Oletteko tulleet ajatelleeksi??

[Moilanen]

En halua kylvää eripuraisuutta, mutta. Kun risteytätte viestikyyhkyä muihin kyyhkyihin; oletteko tulleet miettineeksi seuraavia seikkoja. 1. Tuhoatte omalta osaltanne vuosituhansia jatkuneen jalostuksen, joka perustuu vain ja ainoastaan käyttöominaisuuksiin. 2. Hyväuskoinen kyyhkynostaja, joka haluaa alkaa harrastaa tosissaan viestikyyhkyharrastusta, saattaa tulla johdetuksi harhaan. Tapauksia löytyy esim viime vuodelta.
Viestikyyhkyhän ei ole mikään rotu, vaan kalliokyyhkystä vuosituhansien ajan jalostettu käyttötarkoitukseensa soveltuva kyyhky. Määrääviä eivät milloinkaan ole olleet väri, ilmiasu, eivätkä muutkaan seikat; ainoastaan käyttötarkoitus.
Olen todella surullinen siitä kun saa lukea viestikyyhkyn risteyttämisestä näihin ns rotukyyhkyihin. Kun lintua on jalostettu pelkästään käyttöominaisuuksia painottaen, sitten tehdään tämmöisiä esim väreihin perustuvia risteytyksiä esim muihin kyyhkyihin, se on mielestäni vuosituhansien työn halveksuntaa, tietoista tai sitten ei.
Minulla on kyyhkyjä valkoisesta mustaan, kaikkea siltä väliltä mutta milloinkaan en ole arvostanut mitään muuta kuin käyttöominaisuuksia.
Sama muuten pätee maatiaiskanoihin, vuosisatojen ajan jalostunut, pohjoisiin oloihin erikoistunut kanatyyppi sekoitetaan esim johonkin eteläiseen, vain sisätiloissa elämään pystyviin, kanarotuihin. Se on kuulkaa mielestäni surullista.
Toisaalta en näe mitään ihmeellistä siinä, että esim toinen maatiaistyyppi risteytetään toiseen; ovathan molemmat kuitenkin maatiaiskantoja. Ei esim viime vuosituhannen aikana ollut juurikaan mitään nimettyjä maatiaiskantoja, olipahan vain alueellisia kanakantoja.
Vielä kerran; ei riitaa haastaen vaan mielipiteenä.

[pipsa]

Mulle tämä lintupuolen rodunjalostus on vierasta, mutta kun ajattelen koirapuolella mihin on menty...
Periaatteessa puhdassukuiset pitäisi säilyttää mahdollisimman puhdaslinjaisina... MUTTA...
Koirilla se on ainakin johtanut perinnöllisten sairauksien aikas pahoihin ongelmiin. Kullakin rodulla on omat ongelmansa.
No lintuja ei tostaiseksi lonkkakuvata, tai silmäpeilata.mutta kai on muitakin ongelmia, jotka ovat rotutyypillisiä on ilmennyt
Mutta sitten kuinka tuoda uutta geenipohjaa rotuun hallitusti ja missä polvessa nämä jälkeläiset olisivat puhdasrotuisa
Siinäpä pulma! Mä en ainakaan tiedä siitä tarpeeksi ja kuka tietää?
Sitten on nämä omalukunsa nämä rotujen yhditämiset esim. kääpiökoirapuolella... suorastaan ihmisten huijausta ja tyhmät ihmiset vielä ostavat näitä rodunjalostuksen ihmeitä... Että vihastuttaa
Vahingot on vahinkoja (nimimerki okemusta on) ja mun mielestä omaan käyttöön voi tehdä niinku itse kukin haluaa.
Jos joku katsoo että haluaa tietyt ominaisuudet tai ulkonäön...NIIN SIITÄ VAAN....
No... nämä on niitä mielipiteitä
Mites sitten tuo sukusiitoisuus?
Kuinkas tarkkaa siitä pidetään lintupuolella??

