Oletteko tulleet ajatelleeksi??

[ismail]

pitääkö rautalangasta vääntää.ihmiset ovat täys eri asia kuin eläimet.kyse ei ole rasismista,vaa kirjekyyhkysessä on sellainen ominaisuus,jota on jalostettu vuosi kausia.se on ihmisen työ,joka on tehty monia vuosia.minusta se on todellä huono ajatus sekoitaa jotain muuta rotuun ja hävitää se moneen vuoden työ.totta kai voisi tehdä risteyksiä,mut kirjekyyhky on todella väärä rottu.lemmiki kyyhky harrastajat mikset voitte harrastaa puhtaita rotusia kyyhkyä.miksi halutte pilatte toisten ihmisten työ! musta pitää oppi kyyhkysesta paljon ennen,kun alotette puhumaan..ei ne ole koiria eikä kisoja eikä ihmisia. outo koko keskustelu..aina pitää hyökätä,jos joku kertoa hyvä ja tärkeä asia..

[Ushva]

On vähän hassua väittää että jonkun kotilakassaan tekemät risteytykset pilaisi muiden jalostustyön.
Sekin on vähän hassua, että sanotaan että "muita saa kyllä risteyttää, mutta tähän lajiin/rotuun ei saa kukaan koskea", eikös se nyt ole vähän tekopyhää? Sama kuin mulle tulisi joku kultaisennoutajan kasvattaja sanomaan, että olen pilannut vuosisatojen jalostustyön koska minulla on kultsimixauksia kotikoirina ja että kultaisiinnoutajiin ei saa missään nimessä sekoittaa muita rotuja, mutta muilla roduilla ei ole niin väliä, sekoittukoon ne keskenään.

No joo, tämä on ikuisuusaihe, josta olen jo oppinut että kun se on jollekin ns. sydämen asia, järkiperustelut heitetään romukoppaan saman tien. Moni tuossa (mm. siimis, pyrstö, smari...) sanoi jo fiksusti ja hyvin kaiken mitä minäkin tästä aiheesta ajattelen. Ei lisättävää!

[pyrstö]

Juuri näin Uhva Olin juuri kirjoittamassa samanlaisia ajatuksia, mutta ehdit ensin.

Ehkäpä olisi ratkaisuna saada kyseinen laji luvanvaraiseksi, ei ainakaan kotitumpelourvelot pääsisi pilaamaan vuosisatojen jalostustyötä. Muut lajit ei niinkään sitä varmaan tarvitse?

[Klara]

Hmm… Onkohan munkin nyt pakko lykätä lusikkaani tähän soppaan. Saankohan ajatukseni selkeästi esitettyä ja löydänkö tekstiin selkeän punaisen langan jota voi seurata, vai tuleeko siitä vain pahimmanlaatuinen sekametelisoppa. No kokeillaas.

Mä ymmärrän oikeen hyvin moilasen pointin asiassa. Ja toisaalta mä ymmärrän pyrstön, ushvan ja muidenkin kannan. Kummassakin on puolensa ja puolensa.

Mä näkisin asian niin (niin kissoissa, koirissa kuin linnuissakin) että liian tiukka ”puhtauden varjelu” voi aiheuttaa (ja on monilla lajeilla ja roduilla jo aiheuttanutkin) geenipoolin kapenemisen olemattomaksi. Siinä on häjy enää harrastaa puhdasrotuisia kun kaikki on keskenään jotakin sukua. Silloin on ihan perusteltua tuoda porukkaan uutta verta. MUTTA se pitäisi tehdä niin, että tarkkaan valitsee sen, mitä siihen sekoittaa. Ei vaan niin, että nappaa siitä lähistöltä saatavissa olevan, kivanoloisen yksilön ja sekoittaa sen joukkoon. Pitäisi tietää mitä on sekoittamassa ja miksi. Miksi juuri tämä yksilö on sellainen, että sen risteyttäminen tähän on perusteltua. Mitä uutta sen toivotaan tuovan mukanaan vanhaan kantaan. Onko sillä jokin omainaisuus, jonka toivotaan vahvistavan jo vanhassa kannassa olevaa, saman tyyppistä ominaisuutta.

