Vinkkejä kaupanhierontaan...

[HiltaHelikopteri]

Nyt kun tässä on vielä vajaa pari kuukautta aikaa tehdä kana- ja lintukauppoja ennen ulkonaliikkumiskieltoa, (jolloin lintuja ei saane kuskailla minnekään) niin tulipas mieleeni, että rustataan vähän “ohjeistuksen tynkää” tai miksikähän muistilistaksi tätä sanoisikaan…
Ja loppuuhan se karanteenikin taas aikanaan. Josko tästä olisi jotain hyötyä vaikkapa jollekin vasta kanojen hankkimista suunnittelevalle.

Ihan arkipäiväistähän alkaa olla jo se, että ostamme/myymme koiria/hevosia ja yleensäkin rahallisesti arvokkaampia eläimiä eläinlääkärin tarkistamina, tutkimina, mahdollisesti jopa röntgenkuvaamina, rokotettuina, loishäädettyinä jne…

Niin no…tuskinpa kukaan menee hetikään yhtä pitkälle näiden siivekkäiden kanssa, mutta jonkinmoisia omia tarkistuksia niillekin voisi tehdä ennen omistajan vaihdosta sekä myyjän että ostajan toimesta:

-Onko häädetty sisä- ja ulkoloiset? Milloin viimeksi ja millä aineella? Näkyykö ylimääräisiä vipeltäjiä , kun kurkistaa höyhenten sekaan ihan ihoon asti? Sukiiko kana epätavallisen paljon? Ovatko jalat sileäsuomuiset vai röpelöpintaiset? Onko parvessa esiintynyt kalkkijalkaa?
-Onko mahdollisesti rokotettu esim. marekia vastaan?
-Minkä mittaiset ovat kynnet---onko ollut tarpeeksi kuopsuteltavaa?
-Minkä mittainen on nokka---onko ollut tarpeeksi nokittavaa?
-Onko pyllypuoli siisti vai näkyykö perähöyhenissä/peräaukon ympärillä tahmaisuutta/lantaa?
-Jollei ole sulkasadon aika, onko sulkapeite kunnossa?
-Onko parvessa esiintynyt marekille tyypillisiä oireita…mm. halvaantumista, liikkumisvaikeuksia, hoipertelua, kierokaulaisuutta?
-Onko kana liian laiha…tuntuuko rintalasta todella selvästi terävänä?
-Onko kanan käytös virkeää/vaisua?
-Miten on ruokittu? Liian äkkinäisiä ruokinnan muutoksia ei kannattaisi tehdä…
-Millainen on kanan luonne? Onko arvoasteikon ylimmäinen vai alimmainen?

Kun ostat---kysy kaikki mitä ikinä keksitkin kysyä! Ja pidä silmät auki. Tarkkaile. Varsinkin uutena kanaharrastajana voit oppia paljon kokeneemmalta.

Kun myyt---kerro rehellisesti kaikki minkä tiedät! Piileville sairauksille/vioille ei tietenkään voi mitään, mutta jos tiedät tai edes epäilet jotain olevan vialla - - - kerrothan sen ostajalle ennen ostopäätöstä! Eihän ole kiva, jos joku joutuu aloittamaan kanailunsa vaivaisilla yksilöillä. Eikä sekään ole mukavaa, jos uusien kanojen mukana tulee entisiin tarttuvia vaivoja.

Hmm…tässä nyt näin aluksi…jatkakaahan listaa! Itse olen nimittäin täysin kokematon “kanakauppias”=yhtään en ole myynyt. Ostellutkin/saanut olen vain kolmesta paikasta ja ihan “tuurilla” hyviä ovat sattuneet olemaan. Enpä ole itse niitä varsinkaan harrastuksen alkuaikoina kovin paljon älynnyt tutkailla…

[Pootsi]

Myyjän kohdalla painottaisin tuota rehellisyyttä. Ei tarvitse olla mikään kaikkitietävä, mutta jos pitää eläimiä myytäväksi asti, pitäis olla tietoinen edes tavallisimmista sairauksista. Kanoja ei pidä myydä, jos parvessa yhdelläkin on jotain tautioireita. Mun mielestäni vois olla syytä ottaa loishäätö tavaksi myyntieläinten kohdalla.
Marekin virusta on varmasti jokaisessa kanalassa, itse en tuijottaisi sitä ostopäätöstä tehdessäni. Muutenkin tauteja on aina joskus joka paikassa, täysin taudittoman kanalan omistaja on todennäköisesti joko ihan keltanokka tai epärehellinen.

