![Evil or Very Mad :evil:](./images/smilies/evil.gif)
Kaakatus hautoi tässä taannoin viiriäisiä (ja siitähän on täällä oma otsikko), jotka kuoriutuivat heinä/elokuun vaihteessa. Minä varasin häneltä tusinan, kaksi kukkoa ja kymmenen kanaa. Tiitiäisillä (isännän keksimä lempinimi!) oli vähän huonot lähtökohdat, kun emolinnut olivat reilusti yli-ikäisiä kaikkien suositusten mukaan. Siitosmunat pitäisi kerätä noin puolivuotiailta ja nämä olivat vuosikkaita tai ylikin...niinkö? Ja johtuen tästä "Siperian vieressä" olevasta syrjäisestä sijainnista Kainuun korvessa Kaakatus joutui kasvattamaan poikasia vääränlaisella rehustuksella, kun ei näistä meidän alueen maatalouskaupoista niin vain osteta kaikkia plaatuja...
No...sunnuntaina 3.9.06 ne kaksitoista tipusta sitten tulivat meille. Kaakatus oli valikoinut (herrasmiehenä
![Smile :)](./images/smilies/smile.gif)
Meidän kunnan meijerikaupassa oli niin hyvä palvelu, että saatiin tilattua Pikku-Punahelttaa, jota siis suositellaan yli kolmiviikkoisille viiriäisille. Lisäksi saattoivat vakikaupassamme ihmetellä mun yllättäen herännyttä leivontaintoa, kun ostin kerralla "kärryllisen" kaikenmaailman jauhoja ja ryynejä sekä suurimoita. Kanankalkkia hakkasin vasaralla pieneksi. Tämä Pikku-Punaheltta, jota voi syöttää myös muniville viiriäisille, ei sisällä kalkkia, joten kalkki pitää tarjoilla muuten. Muniville viiriäisille voi käyttää myös Balans-Punahelttaa, joka sisältää myös kalkin. Nämä Punaheltta-asiat olen kysellyt Suomen Rehusta.
Ja sitten viherpöperöt...apilaa, voikukkaa, nurmikkoheinää ja salaatinlehtiä saksilla pikkiriikkiseksi silputtuna. Salaatinlehtiä myös kokonaisina---hassun näköistä, kun viirut näyttää ihan kuin leikkivän niiden kanssa...ottavat nokkaan koko lehden ja nousevat piipilleen! Saavat siinä tekemistä, kun askartelevat pikkunokillaan...
Tiistaiaamuna 5.9. löytyi yksi niistä neljästä pienimmästä kuolleena...nyyh...suretti, vaikka olinkin toki varautunut siihen, etteivät kaikki selviä. Yksi näistä pienimmistä oli jo vahvistunut niin paljon, että paipatti täysillä isompien matkassa. Jäi kaksi "kriittistä" tapausta, mutta niidenkin vointi näyttää kohentuvan koko ajan. Kovasti ovat saaneet kasvussa kiinni isompia. Kasvattavat höyheniä untuvien tilalle ja pystyvät jo muuhunkin kuin kyyhöttämiseen...Aluksi esim., kun yrittivät sukia itseään, pyllähtivät kumoon. Nyt sukiminen hoituu kunnialla. Syövät valtavasti...alkupäivinä suunnilleen asuivat ruokakupissa!
Kylpevät kuin kanat tai no ehkä vielä innokkaamminkin: lisään päivittäin pariin nurkkaan kuiviketurvetta ja hetken päästä siellä kirjaimellisesti sukelletaan!
Hassunhauskoja lintusia ovat!
Näistä 9 on sitä tavallista vaaleaa väriä...ja ne ehkä osaan ajan kanssa erottaa itsekin...siis niiden sukupuolet. Mutta kun näyttää siltä, että kaksi on sitä tummempaa värimuotoa...niin miten niiden sukupuolet erottaa? Auttakaas...kyseessä on kai se ns. tavallinen viiriäinen...coturnix coturnix.
Kertokaa myös kaikki mieleenne tulevat niksit millä voin tehdä tiitiäisten olot mahdollisimman hyviksi...
Ja sitten tähän lopuksi: arvatkaapas mitä? Nämä syövät kädestä! Jee! Vähän vaikea niitä on tunnistaa toisistaan, joten en uskalla vielä sanoa syövätkö kaikki, mutta kahdeksan ainakin...