Mun mielestä risteyttämisiin ei riitä perusteeksi se, että siitä vois tulla nastan näkönen sekotus tai se että ”mutta kun mä haluan tehdä näin ja siksi mulla on oikeus tehdä näin”.

Risteytykset on ihan jees niin kauan, kun sillä on jokin todella perusteltu päämäärä ja sen todella voidaan olettaa tuovan jotain hyvää ja toivottua ominaisuutta (uuden veren lisäksi) vanhaan kantaan.

Tässä nyt on käytetty koiriakin esimerkkinä. Mä käytän niitä myös, sillä kyyhkyistä en katso omaavani niin paljoa tietotaitoa, että voisin puuttua siihen mitä niiden kanssa tehdään, muuten kuin yleisellä tasolla.

Eli mulla on puhdasrotuisia estrelanvuoristokoiria. Ne on alun perin jalostettu tiettyä tarvetta ja käyttöä silmällä pitäen. Ihminen on karsinut joukosta hommaan kykenemättömät ja jatkanut sukua siihen kykenevillä. Sillä tavalla on saatu aikaiseksi toimiva ja kestävä koira, joka kykenee siinä maastossa missä sen on tarkoitus työskennellä, siihen hommaan mihin se on tarkoitettu.

Nyt on tullut uusi buumi, tehdä mitä kummallisempia laumanvartija sekoituksia. Suurin määräävä tekijä siinä mitä koiria yhteen laitetaan, näyttäisi olevan se että saadaan aikaiseksi mahdollisimman aggressiivisia ja ”kovia” koiria. Ja usein ei edes tiedetä, mikä laumanvartija oikea ja todellinen funktio on ja mitä se kovuus ylipäätään koirassa oikeasti tarkoittaa.. kunhan on rakki, joka mäyhää turpa vaahdossa, tarvii kolmemetriset aidat natolangoin ja sonneille tarkotetut ketjut, että pysyy edes miten kuten hanskassa ja joka tappaa ja syö kaiken mitä sen reviirillä liikkuu. Sitten ollaan mellevänä, kun on niiin erikoinen rotusekoitus ja kova koira talossa.

Sellaista ”jalostusta” ja risteytysten tekoa mä EN hyväksy. Jos taas on perusteltua rodun terveydentilan, geenipoolin kapeuden tai muun vastaavan takia risteyttää kaksi rotua, niin silloin olisi hyvä tuntea rotuja edes sen verran auttavasti, että osaa valita ne rodut, joitten voisi olettaa sopivan yhteen. Sen jälkeen pitäisi osata valita ne koirayksilöt, jotka täydentävät toistensa puutteet niin, että niiden yhdistäminen olisi järkevää ja voisi olettaa saatavan aikaiseksi toivotunlaisen tuloksen tästä yhdistelmästä. Jos toimitaan oikein ja todella aikusten oikeesti tietäen mitä tekee, niin antaa palaa sitten vain.. ei laumiksetkaan ole mitään täydellisiä pyhiä lehmiä – niin sanotusti. Ja sama pätee mun mielestä mihin tahansa eläinlajiin tahi rotuun.

Se että ihmisellä on valta ja voima tehdä mitä tahtoo ja perustella se sillä että ”mulla on oikeus tehdä näin, siksi että mä haluan tehdä näin”, tuo mukanaan myös valtavan vastuun. Vastuun tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Valitettavan usein ihminen vetoaa tuohon oikeuteensa tehdä tahtonsa mukaan , mutta unohtaa sitten kätevästi sen vastuupuolen kokonaan.

Koska kaikki vaikuttaa kaikeen. Ja vaikka pusais omia risteytyksiään ihan sielä kotonaan omilla eläimillään, niin sekin vaikuttaa kaikkeen. Vaikka ei myisikään eläimiään puhdasrotuisina, mutta silti myy niitä, se vaikuttaa. Tämä uusi omistaja jatkaa omia risteytyksiään sillä risteytetyllä eläimellä ja myy taas sen jälkeläisiä jne jne… se kotona omaksi iloksi tehty risteytys onkin yhtäkkiä levinnyt vaikka kuinka pitkälle.

