Maatiaiset
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
Re: Maatiaiset
Mistähän tämänkin kaivais esille?
VAINIKAINEN, V. 1935. Suomalaisen maatiaiskanan kaulatupsun eli parran ja monivarpaisuuden periytymisestä. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja 75: 7p + liit..
--------------------------------------------------------------------------------
Lähde: MTT:n julkaisutietokanta - Jukuri
VAINIKAINEN, V. 1935. Suomalaisen maatiaiskanan kaulatupsun eli parran ja monivarpaisuuden periytymisestä. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja 75: 7p + liit..
--------------------------------------------------------------------------------
Lähde: MTT:n julkaisutietokanta - Jukuri
Re: Maatiaiset
MTT:n kirjastosta vois ilmeisesti tilata maksullisen kopion?kanamummo kirjoitti:Mistähän tämänkin kaivais esille?
VAINIKAINEN, V. 1935. Suomalaisen maatiaiskanan kaulatupsun eli parran ja monivarpaisuuden periytymisestä. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja 75: 7p + liit..
Olis hienoa, jos joku sais käsiinsä noita vanhoja kanakirjoja ja tekis jonkinlaisen koosteen niistä löytyvistä tiedonmuruista!
Re: Maatiaiset
No minulla noita vanhoja kanakirjoja ja Pellervoseuran artikkeleita kyllä löytyy.
Re: Maatiaiset
Kirjoja kannattaa saalistaa esim. huuto.netistä.
Sieltä löytyy kaikenlaista keräilyharvinaisuutta joskus pilkkahintaan.
http://www.antikvariaatti.net/index.php on myös aikas hyvällä valikoimalla varusteltu paikka.
Nyt näyttää olevan http://www.antikvariaatti.net/books.php?CATE=1071 osiossa mm.
Kananhoidon alkuopas Ilmari Relander v.1931 hintaan 6e
Siipikarjanhoidon oppikirja maatalouskouluja varten Martta Martimo v.1937 hintaan 6e
Pieni kanahoidon opas v.1937 6e
ja listaa piisaa. Penkomaan vaan.
Google on kaveri.
Halutun kirjan nimi hakuun ja löytyy vaikka millaista verkkoputiikkia, mistä vain valitsee itselleen sopivimman.
Sieltä löytyy kaikenlaista keräilyharvinaisuutta joskus pilkkahintaan.
http://www.antikvariaatti.net/index.php on myös aikas hyvällä valikoimalla varusteltu paikka.
Nyt näyttää olevan http://www.antikvariaatti.net/books.php?CATE=1071 osiossa mm.
Kananhoidon alkuopas Ilmari Relander v.1931 hintaan 6e
Siipikarjanhoidon oppikirja maatalouskouluja varten Martta Martimo v.1937 hintaan 6e
Pieni kanahoidon opas v.1937 6e
ja listaa piisaa. Penkomaan vaan.
Google on kaveri.
Halutun kirjan nimi hakuun ja löytyy vaikka millaista verkkoputiikkia, mistä vain valitsee itselleen sopivimman.
Re: Maatiaiset
Kiitos, eikun Moilaselle ja antikkaan!
Siipinetistä eivät oo vielä vastailleet. Tutkitaan opuksia nyt sitten.
Muoks: Moilanen, sun sivuilla oli koirakirjat hyvin luetteloitu muttei kanakirjoja laisinkaan???
Siipinetistä eivät oo vielä vastailleet. Tutkitaan opuksia nyt sitten.
Muoks: Moilanen, sun sivuilla oli koirakirjat hyvin luetteloitu muttei kanakirjoja laisinkaan???
