Ulkonäöltä tunnistan joo ja äänestä .
Mutta mitä kaikkea naurukyyhkyn omistajan täytyy tietää ja ottaa huomioon? Kaipailen kokemuksia näistä sievistä linnuista. Ensimmäisenä kiinnostaisi häkki, olosuhteet ja ruokinta. Jatkossa tulee varmaan tsiljoona muutakin askarruttavaa asiaa eteen.
Meille on tulossa eka naurukyyhky . * Mun ei pitänyt enää koskaan ottaa kyyhkyjä, mutta niin vain ihastuin näihin...*
* Mun ei pitänyt enää koskaan ottaa kyyhkyjä, mutta niin vain ihastuin näihin...*
Kannataako sanoa ei koskaan
Veikkan mä että kohta siellä käy melkonen naureskelu
Eikö kellään ole naurukyyhkyjä ???
Askarruttaa, että minkä verran kestävät kylmää. Bruno on ulkoillut kesän, mutta vieläkö näin kolealla uskaltaisi laittaa päivällä ulos?
Toinen mieltä painava juttu on sisähäkin koko. Nyt poika lentelee irrallaan, mutta haluaisin sille lentohäkin. Mikähän semmoiselle on lyhin kelvollinen pituus?
Ja kolmanneksi, miten olette estäneet ylenpalttisen pesimisen? Vielä tämä ei ole meillä ongelma, mutta Brunon tyttöystävä on tulossa .
No meillä on kyllä ollut naurukyyhkyjä vuosia. Asustavat kesät tarhassa ja sisälle muuttaa talven tultua VutVuu, joka ei tajua olevansa kyyhky vaan luulee itseään ihmiseksi. Sillä on avoin häkki leivinuunin päällä, siellä se käy syömässä. Useimmiten viettää talvet istuen jonkun pään päällä, verhotangoss tai paperinkeräyslaatikossa. Kanalassa n. 5 asteen lämmössä on sitten toinen pariskunta meillä talvea viettänyt, mutta ovat selvästi huonelämmön lintuja. Jos kylmäksi menee, myös jämä pari pitää tuoda sisälle. Tosi taitavia lentäjiä ja kesyyntyvät jopa liiankin helposti.
No hyvä, etteivät ihan tropiikin lämpöä kaipaa . Meidän huusholli kun on talvella villasukkalämpöinen, niin hyvä ettei tarvi kyyhkyille alkaa villapaitoja neulomaan .
Bruno pitää kans mieliortenaan jonkun päätä (varmaan mukavan lämmin jaloille). Ja tosi hyvä lentäjä, laskeutuu sievästi vaikka kristallimaljakkoon (no meillä ei ole), eikä vahingossakaan riko tai tipauta mitään. Lentopommeja tosin vähän tulee ja kissoja kiinnostaa liiaksi. Siksi tuota lentohäkkiä suunnittelen.
Väheneekö huhuilu, kun saa kaverin? Nyt meillä huhuillaan, ei yhtään naureta!
Meidän tyttöpari elelee navetassa talvella alimmillaan +13 asteessa. Viime talvena oli muutaman kerran lämmitysvehje sanonut itsensä yöllä irti ja aamulla vain pari astetta plussan puolella...silloin selvästi hieman palelsi. Mutta tuo +13 astetta toimii kyllä hienosti... Kyllä täytyy hattua nostaa, jos joku jaksaa kyyhkyä sisällä pitää! Ei se kujerrus mitään, mutta ikinä en jaksaisi katsella niitä kakkakasoja . Tosin meillä jo ratkaisee pojan allergia tuon asian...mietin nimittäin yksi päivä että ottaisinko linnut sisälle sitten kun poika muuttaa kotoa .
Heh, mä' ajattelin sitä kasaa joka päivän aikana muodostuu sinne lempipaikan alle ... Mut mä olenkin vähän laiskahko putsaamaan. Vaihdan kerran tai pari viikossa noiden lentohäkin aluset...
Rusina kirjoitti:Miten erottaa yksinäisen naurukyyhkyn sukupuolen ? Ääntelystä? Eleistä? Käytöksestä? Kuinka paljon yksinäinen naaras ääntelee?
No meillehän tuli ensin parivuotias POIKAnauru, PAuli. PAri kuukautta oli yksinään ennen kuin löysin tuolta Kouvolasta tyttönaurun kaveriksi. Pauli huhuili kovasti yksinäänkin... No, sitten saapui Pipari ja alkoikin kamala muniminen. MEidän kaksi vuotta poikaelämää viettänyt Pauli muuttuikin hetkessä Pauliinaksi eli olikin naaras. Yhtään munaa ei siihen ikään mennessä ollut tehnyt ja siksi kai edellinen omistaja oletti urokseksi. No nyt meillä on sitten tyttöpari, joka munii ja hautoo säännöllisesti =koko ajan. Annan hautoa niin pitkään kun jaksavat aina, jotta munintaan tulisi edes vähän taukoa. MEillä ei munintaintoa vähennä edes tekomunat . Välillä kyllä harmittaa, kun eivät saa koskaan ''tulosta'' aikaiseksi. EN tosin tiedä mihin poikasia tunkisin...eli ehkä hyvä näin...
PieniHopea, ainakin meidän naurelijat tuntuvat viihtyvän hyvin sisätiloissa. Nämä ovat paljon pienempiä ja hennomman oloisia kuin entiset risteytyskyyhkyni. Ne asuivat kanalassa talvet, näitä en hirveä laittaa niin viileään.
Mulla on nyt sitten pari näitä kyyhkyjä, mutta edelleenkään en tiedä sukupuolia . Ainoa mikä on varmaa, on se, että ovat samaa sorttia. Kumpikin huhuilee ja hihittää, mutta vähemmän kuin yksinäinen kyyhky... täytyy kai odottaa että munivatko vai eivätkö .
No nyt näistä toinen on alkanut pörröttämään kaverin niskaa, ihan ystävyydellä, kai. Muutenkin ovat kyljikkäin kuin paita ja peppu... ja siinä huhuilevat ja hekottavat, mutta mun mielestä eivät toisilleen . Ota nyt mokomista selvää . Oikeastaan nämä ovat aika hiljaisia, nauravat yleensä sopivasti silloin kun telkasta tulee joku nyyhkykohtaus tai vastaava (kieroutunut huumorintaju heillä ).
Uskallanko mä nyt tyrkyttää näille kaveriksi uutta poikaa tai tyttöä??? Vai pöliseekö höyhenet kunnolla ????
.
. * Mun ei pitänyt enää koskaan ottaa kyyhkyjä, mutta niin vain ihastuin näihin...*
???
.
. Meidän huusholli kun on talvella villasukkalämpöinen, niin hyvä ettei tarvi kyyhkyille alkaa villapaitoja neulomaan 
. Tosin meillä jo ratkaisee pojan allergia tuon asian...mietin nimittäin yksi päivä että ottaisinko linnut sisälle sitten kun poika muuttaa kotoa 
.
? Ääntelystä? Eleistä? Käytöksestä? Kuinka paljon yksinäinen naaras ääntelee?
. Välillä kyllä harmittaa, kun eivät saa koskaan ''tulosta'' aikaiseksi. EN tosin tiedä mihin poikasia tunkisin...eli ehkä hyvä näin...
.
. Oikeastaan nämä ovat aika hiljaisia, nauravat yleensä sopivasti silloin kun telkasta tulee joku nyyhkykohtaus tai vastaava (kieroutunut huumorintaju heillä 
????