Se vastuu vaan kätevästi siirretään ostajalle. ”Se tiesi että se on risteytys, mitäs meni sekottamaan sen puhtaaseen kantaan…” Sillä että itse alun perin teki sen risteytyksen ja ihan itse myi sen eläimen eteenpäin, ei kummasti olekaan enää mitään merkitystä.

Jos tipauttaa pisaran lampeen, se muodostaa yhä laajenevia rinkuloita ja leviää koko alalle. Jokainen teko sysää liikkeelle jotain mikä etenee sitten omaan tahtiinsa, välillä nopeammin, välillä hitaammin, mutta se leviää yhtäkaikki.

[ismail]

jos joku nautii sekoitaa rotuja siitä vaa,mut minä sanoin että kannattaa ensin oppi kyyhkyset eroja. esim iranilaiset paritavat kyyhkyjä sen lento kykyn mukaan. heillä on tärkeä monta tuntia kyyhky lentää sit ne paritaa kyyhky joka lentää monti tuntia jonku tumbler rotu. Iranilaisten kyyhky on maailman parhat tempu ja lento kyyhkyjä,mutta vietikyyhky on ainoa kyyhky joka tule sytymälakaan tuhansia kilometria,muut kyyhkyt jos viet 5km se on mennyttä.mikä tahansa rotu paritat kirjekyyhky se vaa pilaa kirjekyyhky lajin ja toisen laji. niiku sanoin mä en pitää huonona rotujen sekoitus siitä voi tulla uus laji/rottu,mutta kirjekyyhky on siihen ihan väärä rottu.
www.ismail-haji.webs.com

[Ushva]

Mulla on sekarotuisia koiria, jotka ovat vain koiria. Niiden elämää ei ole perustettu sille onko niillä "jotain annettavaa" millekään lajille tai rodulle. Niillä ei tarvitse olla annettavaa millekään muulle taholle kuin minulle ja vastapalvelukseksi tarjoan niille niin hyvän elämän kuin suinkin kykenen. Ne ovat arvokkaita omina persoonallisuuksinaan, ei värin/käytön/ulkomuodon tai minkään muunkaan seikan takia. En ole mikään rotukoira/-kissa tai -lintuvastustaja, voisin esim. rotukoiran laittaa itsekin jos tarvisin koiran johonkin tiettyyn käyttöön. En vain arvosta nykyistä eläinjalostusta kovinkaan pitkälle, näkeehän sen mitä hirvityksiä ihminen on luonut ja eläin toimii kärsivänä osapuolena.
Vähiten sekarotuisten eläinten pitäjät ovat niitä "minä minä minä" ihmisiä, vaan kyllä ne pahimmat oman tahdon toteuttajat eläimen kärsimyksistä piittaamatta löytyy sieltä rodunjalostuspuolelta menneiden vuosikymmenien ajoilta tähän päivään.
Tiedän että on kunnollistakin jalostustyötä, en halua toki kaikkia parjata, mutta hieman yleistäen metsään on menty kyllä rytinällä esim. monen koirarodun kohdalla.
Eläinten pitäminen on vain ja ainoastaan itsekästä, omaksi iloksihan tai elinkeinoksihan niitä pidetään. On turhaa väittää että vain jalomielisyyttään jotain lajia/rotua kohtaan harrastaa eläimiä. Minulla on tiettyjä vapauksia (mm. pitää sekarotuisia koiria ym.), mutta vapaus tuo aina myös vastuun. Vastuu eläimen hyvinvoinnista on minulla ja sen vastuun kannan. Mutta sitä vastuuta että joku rotu menee muka pilalle vain siksi että minulla sattuu olemaan sekarotuisia (tai myyn niitä jollekin), en ota. Roduthan on vain ihmisen tekemiä (ei minkään kaikkivaltiaan ja kunniallisen voiman, jumalan?), ei siinä ole mitään niin ihmeellistä jos niitä joku sekoittaa omaan käyttöönsä. Ei tuo mun kultsimixaus kärsi siitä että se on sekarotuinen, eikä se parka kärsi siitäkään että sillä ei ole annettavaa rodunjalostukselle. Miksi eläimen arvo ja olemassaolon oikeus olisi vain se?
Varoitus! nyt tulee pientä sarkasmia: Vaikka eläin ei ole ihminen, niin mietin monesti mitä nämä himojalostajat ajattelevat omaa puolisoa valitessaan? Kai he pohtivat mitä annettavaa heillä tai heidän jälkeläisillään on ihmiskunnalle? Jos sieltä ei tule älykkyyttä tai hyvää ulkonäköä, niin ehkä ei kannata lisääntyä ollenkaan?