Re: Maatiaiset
Ei siellä sanota, että pitäisi valita keskiverto tai yleensäkään mitään, vaan nimenomaan, että valintaa EI tehdä. Kysyin tätä joskus Tuovisen Tiinalta, että kumpaa se tarkoittaa, ettäkö ei valita esim. itseä ominaisuuksiltaan miellyttäviä yksilöitä siitokseen vaiko ettei jätetä niitäkään siitoksesta pois, jotka itseä eivät miellytä? Vastaus oli tämän moinen:Muusa kirjoitti:Eikö säilytysohjeissa ole että siitokseen valittavien eläinten pitäisi edustaa parven keskivertoa eli jos keskiverto hämeenmusta on musta niin pitäis aina tai vähintään pääsääntöisesti jättää musta kukko
"Siitoseläinten valinnasta oli keskustelua myös Maatiaiskanaseminaarissa viime kesänä, joten asia on hyvin
tärkeä ja varmasti monien kanankasvattajien mielessä. Seuraavassa tiedotteessa on asiasta jotain, mutta tässä lisää omia ajatuksiani asiasta.
Säilytysohjelman virallinen linjahan on se, että mitään jalostusta tai valintaa ei suoriteta, joten siitoskukot pitäisi valita 'arvalla'
terveistä hyväkasvuisista kukoista. Perusteena tälle näkemykselle on se, että maatiaiskana on ollut niin lähellä sukupuuttoa, että kestää kauan ennenkuin sen perinnöllinen vaihtelu on riittävän suurta järkiperäisen valinnan aloittamiselle. Jos pienessä populaatiossa suositaan aina yhtä ominaisuutta (esim. väriä) voikin pahimmassa tapauksessa käydä niin, että jokin huono ominaisuus; esim huono tuotantokyky jää 'päälle'.
Aikaisemmat kanankasvattajasukupolvet ovat toki valinneet kanoja värinkin perusteella, mutta silloin potentiaalia on ollut enemmän.
Toisaalta olen ollut itsekin kotieläintuottaja, joten ymmärrän hyvin tuottajan halun parantaa tuotteidensa (eläinaineksen) laatua.
Ja väittäisin jopa, että jollakin tasolla valintaa kuitenkin suoritetaan terveidenkin siitoseläinten joukosta,
sillä valintaan vaikuttaa monesti sellaisetkin seikat, joita kanankasvattaja ei välttämättä tiedosta.
Esimerkiksi vihaisilla kukoilla on varmasti suurempi todennäköisyys joutua pataan kuin niiden säyseämmillä kavereilla, tai
pesään siististi muniva kana saa paljon helpommin jälkeläisiä kuin lajitoverinsa, jonka munia joutuu etsimään vintiltä
ja kellarista.
Tai jos hämäläisille mustille vanhemmille syntyy mustia poikasia, mutta yksi kukkopoika sattumalta on vaikkapa valkoinen, niin se valkoinen voi olla nokkimisjärjestyksessäkin alhaisinta kastia, mutta kanankasvattajan omakin silmä saattaa vierastaa 'valkonaamaa'.
Tai päinvastoin; kanankasvattaja alkaa pelätä kanakantansa olevan perimältään liian suppeata, kun kaikki kanat ovat samanvärisiä ja -näköisiä, ja
alkaa vaistomaisesti suosia pääväristä poikkeavia yksilöitä. Kukonvaihtoahan suositellaan saman kannan sisällä muutenkin; mutta
entä jos saatavilla oleva kukko onkin erivärinen kuin omat kukot?
Siitoskukkojen ominaisuuksien vertailu edellyttää sitä, että joka kukolla on oma haareminsa, jota eivät muut kukot pääse polkemaan.
Tämä edellyttää aikamoisia rakennelmia, johon ei varmaan kaikilla kanankasvattajilla ole mahdollisuutta.
Mielestäni emme voi sulkea kumpaakaan mainitsemistasi vaihtoehdoista pois, niin kauan kun meillä ei ole
täsmällistä tietoa maatiaiskanakantojen 'perinnöllisen muuntelun 'voimasta."