[maunu_muori]

Jos kyyhky on harrastuseläin, ei kilpailija, niin en nää kyllä mitään perustetta sille, miks sitä ei sais antijalostaa. Jos tolle linjalle mennään niin sikarotuja ei sais risteyttää eikä lampaita eikä lehmiä eikä ja eikä..ei ne viestikyyhkyt siitä mihinkään lopu, jos joku niistä muutaman johonkin toiseen rotuun sotkee...kyllä niitä puhdasrotusten elikoitten ihailijoita ja hygienian vaalioita maailmalla on niin paljon, et on ihan sama, mitä joku pusaa omassa lakassaan, luulen ma, kunhan ei mee kellenkään niitä jalosteina myymään.

[Moilanen]

Juuri tätä tarkoitin, mitä Muori sanoi siitä myynnistä. Toisaalta, viestikyyhky kun ei ole rotu, vaan nimenomaan, ei alunperin kilpailuihinkaan tarkoitettu, vaan käyttöeläin. Tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuus luo muodon, sanoi Kondrad Z Lorentz.
Rodunjalostus on aivan eri asia kuin käyttötarkoitukseen jalostus. Leipäni vuosia rekikoirilla hankkineena en todellakaan osannut arvostaa rekikoirarotuja, vaan risteytyksiä olivat kaikki parhaat koirani, eivätkä olleet edes roturisteytyksiä. Villin beduiinikoiran ja alaskanhuskyn risteytyksiä, siis en ole todellakaan mikään puhdasrotuisuusintoilija.
Maatiaiskanoista senverran; tuskin yksikään ns rotukana tai tuotantokanaristeytys pärjää maatiaiskanalle rehustus/tuotantokykysuhteessa.
Niinkuin jo sanoin ja mielipiteeni ilmaisin, kunnioitan niiden ihmisten jalostustyötä, jotka viestikyyhkyn ovat aikaansaaneet. Hän ken muutama viikko sitten katseli TV 2: dokumentin viestikyyhkyistä; voisi hyvinkin olla kanssani samaa mieltä, niin uskomaton jalostustyön tulos viestikyyhky on.
Toisaalta taas, vapaa maahan tämä Suomi on ja melkoisesti kukin halujansa saa toteuttaa tällä lemmikkieläinpuolellakin.

[mirri]

Itselläni ei ole yhtään eläintä, joka olis pelkästään käyttötarkoituksen mukaan hommattu. Kaikki on harrastu/hyöty/lemmikki linjaa. Ja hankintaan vaikuttanut seikka on ollut yleensä se että olen tykästynyt kyseiseen eläimeen itseensä. Onkohan yksikään rotupuhdas. Mutta en ole koskaan niitä sillä perusteella markkinoinut. Fassut on nyt olleet ainoat, jotka pidin erillään. Mustat ja tavikset. Mutta nyt nekin oli pakko tällätä yksiin rotta sodan myötä.
Eikä se tarkoita ainakaan että mitenkään nenää nyrpisteliin puhdasrotuisille eläimille. Ja onhan se hienoa, että on olemassa oikeita viestikyyhkyjä. Mistäs sitä tietää koska niitä tarvitaan! Mutta onhan se niin että on niitäkin jotka haluaa vaikka pinkin kyyhkyn. Ja jos sellainen onnistuu eläintä rääkkäämättä, ja omistaja on tyytyväinen ja hoitaa nämä lemmikkinsä hyvin niin mikäs ettei!( mahtaisi olla haukka kummissaan)
Uskoisin että molempien kyyhkyjen kasvattajia riittää jatkossakin. Samoin kuin kaikkien muidenkin eläin rotujen!

[ismail]

Come on! Ei hän tuota tarkoitanu, vaa viestikyyhkysessä on ainulaatunen ominaisuus: kotiinpaluu ja lento... eikä tässä puhutaan mitenkää kaupallisesti vaa kyyhky voi joskus vaihtaa omistajaa jostaki syystä...(lahjoitamalla eikä muista minkä poikanen kyyhky se on tai häviää). Olen itse harrastanu kaikki näköistä kyyhky ja loppu tulos oli: ei kannattaa sekoittaa rotuja jos ei tiedä mitä siitä voi seurata...