Mua välillä vähän naurattaa kaikki rotukiihkoilu, mutta on siinä jotain surullistakin.
En nyt tosiaankaan sitten tarkoita että vastustan puhdasrotuisuutta tai mitään jalostustyötä, päin vastoin! Mutta mun mielestä sillä naapurin sekarotuisella Mustilla on ihan yhtä suuri oikeus syntyä ja elää kuin millä tahansa kalliilla siitoskoiralla. On ihan turhaa pelätä että nämä Mustit pilaa yhtään rotua, vaikka niitä olisi kuinka paljon hyvänsä ja vaikka ne lisääntyisivät ilman mitään tarkkoja suunnitelmia ja jalostustyötä. Rotukoirat lisääntyy koko ajan, niiden puhtautta valvotaan ja toivottavasti nykyään myös terveyteen panostetaan enemmän. Ei sekarotuiset niitä millään tavalla uhkaa. Jos joku haluaa sekarotuisen, ottaa sekarotuisen ja se joka haluaa puhdasrotuisen, hankkikoon sellaisen. Hyvä että jokaiselle löytyy jotakin. Vähän suvaitsevaisuutta toivoisin näihin eläinpiireihin, kai meille kaikille on kuitenkin tärkeintä eläimen hyvinvointi ja se että saamme nauttia niistä kukin omalla tavallamme?

[Ushva]

Sen vielä haluaisin sanoa, että jonkinlaista perustelua olis kiva kuulla sille asialle, miksi joidenkin tavoitteet ovat niin paljon oikeammat, pyhemmät ja paremmat heidän mielestään kuin muiden?
Esim. henkilö A haluaa risteyttää eri kyyhkysiä vaikkapa nyt värin perusteella omaksi ilokseen, hoitaa linnut hyvin ja jos myy niitä niin kertoo niiden todellisen alkuperän eikä myy niitä puhdasrotuisina.
Henkilö B taas pitää kyyhkysiä niiden lentokyvyn takia, karsii huonoja lentäjiä ja suosii hyviä, pitää rodun puhtaana. Hänkin hoitaa lintunsa hyvin.
Mikä minä olen sanomaan että kumpi heistä, A vai B, toimii paremmin? Kumpikin toimii niin kuin heidän tarkoitusperiinsä sopii. Kumpikaan ei ole toista parempi tai pahempi, ei sen jalompi tai kunnollisempi ihminen. Kumpikin toteuttaa omia mielihalujaan koska pystyvät niin tekemään ja heillä on siihen oikeus. Kun linnut eivät tästä mitenkään kärsi, siinä ei ole minusta mitään väärää. Kyyhkynen ei istu orrellaan miettimässä onko se elossa lentokyvyn vai värin takia.

[smari]

Ushva se onnistuu aina kirjoittamaan hyvin mun ajatuksia. Sinänsä hassua, koska kasvatan puhdasrotuisia eläimiä. Silti en vähimmässäkään määrin ollut taaskaan missään eri mieltä mitä luin!

[Klara]

Mä ymmärrän ushva sun pointin tossa aiemmassa ihan täysin. Sehän takia mua arveluttikin tossa, että otanko mitenkään erityisesti kantaa ja osaa koko keskusteluun, koska mä olen niin huono selittämään mielipidettäni, että musta ja mun mielipiteistä saa vähintään jakomielitautisen kuvan ”eikö tuo nyt osaa päättää mitä mieltä se on”

Mä en siis dissaa sekiksiä, missään eläinlajissa millään lailla, en ole rotukiihkoilija. Monet rotuelikoiden jalostuksen itsekeskeiset tavoitteet ja älyttömyydet ja suoranaiset eläinrääkkäykseen sopivat piirteet saa mut voimaan pahoin.