Re: Maatiaiset
Säilytysohjelman tiedotteista:
Samassa läpyskässä seisoo myös
Värivalintaan liittyy myös
Tuo Mimmin lainaama Tuovisen vastauskin on minusta paitsi seikkaperäinen myös tulkinnanvarainen; tulkitsen sen lähinnä "tee niinkuin parhaaksi näet"
Mimmi tähän siis viittasin, tosin voidaan viilata pilkkua koskeeko tämä vain poikastuottajia vai myös säilyttäjiäMaatiaiskanan säilytysohjelman tiedotteissa 1998-1999 julkaistuja ohjeita
"...emme pääsääntöisesti saisi suosia tai hylkiä mitään eläinten ominaisuutta. Sana 'pääsääntöisesti' sisältää varauksen, että selvästi epäpuhtaat tai sairaat yksilöt saa poistaa. Poikastuotantoa harjoittavien tilojen tulee jättää seuraavan kauden siitoseläimiksi edustava 'läpileikkaus' eläimistä."
Samassa läpyskässä seisoo myös
No, tämä on ilmeisesti vanhentunut ohje mutta silti noudatan sitä"...sellaiset yksilöt, joilla on höyheniä jaloissa, joko kunnon tupsut tai rivi höyheniä jalan etupuolella, ovat merkki koristekanojen vaikutuksesta. Nämä yksilöt eivät saisi jatkaa sukua."
Värivalintaan liittyy myös
Jos on ristiriitaisia säilytysohjeita niin on myös paljon tulkinnanvaraisia, minä tulkitsen tämän ohjeen niin että värien kanssa pitää tehdä valintaa sikäli että jos joku väritys tai kuviointi vaikuttaa olevan vaarassa kadota, pitää sitä suosia, ja toisaalta jos joku väri pyrkii ottamaan liikaa valtaa, pitää siitokseen jättää ennemmin erivärisempiä yksilöitä.Maatiaiskanan säilytysohjelman tiedote 1/08
"Maatiaiskanojen höyhenpukujen värimaailma on upea ja rikas. Vaalikaamme tätä monimuotoisuutta tulevaisuudessakin!"
Tuo Mimmin lainaama Tuovisen vastauskin on minusta paitsi seikkaperäinen myös tulkinnanvarainen; tulkitsen sen lähinnä "tee niinkuin parhaaksi näet"
Re: Maatiaiset
Okei Muusa.. Tosin "edustava läpileikkaus" on musta ihan eri asia kuin "keskiverto". Itsekin sanoit, että keskiverto tarkottaisi, että yleisesti mustasta kannasta jätetään musta kukko. Edustava läpileikkaus tarkoittaisi minusta, että eri värejä jätetään edustukseen suunnilleen samassa suhteessa, missä niitä esiintyy.
Joo, niin mäkin tuon Tiinan vastauksen otin (sain sen jo heti alkuvuodesta), että teenpä niin kuin teen. Ja olen sitten tehnyt niin, että kaikkia värejä jätetään parveen. Hyvinhän nuo kukotkin näkyvät porukalla pärjäävän.
(Karvajalkoja mulla ei onneksi ole ollutkaan ja toivottavasti ei tulekaan, niin ei tarvitse sitä alkaa pähkäilemään!)
Joo, niin mäkin tuon Tiinan vastauksen otin (sain sen jo heti alkuvuodesta), että teenpä niin kuin teen. Ja olen sitten tehnyt niin, että kaikkia värejä jätetään parveen. Hyvinhän nuo kukotkin näkyvät porukalla pärjäävän.
(Karvajalkoja mulla ei onneksi ole ollutkaan ja toivottavasti ei tulekaan, niin ei tarvitse sitä alkaa pähkäilemään!)
Re: Maatiaiset
Nojoo ilmaisin sit itseäni vähän epäselvästi samaa kuitenkin yritin tarkoittaa...