-Älä osta mitään huomattavan epäsiististä paikasta. Jokainen kanala tuoksuu aina eläimille ja lannalle, mutta rajansa silläkin. Jos ammoniakki, pöly tai muu epämääräinen ilmassa käy henkeen, jätä eläimet ostamatta.
-Jos kanalassa on selkeästi joku tautisulku, sinne ei välttämättä pääse katsomaan. Jos kanalaan ei pääse jonkun kummallisen syyn vuoksi, lähde pois.
-Älä osta myöskään likaisia eläimiä. Terve kana puhdistaa itse sulkansa, joskin kylpymahdollisuuden saanut valkoinen lintu voi olla aika ruskea hyvinvoivanakin.
-Jätä ripuloiva tai verisiä ulosteita tekevä kana kotiinsa.
-Älä missään tapauksessa osta mitään, jos myyjä tuntuu painostavan sinua kaupantekoon, myisi eläimensä minkälaisiin oloihin tahansa tai tuntuu muuten vain epärehelliseltä.
-Jos yksikin asia jää arveluttamaan, jätä eläimet ottamatta. Ostaja on kaupanteossa pomo.
-Älä osta eläintä säälistä.
-Älä osta lemmikkikanaa häkkioloista. Aikuisen kanan opettaminen istumaan orsilla, tulemaan toimeen toisten kanojen kanssa, munimaan pesiin, jne. on tosi hankalaa.
-Kysy, kysy, kysy ja kysy. Myyjä on omituinen, jos se loukkaantuu kyselemisestä.

Meille on tullut kanoja yhteensä kuudesta eri paikasta, vain kolmen tilan kanoista ei ole ollut huonoa sanottavaa. Nämä hyvinhoidetut, mukavaluonteiset ja kaikinpuolin hienot eläimet lähettävät terkkuja Kuukernupille ja Maunu_muorille, myös Kukko Kehveli kiekuu haudantakaa kotiinsa.

[kuukernuppi]

meillä olen huomannut että suurten rotujen nuorikot ovat pitkään todella hoikkia ja rintalasta tuntuu terävänä harjanteena, toisinkuin taas kääpiörotujen poikaset joille lihaa alkaa kasvaa jo nuoremmassa iässä. Eli aina ei laihuus tarkoita sitä että lintu olisi aliravittu tai huonokuntoinen, suuret rodut kayttävät energiansa ilm. ensin korkeuden kasvamiseen ja vasta kun se on saavutettu, ne alkavat kasvattaa massaa.

[Volmari]

Kovin useinhan kaupantekotilanne lintukaupoissa tapahtuu pikaisesti jossakin treffipaikalla, ja tämä siitä syystä, että välimatkat ovat pitkiä. Kanat on myyjän toimesta usein pakattu ilmarei´illä varustettuun pahvilaatikkoon, jossa linnun on turvallinen matkustaa ja niitä ei paranisi mennä aukomaan ja lintuja tarkistelemaan, etteivät ole siivekkäät pian pitkin poikin parkkipaikkoja.
No mitäs sitten tehdään? Myyjä ei tietysti ilkeä antaa lintuja ihan oudon matkaan ilman rahaa, että ostaja voisi ensin lintunsa tarkistaa ja tehdä vasta sitten ostopäätöksensä. Ja ostajaa ei kiehdo jättää rahojaan pelkkiä pahvilaatikoita vastaan myyjälle.

Yksinkertaisin apu tilanteeseen olisi se, että myyjä näkisi pikkuisen vaivaa ja leikkaisi kuljetuspahvilaatikkoon suurehkon reiän kylkeen ja tempaisisi siihen kiinni kanaverkon palan, joka jää tukevasti kiinni, kun tökkää sieltä täältä pari verkon lankaa pahvin läpi ja taittaa. Ei tarvitsisi erikseen puhkoa ilmareikiä ja voisi itsekin tarkastaa eläimen kuntoa välillä, mikäli matka on pitkä. Perillä olisi ostajan helppo tarkastaa lintujen ulkomuoto ja kunto edes jotenkin, siten miten se nyt kuljetuksen takia könöttävästä linnusta on mahdollista.
Vähän nikkarointiahan tämä vaatii, mutta kannattaa!

Ihannetilannehan olisi, että ostaja näkisi kanan sen kotona ja samalla olosuhteet, josta kana on lähtöisin. Ja yhtä ihannetilanne olisi, että myyjä voisi tutustua kanalaan, johon eläimensä on myymässä... Mutta tämä on valitettavasti miltei aina mahdoton tehtävä juuri välimatkojen takia, joten kovasti täytyisi vaan luottaa kauppakumppaniin ja pienillä kikoilla saada nämä kaupantekotilanteet luonteviksi ja rehdeiksi.

[smari]

Minä oon oppinut kantapään kautta että omaan tunteeseen kannattaisi luottaa. Aina! Eli jos mikä tahansa myyjässä tai ostettavissa eläimissä kaupanteon aikana alkaa epäilyttää, niin kannattaa pitää pää kylmänä ja jättää kaupat väliin. Uusia tilaisuuksia kyllä tulee saada haluamansa vaikka sillä hetkellä tuntuisikin muulta.

[Indica]

Suosittelen että aina tehdään hommat kirjallisesti, edes jotenkin välttävästi. Myöhemmin on sitten paljon helpompi tarkistaa että mistä eläimet on, millon ostettu, paljon makso, mitä myyjä lupasi yms yms yms. Siis ihan jo sillonkin, jos ei mitään ongelmia kaupantekoon liity, kannattaa silti asiat lukea paperilla.