Mutta yhtä lailla mut saa kiehumaan tapaukset jossa naapurin murre ja toisen naapurin moppe laitetaan yhteen vaan ku olis niin kiva saada pentuja tms. yhtä älytöntä. Hyvä esimerkki tästä oli ystävän naapurissa jossa asuu pariskunta joilla on narttu bichon. Naapurissa lähellä asuu toinen porukka jolla oli myös bichon – uros. Nämä keksivät että astutetaampas nartu sillä uroksella kun pennut on niin helluusia. Ystäväni kysyi, onko koirilla terveystarkit ynnä muut kunnossa. Porukat oli että ”ai häh, mitkä??!” Astutus tapahtui ensin niin, että narttu vietiin urokselle heti ekana päivän.. ja ihmeteltiin että onko uros impotentti kun mitään ei tapahdu… Jaa niillä on jokku oikeet päivätkin Sen jälkeen uros saikin viikon päivät höylätä narttua mielensä mukaan.

Narttu saatiin tiineeksi ja sitte iski hätä… ai täs pitää jotain tehä itekki?? Ai mikä madotus tiineysaikana? Ai miksi jotain toista ruokaa, eikö tää perus potunkuori pöperö käykkään? Ai mikä pentulaatikko? Niin kauankos tämä kantaakaan? Aimikä eläinlääkärin tarkistus, täs mitää eläinlääkäreitä kai tarvita.

Pennut myytiin á 750 euroo. Paperiton, vanhemmat tutkimatta, pennut ja emä madottamatta. Kas.. näistähän saa kivasti ylimäärästä rahaa… Vähä luulen ettei noi pennut jääny viimesiksi.

Tai sitten toi mun aiemmin jo mainitsema ”kovien koirien” tekeminen. Kaks hurjaa yhteen ja mitä enemmän rähisee ja raivoo sen paree.. sitte sille niittipanta kaulaan ja koppa päähän ja julma ilme kasvoilla pidetään koiraa kaksin käsin kii ”älä tua sitä fifiäs tänne tää tapaa sen” tai ”älä tuu pihaan /ovesta/ koskemaan tähän tää tappaa sun”… Tai tää on sen ja sen rotujen risteytys, tää on niin kova että tapaa karhut ja sudet ja villisiat ja vetää naapurin äijän jälkkäriks…

Eli joo.. vahinkoja sattuu ja sekiksiä syntyy ja välillä niitä tehdään tarkotuksellakin. JOS sitä sekistä tehdessä pikkusen viittii kiinnittää joihinkin asioihin huomiota eikä vaan nappaa naapurin sessuja yhteen tai tee ”m*nan jatkeita* niin ihan vapaasti mun puolesta. Jos on kodit valmiiksi katsottuna pennuille, emä ja pennut saa laadukasta hoitoa alusta loppuun, niin ihan vapaasti mun puolesta. Varmasti kivoja koiria eikä yhtään sen huonompia kuin rotukoiratkaan.

Eli mä en todellakaan pidä sekiksiä huonompana tai dissaa niitä, vaan useimmiten mulla saa sapen kiehumaan ne syyt miksi niitä tehdään ja se millaiset tyypit niitä tekee.

Lintujen suhteen edelleen pidättäydyn mitään kovin radikaalia mielipidettä sanomasta, etenki kyyhkyjen kun niisten tiedä muuta kuin että ne on nättejä ja lentää ...

[Ushva]

Ja smari se ruotii maatiaisrotuja ja niiden "jalostusta" erittäin terävänäköisesti ja säälimättä. Tykkään! Mistään en ole ollut erimieltä, mikä on kummallista sillä olen maatiaisrotujen kannattaja.

[Ushva]

Joo kyllä minäkin ymmärrän Klaran pointin ja muakin suututtaa tuollaiset ihmiset jotka alkaa teettään pentuja koirilla tai millä tahansa eläimellä eikä edes vaivauduta ottamaan selvää asioista! Eläinhän siinä sitten kärsii.