Re: Maatiaiset
Onko jollakulla jossain tällaisia? Ai Mimmi siihen vastaakin:Moilanen kirjoitti:Seiskarin kanta
Tietääkö joku mistä tulee nimitys "Seiskarin kanta"?Mimmi kirjoitti: Alho ja Savitaipale (ns. Seiskarin kanta)
Nuo osu silmään nopeasti ketjua selatessa... Mutta siihen mun varsinaiseen ajatukseen.
Kovasti säilytysohjelmasta puhuttaessa keskustellaan väreistä, jalkasulista jne. mutta silmiini ei osunnut yhtään mainintaa kanojen hautomishalukkuudesta. Ehdottomana maattareiden säilyttäjämisen kannattajana uskallan kuitenkin sanoa, että eikös kanta ole sukupuuttoon "jalostettu" hautomakoneilla, jos kanoilta on hävinnyt hautomishalu? (Ostin juuri itsekkin hautomakoneen ja nyt painiskelen omantunnon tuskien kanssa, kun haluttais hautoa munia koneella, mutta mielestäni lisään vääriä ominaisuuksia, kun kana ei itse haudo...). Jos hautomakoneita ei olisi keksitty, niin olisiko takavuosien jalostuksessa suosittu kanoja, jotka hautovat? Onko siis kanta, jossa ei juurikaan ole hautovia kanoja "terve" / elinkelpoinen?
Mitä taaas muutoin tulee valintaan, niin minä ainakin uskallan julkisesti myöntää tekeväni valintaa (vaikka kuulun säilytysohjelmaan). Värillä tms. ei ole merkitystä, mutta kukkoporukasta pölkylle menojärjestyksen määrää kukkopoikien luonne: säysein jää. Kanatipuissa ei meillä valintaa tehdä kun en keksi mitään valintaperustetta. Aikuisissa kanoissa tietysti tuo hautomisjuttu vois olla mulla peruste, mutta kun ei ole yhtään hautomishaluista kanaa
Re: Maatiaiset
Näin olen ymmärtänyt minäkin, että maatiaisten ominaispiirre olisi että hautoo itse jälkeläisensä, minusta tätä tulisi suosia, ja niin minusta myös säilytysohjelma antaa ymmärtää, että tulisi suosia. Mutta ymmärrän kuitenkin tilanteen, jossa ei yksinkertaisesti ole yhtään hautomishaluista kanaa ja koneella annetaan tekohengitystä parvensäilymiselle. Mutta tulisiko konetta käyttää vain ja ainoastaan tekohengityksen antamiseen ja pääsääntöisesti pyrkimys olisi kanan alla. Tuli vaan mieleen kun joku pvä tuli telkusta jenkkiläisistä koiranpentutehtaista.Määrä ajaa laadun edelle, myös hautomishalu on laadullinen ominaispiirre, jota tulisi mielestäni säilyttää ja vaalia.( Minun mielipiteeni, ei tarvi kenenkään vetää hernettä nenään)
Re: Maatiaiset
No minähän haudon paljon koneella, ei meillä emot ole saaneet hautoa kuin muutaman kerran. Eikä se tarkoita sitä ettäkö hautomishalu olisi kannasta kadonnut! Hautominen ei ole emon alla opittu taito, meillä on innokkaita hautojia konehaudotuissakin. Minusta liika hautomishalukaan ei ole hyvä ominaisuus. Kanat on meillä kuitenkin ensisijaisesti sen takia että ne tuottavat munia pöytään - yli-innokkaat hautojat tuottavat lähinnä poikasia eivät munia. Valintaa hautomisinnon perusteella en tee, luotan siihen että satunnaisotannalla hautomisinto pysyy keskivertona.
Joku voi pitää mua tiputehtailijana mutta minusta vaan konehaudonta on paitsi hauskaa ja jännittävää, myös (meidän oloissa kun kanalatilaa on varsin rajallisesti) helpompaa ja käytännöllisempää kuin emohaudonta.
Joku voi pitää mua tiputehtailijana mutta minusta vaan konehaudonta on paitsi hauskaa ja jännittävää, myös (meidän oloissa kun kanalatilaa on varsin rajallisesti) helpompaa ja käytännöllisempää kuin emohaudonta.