[ankkailija]

Mielestäni risteyttämisessä ei ole pahaa, jos niitä pitää vain lemmikkinä eikä myy niitä 'viestikyyhkyinä', eikä päästä niitä 'leviämään' niin että viestikyyhky 'kanta' häviää.. Eihän siinä mitään pahaa ole jos pitää/risteyttää kyyhkyjä lemmikiksi.. Kyllä ne pulut on saman arvoisia, ja eihän suomalaisiakaan kielletä hankkimasta lapsia esim. Tummaihoisen kanssa... Tasa-arvo se olla pitää!

[Kotopullaki]

Minulla olisi yksi tyhmä kysymys... Yritän kyllä imuroida tietoa kyyhkyistä mutta en vieläkään tiedä esim. että jos mää pakkaisin noista meijän pihalla asuvista villikyyhkyistä osan laatikkoon, ja ajaisin ne johku 40 kilsan päähän, niin osaisko ne palata kotiin vai ei? Eli onko villikyyhkyillä paljon huonompi kotiinpalaamisvietti tai suuntavaisto kuin viestikyyhkyillä? Ja onko nää villit paljonkin hitaampia lentämään kuin kesymmät, treenatut viestikyyhkyt? Meijän kyyhkyt ei oo mitään pulleita toripuluja, vaan tavallisia luonnossa - tai siis meidän pihalla asuvia, meidän ruokkimia - vapaana asuvia kyyhkyjä. Ei turkinkyyhkyjä, ku niitä toisia.

[smari]

Rodunjalostus on aivan eri asia kuin käyttötarkoitukseen jalostus.

Oonpa tuosta täysin eri mieltä. Jalostusta on käyttötarkoituksen jalostus ihan siinä missä muukin rodunjalostus. Olkoon se sitten lentokyky, suunnistus, muninmäärä, kasvunopeus, koko, ulkonäkö tai ihan mikä vain missä ihminen mitenkään puuttuu luonnonvalintaan vähän tai paljon jne jne. Eli jalostusta on kyllä muukin kuin ulkonäön jalostus, vertaa tehomuninta, broilerit, ravihevoset, estehevoset ym mitkä pohjautuu nimenomaan käyttötarkoituksen jalostukseen. Ja esimerkkejä löytyy todella paljon, onnistuneita ja epäonnistuneita, liian kärjistettyjä kuten myös hyvin toimivia.

Maatiaiskanoista senverran; tuskin yksikään ns rotukana tai tuotantokanaristeytys pärjää maatiaiskanalle rehustus/tuotantokykysuhteessa.

Tuokin sotii mun ajatusmaailmaa vastaan kovasti. En pidä suomalaisia lähelläkään niin erinomaisina kaikkiin muihin maailman kansoihin verrattuna kanankasvatuksen osalta että voisin kuvitella että suomalainen maatiainen olisi niin ylivertainen. Jos niin olisi, niin eiköhän tässä maailman ajassa suomen maatiainen olisi jo saanut hyvän harrastaja(ja tuottaja) kannan monissa maissa kuten moni muukin rotu. Ja on pakko myöntää että ärsyynnyin (ei saisi, sori) siitä että moilasen kirjoituksesta sai taas sen kuvan että muut rodut ei pärjää pohjoisessa ilmastossa. Kuitenkin monissa kulttuureissa kanoja pidetään paljon kylmemmässä kuin mitä suomalaista maatiaista Suomessa. Eli monissa maissa kanat viettää talvet reilussa pakkasessa, vedossa ja kosteassa kylmyydessäkin. Ja ne on niiden maiden maatiaisia ja erilaisia kylmänkestäviä rotukanoja. Eli kun kaikki rodut ei kestä kylmää, niin mua ärsyttää että kirjoitellaan niin kuin sitä ei kestäisi mikään muu kuin maatiainen. Ehkä mun kansallistunto ei riitä nostamaan itseäni suomalaisena ja kaikkea suomessa olevaa muiden yli ilman perusteita.