[pyrstö]

Klara monet on varmaan samaa mieltä noista sun esimerkkitapauksista, siinähän ei ole järkeä. Tässä keskustelussa oli kait se pointti että jos esim minä saisin kaveriltani yhden mikälie kyyhkyn ja jostain lehti ilmoituksesta ostaisin kaveriksi kirjekyyhkyn joka myytiin pois koska ei pärjännyt eikä harrastaja pitänyt sitä jalostukseen sopivana. No, minä tykästyin puluihini ikihyviksi ja pulut toisiinsa Lakassani on tilaa silmänilolle lisääkin. Ja pulut päättävät tehdä jälkikasvua. Annan niiden tehdä poikaset koska en harrasta kilpalajeja ja pidän ne itse.A minä olen syyllistynyt anteeksi antamattomaan rikokseen ja tuomittu häpeään loppuelämäkseni koska tällä teolla olen vaarantanut koko vuosituhansien jalostuksen B pilannut täysin uskottavuuden koko viestikyyhkyharrastukseen. C koska se on tabu
Mutta jos minä aivoton idiootti olisin risteyttänyt sen kaverin mikäliekyyhkyn torilta kiinni saamaani puluun. Ei olisi tullut älämälöötä? Jaa kui ei. Koska tuntuu että kirjoittamaton nyrkkisääntö ja laki kuuluu että kaikkia muita saa risteyttää mutta EI viestikyyhkyä.

Tämä tarina ei ollut tosi, enkä omista kirjekyyhkyä enkä tämän jälkeen saakkaan sellaista omistukseeni mikä taitaa olla parempi etten tee mitään korvaamatonta ihmiskunnalle.

-elä ja anna elää-

[Klara]

No, niinkuin sanoin niin mä en niin noihin lintujuttuihin haluaisi ottaa kantaa kun en kyyhkyistä mitään tiedä. En tiedä mihin pitäis jalostuksessä kiinnittää huomiota tms. En edes erota niitä toisistaan. Ehkä - huon EHKÄ -voisin riikinkukkokyyhkyn muista erottaa, mutta muuten ne on samoja puluja mulle kaikki.

MUTTA jos nyt käytetään tota sun esimerkkiä hyväksi eli:

jos esim minä saisin kaveriltani yhden mikälie kyyhkyn ja jostain lehti ilmoituksesta ostaisin kaveriksi kirjekyyhkyn joka myytiin pois koska ei pärjännyt eikä harrastaja pitänyt sitä jalostukseen sopivana. No, minä tykästyin puluihini ikihyviksi ja pulut toisiinsa Lakassani on tilaa silmänilolle lisääkin. Ja pulut päättävät tehdä jälkikasvua. Annan niiden tehdä poikaset koska en harrasta kilpalajeja ja pidän ne itse.

No, jos sä pitäisit itse kaikki poikaset ihan omaksi iloksi niin mikäs tossa nyt sitten. En näe ongelmaa. Ko. Kirjekyyhky jonka ilmotuksella olisit löytänyt, ei ilmeisesti muutenkaan olisi ollut sopiva "puhtaaseen jalostukseen", mutta ei se sitä tarkoita ettei siitä iloa jollekkin toiselle olisi. Nou problem mun mielestä ton puluparin lisimisessä keskenään sun iloksi, kun kerran poikasetkin jäisi sulle.

Mettään menis sitten siinä jos jokin noista poikasista päätyisi "kirjekyyhkynä" sellaiselle joka haluaisi niitä ehkä joskus harrastaa. Hän lisäis poikasen ehkä omaan puhtaasen parveensa, jonka olisi jostain hankkinut ja se sekoittuisi niihin. Hän myisi poikasiaan "kirjekyyhkyinä" eteenpäin ja näin se "rakkauslapsen suku" leviäisi eteenpäin. En siis sano että juuri sinä myisit sen kirjekyyhkynä eteenpäin, vaan tarkoitan sitä, että ihmisillä on kumma tapa ummistaa silmänsä totuudelta ja onhan siinä puolet kirjekyyhkyä.. uusi omistaja voisi siis hyvinkin keksiä sanoa sitä kirjekyyhkyksi ja puhua siitä kirjekyyhkynä ja antaa sen lisääntyä puhtaana kirjekyyhkynä, vaikkei se sitä oikeasti olisikaan. Ihmisillä kun on taipumus selittää asiat itselleen edullisimmalla ja miellyttävimmällä tavalla.

Eli jos on valmis pitämään itse kaikki poikaset tai varmasti löytää sellaiset kodit jossa ei kuuna kullan valkeana haluta kirjekyyhkyjä kasvattaa, eikä niistä tämän sukuista jälkikasvua kirjekyyhkyinä eteenpäin lähde, niin mikäs siinä sitten.