Savitaipaleen kannan löysivät vuonna 1974 tri Pertti Seiskari ja biologianopettaja Heikki Teiro.kuutamofoxi kirjoitti: Tietääkö joku mistä tulee nimitys "Seiskarin kanta"?
Re: Maatiaiset
Samansuuntaisia ajatuksia minullakin on Muistelen kuitenkin jostain säilyttäjätiedotteesta vertailleeni hautovien kanojen määriä kannoittain ja niissä oli melkoisesti eroja. Olenkin pohtinut, että miten näiden ei hautomishaluisten-kantojen kehitys menisi luonnossa? Ok, maattari ei ole luonnonlintu, mutta ennen hautomakoneita kannat ovat pysyneet hengissä eli johonkin on kadonnut toisista kannoista hautomishalu. Vai onkohan ennen käytetty myös sijaisemoja hautomaan tai jotain vastaavaa systeemiä? Vai onko vaan välillä otettu mukaan hautovia kanoja (annettu hautomishaluisten rotujen risteytyä maattareiden kanssa?) ja saatu hautomishalukkuus säilymään omissa kanoissa riittävänä sillä keinolla.Muusa kirjoitti:No minähän haudon paljon koneella, ei meillä emot ole saaneet hautoa kuin muutaman kerran. Eikä se tarkoita sitä ettäkö hautomishalu olisi kannasta kadonnut! Hautominen ei ole emon alla opittu taito, meillä on innokkaita hautojia konehaudotuissakin. Minusta liika hautomishalukaan ei ole hyvä ominaisuus. Kanat on meillä kuitenkin ensisijaisesti sen takia että ne tuottavat munia pöytään - yli-innokkaat hautojat tuottavat lähinnä poikasia eivät munia. Valintaa hautomisinnon perusteella en tee, luotan siihen että satunnaisotannalla hautomisinto pysyy keskivertona.
Joku voi pitää mua tiputehtailijana mutta minusta vaan konehaudonta on paitsi hauskaa ja jännittävää, myös (meidän oloissa kun kanalatilaa on varsin rajallisesti) helpompaa ja käytännöllisempää kuin emohaudonta.
Ok, kyse on siis löytäjästä ei Seiskarin saaresta Saan siis nukkua tämän asian suhteen yöni rauhassaMuusa kirjoitti:Savitaipaleen kannan löysivät vuonna 1974 tri Pertti Seiskari ja biologianopettaja Heikki Teiro.kuutamofoxi kirjoitti: Tietääkö joku mistä tulee nimitys "Seiskarin kanta"?
Re: Maatiaiset
Mulla ei ole tullut mieleen erikseen pohtia haudontahaluja valintaperusteena, koska mulla jokainen yli vuoden ikäinen kana hautoo. Mun mielestä se on hyvä ominaisuus, koska sehän tosiaan mahdollistaa suvunjatkamisen, vaikka tulis koneiden kapina, he. Luin myös joskus jostain tutkimustuloksista, joiden mukaan kanan alla haudotut olivat "viisaampia" kuin konehaudotut. (Viisaus tässä lienee lajinmukaista käyttäytymistä, kuten ruuan etsintää, parven sisäisen järjestyksen mukaista käyttäytymistä jne. Harmittaa, kun en ole sittemmin löytänyt ko. tekstiä uudelleen..) Mä myös itse pysyn ihan hyvin kananmunissa, koska porukkaa on sen verran paljon, että aina muutama muniikin.
Re: Maatiaiset
Mun isä kertoi, että kananmunia haudotettiin ainakin variksen- ja harakanpesässä. .kuutamofoxi kirjoitti:mutta ennen hautomakoneita kannat ovat pysyneet hengissä eli johonkin on kadonnut toisista kannoista hautomishalu. Vai onkohan ennen käytetty myös sijaisemoja hautomaan tai jotain vastaavaa systeemiä?