Ugh, oli pakko vaikka tästä samastahan on väännetty ennenkin, taitaa tulla jo tavavaksi ja silti tuli provosoiduttua taas kirjoittamaan lähes saman toistoa

Onneksi jokainen kuitenkin saa tehdä kuten haluaa, mun mielestä on tärkeintä että on kodinvaihtojen yhteydessä rehellinen, oli kyse risteytyksistä tai puhtaista ja lajista kuin lajista. Ei kaikkien harrastajien todellakaan tarvitse mielestäni olla rotufriikkejä, oli kyse mistä tahansa jalostuksen suunnasta, käyttötarkoituksella tai ilman. Vaikka itselläni on nyt puhtaita rotuja, arvostan aivan yhtäläisesti niitä jotka avoimesti risteyttää.

[Moilanen]

Rodunjalostus ja käyttötarkoitusjalostus eivät todellakaan ole sama asia. Rodunjalostuksessa ulkomuotoseikat painottuvat liiaksi, käyttötarkoituksessa; hevonen, koira, kana jne. Tulokset, suoritteet ratkaisevat jalostuksen oikean suunnan.
Kaksitoistavuotta rekikoirilla leipäni ansaitseena sanoisin; käyttötarkoitus luo muodon, rodulla ei ole mitään merkitystä, vain suorituskyvyllä.
Maatiaiskanoista löytyy toki tieteellistäkin aineistoa; mikä kana tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen rehupanostus/munantuotanto.
Maatiaiskana, laiduntava oli ylivoimainen.
No, jos jotain mielipiteeni taas kerran ärsyttävät; no sehän on jatkokeskustelun siemen. Sitten se, että sekoittaisin jotain suomalais-ugrilaisuutta ja sen ylivoimaisuutta; sehän on vain lukijan sisälukutaidosta kiinni ja tietysti luetun ymmärtämisestä ja oivaltamisesta.
Niin ja siitä rotufriikkisyydestä??? Lienenkö koskaan ollut sellainen, maatiaiskana kun ei ole rotu, vaan eläinkanta, niinkuin näillä foorumeilla jo tuhannesti on kerrottu.
Vaikeaa tämä kirjoitetun tekstin perillesaaminen ilman eripuraisuutta ja sitä, ettei ärsyttäisi toista; todella hyvä ratkaisu mielestäni olisi hoitaa tämmöiset "foorumin ulkopuoliset" erimielisyyden yksityisviestein niiltä osin kun se ei koske yleistä keskustelua. Se voisi kasvattaa jopa kahdenkeskistä yhteisymmärrystä ja ajatustenvaihtoa.

[siimis]

Kyllä maatiainen on rotu siinä missä joku muukin. Esim. hämeen mustaa on ihan päämäärätietoisesti jalostettu paitsi tuotanto-ominaisuuksien, myös värin perusteella. Maatiaiseen on risteytetty muita rotuja käyttöominaisuuksien parantamiseksi. Mitä se on, ellei rodunjalostusta? Ja edelleen, jos nykyään pyritään karsimaan maatiaisesta "vieraiden rotujen piirteitä" kuten sulkajalkoja, niin eikös se ole puhdasrotujalostusta parhaimmillaan? Ja eri maatiaiskantoja ei saa edes risteyttää keskenään, tai ne ovat heti sekarotuisia!

Ja eikö esim. meidän "rotukanana" pitämämme plymouth rock ole amerikkalainen maatiaiskana? Maatiaisia on moni muukin rotu alkuperältään, mutta kun ne viedään pois kotimaastaan, niistä tulee "rotukanoja".

Meillä ei Suomessa ole kai millään lintulajilla standardeja ja kantakirjoja, joten sikäli on ihan turha puhua puhdasrotujalostuksesta. Siinä suhteessa vaikkapa kanankasvatus ei ole verrattavissa koirankasvatukseen.