[kanamummo]

Aijai. Tais koko topikki olla loppuviimeks kinaa ihimisen rehellisyydestä.
mutta:

Toisaalta en näe mitään ihmeellistä siinä, että esim toinen maatiaistyyppi risteytetään toiseen; ovathan molemmat kuitenkin maatiaiskantoja. .

- olisitkos risteyttämässä myös lapinlehmää länsisuomenkarjaan, onhan ne kaikki suomenkarjaa, vaikka eri linjoja?
Ennenwanhaan ei olla lähdetty hakemaan kukkoa toiseltapuolen Suomea ja paikallisia, eristäytyneitä kantoja ON päässyt kehittymään.

Smari oli sitä mieltä suurin piirtein että leghorni on paree kun maatiaiskana, noh, tokkopa kuiteskaan? Se parka ei vaan osaa hautoa, munii senkin aikaa,ja suomalaisten mielestä kaikki ulkomaan elävä on aina ollu paljon hianompaa kun oma ja kotonen. Ja koko kansa on aina menny samaan suuntaan kun sopulit tässäkin asiassa.

Makuasioita, toki. Jokasella on oikeus tykätä mistä tykkää, risteyttää mitä risteyttää mutta myös tuntea vastuu tekosistaan.

[Moilanen]

Niin, palaisin aivan keskustelun lähtökohtiin. Käyttöeläin ja käyttötarkoitus.
Värejä, habitusta....jne,voidaan "jalostaa" mielin määrin ja niinkuin Siimis sanoi, alkuperäiseen on helppo palata.
Mutta ne käyttöominaisuudet; joku jo mainitsikin, kuka nykyään enää tarvitsee kilpakyyhkyjä???
Ilman huippujalostettuja kilpakyyhkyjä ei olisi nykyistä viestikyyhkykantaa, huippuominaisuuksin. Kuka katseli muutaman viikon takaisen "dokkarin"?
Oli koira tai kyyhky kyseessä, kun käyttöominaisuudet heikennetään esim ulkomuotojalostuksen, risteytysten myötä, niitä käyttöominaisuuksia tuskin koskaan sen eläinkannan suhteen saadaan takaisin.
Ei minulle viestikyyhky mikään "pyhä rotu" ole mutta ken on kokenut sen kun linnut useamman sadan kilpailukilometrin matkalta kotiutuvat kotilakkaansa; se on hieno kokemus. Kehoittaisin ennen arvostelua hieman paneutumaan asiaan.
On helppo arvostella esim tätä viestikyyhkyasiaa, mutta kun se minulle on niin tärkeä, voin joskus kirjoittaa tekstiä, joka asiaa tuntemattomalle on vain jonkin asian turhaa kärjistämistä. No minäpä panen esimerkin; risteytä esim riikinkukkokyyhky viestikyyhkyn kanssa. Saat mitä todennäköisemmin linnun, jolta puuttuu viestikyyhkyn hieno suunnistustaito, kyky välttää haukkoja jne. Haukka kun hyökkää, risteytys lähtee pakolentoon ja ei ehkä koskaan palaa mutta pääsääntöisesti hyvä viestikyyhky palaa tilanteen rauhoituttua lakkaan. Minä puhun kokemuksesta, oppimistani asioista ja tieteellisesti oikeaksi todistetun aineiston pohjalta.
Koirista senverran niinkuin Klaara kirjoitti, risteytyksillä voidaan pilata vuosituhanten työ. Laumanvartijakoirat ovat, kuten viestikyyhkytkin suoritusperusteisen jalostuksen tuloksia ja niitä ei ole hyvä peukaloida maallikon.
Toisaalta, parhaat rekikoirani olivat risteytyskoiria; eivät minun kokemukseni perusteella aikaansaatuja, vaan kokeneiden rekikoirajalostajien tietojen perusteella jalostettuja käyttöeläimiä, sain niillä talvisaikaan leipäni, eivätkä mitään rekikoirarotua.
Nämä käyttöperusteiset jalostustulokset syntyvät satojen..tuhansien vuosien työn tuloksena, sitä pitäisi kunnioittaa ja vaalia.