Ai niin, yksi tarina:
Pikku-viiriäiset ovat isojen viiriäisten häkissä kenkälaatikossa, jossa on verkko päällä. Keltainen tipu oli kuitenkin päässyt sieltä pois ja makasi aamulla elottomana häkin viileässä nurkassa osin pehkuun tallaantuneena.
Ajattelin kyllä tipun olevan mennyttä, mutta otin sen kuitenkin "kouran silmään" lämpölampun alle ja hieroin sitä varovasti. Tipu oli aivan kylmä ja veltto..
Hieroin aikani kylmää tipua lämpimäksi ja yhtäkkiä se haukkoi henkeä!!

Annoin sormella sille tipan vettä suuhun ja se maiskutteli sitä tyytyväisenä. Pian se venytteli ja oikoili koipiaan ja alkoi pyrkiä ylös. Ei mennyt monta minuuttia, niin tipu oli täysin muiden mukana: piipitti, joi, söi ja juoksenteli niin kuin muutkin!
Tietääpähän nyt tuonkin.. Tammikuussa pari Susannan tipua oli joutunut tallin kylmälle käytävälle ja löytyivät sieltä kuolleena. Niiden osalta vain varmistin, etteivät jääneet kitumaan. Nyt sitten tuli mieleen, että olisihan tuota sydänhierontaa lämpölampun alla voinut kokeilla niillekin..