Siinä olen kyllä todella samaa mieltä, että ostajalle pitää reilusti kertoa mikä kaupan kohteena oleva lintu oikeasti on. Ymmärrän Moilasen pointin siinä, että on kyllä vähintäänkin harhaanjohtavaa myydä viestikyyhkynä risteytyslintua, koska sen käyttöarvosta ei voi olla takeita. Siinä taas olen eri mieltä, etteikö viestikyyhkyilläkin voisi harrastaa värijalostusta. Maailmalla on monen monta viestikyyhkykantaa, jotka ovat tyypillisesti jonkun värisiä. Kyllä useamman ominaisuuden jalostaminen yhtäaikaa on mahdollista, joskin toki haasteellisempaa. Väri on kuitenkin kohtuullisen helposti jalostettavissa, sen kun vaan suosii tiettyä väriä lakassaan.

[pyrstö]

Mulle tuli tästä sellaisia ajatuksia että jos joku A risteyttää omassa lakassaan parit kyyhkyt, onko se vuosituhannen jalostustyön pilaamista jollei myy niitä viestikyyhkyinä eteenpäin. Se joka yleensäkkin alkaa harrastamaan jotakin lajia olkoon se mitä tahansa ottanee yleensä selvää ennen hankintaa kasvattajista sekä lajinharrastajista yleensä. Ostaako joku ravihevosen naapurin takapihalta harrastakseen raviurheilua kun isäntä tykkää totota ja heillä sattui olemaan lämppäritamma jonka astui vahingossa naapurin settis? Ei kukaan osta itselleen suojelukoiraharrastukseenkaan välttämättä pystykorvan ja perhoskoiran sekoitusta. Ja silti en uskaltaisi mennä sanomaan kyseiselle ihmiselle että on pilannut toisten vuosituhansien työn antamalla niiden lisääntyä ja silti pennuista voi olla iloa uudelle omistajalle.
Kyseisen kyyhkyohjelman katsottuani, mistä nämä omistuisten, äärimmäisyyteen jalostetut hädintuskin tolpillaan olevat kyyhkyt sitten on jalostettu? Se on kyllä ulkomuotojalostusta mutta eikö se ole myös yhtä suuri rikos? Eikö tavallinen harrastaja saa jalostaa omassa yksityisessä lakassaan vaikkapa värejä omaksi ilokseen. Eikö nämä asiaan perehtyneet kuitenkin erottavat suurella kokemuksella heti tavallisen tädinkotipulut kilpaelikoista? Aikoinaan koiran kanssa harrastaneena asiantuntevia neuvoja tuli heti kun saavuin kentänlaidalle; väärän sukuinen, liian lihava, liian pitkä karva, tosta ei kisakoiraa tule, huono kenneli, huono yhdistelmä jne. Sattuneesta syystä kyllästyin kolmannen koiran kanssa kuuntelemaan samaa levyä ja minua ei saa kirveelläkään noihin sessioihin enää ikinä.

Missä menee sitten raja jos kerran sallittaisiin maatiaisten risteytyä keskenään,jos eri kannat halutaan pitää erillään, suomen rajako? Toisaalta joku haluaa pitää maatiaisia vähän joka sorttia ja pitää esim värikirjoa tärkeämpänä, mutta ei myy niitä puhtaina kantoina. Säilyttäjiltä löytyy taas puhtaita. Onhan esim suomalaisia koirarotujakin ja jokainen saa pistää koktailit pystyyn tai ei ajokoiramiehen mielestä. Mikä sitten on missäkin tekemisessä järkevää tai sallittua, siinäpä kysymys



Minusta on paljon tärkeämpää että jokainen harrastaa omien tavoitteiden ja mieltymysten mukaan ilman pelkoa että osoitetaan sormella.Eläimen terveyden pilaamista jalostuksella en kyllä hyväksy, sille ei mielestäni ole mitään perusteita.

[smari]

Maatiaiskanoista löytyy toki tieteellistäkin aineistoa; mikä kana tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen rehupanostus/munantuotanto.
Maatiaiskana, laiduntava oli ylivoimainen.

Haluaisinpa nähdä nuo tutkimukset ja ennenkaikkea sen mihin on verrattu maatiaista. Tarkoittanet suomalaista maatiaista, sillä niinkuin siimis mainitsi, monet rodut on omien maidensa maatiaisia. Eli onko jossain tutkittu oikeasti tieteellisesti useaa eri rotua maatiaisen lisäksi??? Mitä rotuja vertailussa on ollut?Muutakin kuin susi-Pulliaisen kanatutkimukset.
Maatiaiskana kun ei laidunna yhtään sen enempää eikä vähempää kuin lähes kaikki muutkaan rodut.

Asioista on muuten vaikea keskustella jos jo termit ymmärretään eri tavoin, kuten tuo jalostus.

Historiallisesti ajatellen on muuten Leghornin merkitys suomessakin ollut vähintään yhtä suuri kuin maatiaisen. Leghorneja on ollut täällä ainakin jo 1800 luvulla ja niiden myötä on suomen kanatalous rakennettu. Leghorneja oli paljon ennen sotia ja sotien jälkeen ne auttoivat osaltaan suomalaisia. Niiden asema on ollut merkittävä talonpoikien ja pientilallisten elämässä, kuten tietysti niidenkin jotka ovat voineet isompia kanaloita rakentaa. Kaikkien vanhojen kirjojen mukaan leghorn on ollut taloudellisempi kana pitää ja ne joilla ei ollut varaa ostaa leghornia ovat kuitenkin pyrkineet saamaan edes hiukan leghornverta omiin maatiaisiinsa. Jalostusta sekin. Ja silloin kun kotikanalan pito oli todella toimeentulon takia tärkeää, antoivat maatiaisparven omistajat 10 maatiaista yhdestä leghonista. Eikö se kerro että leghorn on ollut hyvä hyötysuhteeltaan? Ja on edelleen kuten moni muukin. Ja todellakin, maatiaskanaa on erittäin paljon jalostettu, sekä käyttö- että ulkonäköominaisuuksia.

Pyrstön loppukaneetti oli todella hyvä, lukekaa uusiks, siinä oli kaikki tärkein.

[mirri]

"Minusta on paljon tärkeämpää että jokainen harrastaa omien tavoitteiden ja mieltymysten mukaan ilman pelkoa että osoitetaan sormella.Eläimen terveyden pilaamista jalostuksella en kyllä hyväksy, sille ei mielestäni ole mitään perusteita."

Tätä minäkin koitin sanoa, ja Pyrstöltähän se tuli.
Niin johonkin tutkimukseen minä törmäsin, missä vertailtiin laiduntavia ja tehokanoja. Ja ne laiduntavat oli ylivoimasesti parempia. Ainaskin mitä itse olen seurannut, niin mulla laiduntaa kaikki sekasörsselit justiin samoin. Jopa ne hybridit.
Siis kasvatellaan kaikki justiin semmosia kun halutaan
Pääasiahan on se että eläimet ja kasvattajat viihtyvät toistensa kanssa ja kumpikin voipi hyvin!
Kyllä mullakin on muutama puhdas lintu tuolla seassa, ja yhtälailla niistä pidän. Mutta niiden jälkeläiset on varmasti sekarotuisia. En ole vielä törmännyt elämäni aikana yhteenkään ihmiseen joka olisi sanonut hyi näille tirpoilleni.
Ja kaikki tietää että ne on sekarotuisia.
Mutta toisaalta mulle ei tulis mieleenkään taas mennä joltain ostamaan jotain lajinsa viimosia rotupuhtaita lintuja, ja sekottaa niitä parveeni. Jos lajin tulevaisuus siinä tuhoutuisi.
Järjenkäyttöhän on sallittua jopa lintuihin hurahtaneelle

[HiltaHelikopteri]

Niinpä! Näitä rotu/käyttötarkoitus-puhtaus-juttuja on oikeastaan aivan turha niin maan perusteellisen paljon ruotiakkaan, koska jokaisella on oikeus harrastaa juuri itselleen mieleisiä lintuja. Eiväthän ne itsekullekin väärät rodut/risteytykset/rotutaustaltaan epäilyttävät tapaukset todellakaan päädy kenenkään semmoisen lintulaan, joka haluaa pitää vain juuri sitä itsensä mieleistä lajistoa. Kenenkään ei ole pakko ostaa/ottaa yhtään mitään, joka ei itseään miellytä eikä löytöeläimiäkään ole mikään pakko pitää itsellään.