Ja ihan oikeestihan kannattais olla jotain kuittiakin ostoksista. Siinä on vähän hankala lähteä valittamaan että "ei nää ole sitä mitä mä halusin ostaa", jos ei ole mitään todisteita kaupankäynnistä. Esim kaikki on hoidettu puhelimessa ja alkuperänen ilmotus on ollut vaan "myydään kana" ja puhelimessa on kerrottu että se on huippuharvinainen sateenkaaria piereskelevä sarvikuonokana, mutta myöhemmin käy ilmi että se onki pulu.
No esimerkit ei ole mun erikoisosaamista, mutta meinaan vaan että näihinkin hommiin voi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun kaupankäyntiin. Siinä liikkuu raha ja tavara ja asiat kannattaa tehdä virallisesti, kuittien ja allekirjotusten kanssa. Voi tuntua jostain liiottelulta, mutta jos niitä kauppoja tekee vaikka vaan 4 kertaa vuodessa, niin ei se liian iso juttu varmasti ole.

[malla]

Kirjallinen myyntitodistus on hyvä olemassa, vaikkei se "juridisesti pätisikään". Suorastaan välttämätönkin dokumentti ainakin maatiaissäilyttäjille. Itse olen ottanut tavaksi täyttää kahtena kappaleena myyntipaperin, josta käy mahdollisimman tarkkaan ilmi mitä on myyty. Toivon ostajan merkitsevän paperiin oman pitopaikkatunnuksensa, ettei rekisteröitymisestä jäisi epäselvyyttä. Reilun pelin hengessä paperista löytyvät myös omat tietoni tila- ja säilyttäjätunnuksineen.

Muuhun kuin käteiskauppaan en suostu. Kaupat tehdään aina meillä, joten ostaja pääsee tarkistamaan kanalan olosuhteet. Kanojen/kukkojen osalta en ennakkomaksulinjalle lähde, mutta lammaskaupoissa keväällinen huono kokemus pisti miettimään varausmaksun tarpeellisuutta, että jäisivät turhauttavat herätevaraukset vähemmälle.

[ninnu]

se on huippuharvinainen sateenkaaria piereskelevä sarvikuonokana, mutta myöhemmin käy ilmi että se onki pulu.

Ja mikä luulisi olevan (mutta eipä vaan ole) itsestäänselvää, alkeellisiinkin käytöstapoihin kuuluva, niin
ILMOITTAA jos noutoon tulee viivästyksiä/ei tulla ollenkaan!

-Jos ja kun jotain varaa, niin haku mahdollisuuksien mukaan "järjen rajoissa" esim kahden viikon sisään. Ei siis varailla pikkutipuja kympillä, joiden perään kysellään puolen vuoden kuluttua, eikä niitä sitten enää olekkaan, saatikka kympillä myydä, jos olisikin.

-Tasaraha, tai ainakin sinne päin. Itse ainakin pankkikorttiihmisenä, ei ole ole antaa välttämättä satasesta takaisin, jos parinkympin lintua on tultu hakemaan....ja tilisiirrot tuppaa näemmä unohtumaan....

[Suwitsu]

Komppaan ninnua! Itseltäni varattiin keväällä kananuorikoita ja vähän aikaa sitten niiden perään kyseltiin ja ilmeisesti vielä luultiin että olisin nämä samat kanat myynyt samaan hintaan kuin keväällä..

[tinttuli]

Eiköhän olisi parasta, että itse kukin hakisi eläimet itse myyntipaikasta. Mulle ei tulisi mieleenkään ostaa eläintä näkemättä ja varsinkaan näkemättä olosuhteita, missä se on kasvanut. Suomi on pitkä maa ja etäisyydet ovat pitkät. Ei ole realistista, että eläin matkaa paikasta toiseen auton takakontissa tai missä milloinkin ja ostaja ei otakaan sitä vastaan, jos ei miellytä. Siinä kärsivät näköjään ihmissuhteet, mutta eniten kärsii eläin itse.

[siimis]

Auttava sivistystaso ja käytöstavat on suotavia, kun alkaa hieroa kauppoja yhtään kenenkään kanssa. Sitten tosiaan kuin se superharvinainen sateenkaaria piereskelevä sarvikuonokana ei olekaan sitä mitä puhelimessa on luvattu, niin turha itkeä ja kettuilla kaikille ulkopuolisillekin munaneissä - etenkin jos ei halua lukea vastineita. Sitten pitäis muistaa sellainenkin asia, että juoru kulkee ja kun mokaat kerran ja vielä toisenkin, niin myyjiä ei pian enää löydykään. Ei ole kovin asiallista esim. viivyttää ostamiensa eläinten hakua puolella vuodella ja silloinkin vaatia niiden tuontia puolimatkaan... Myyjiltä kyllä vaaditaan mitä ihmeellisempiä asioita, mutta ostajalla ei tunnu olevan minkäänlaista vastuuta ollenkaan!

[Maattari]

Itse olen ostanut kanoja näkemättä . Aina niitä kanoja mitä haluaa, itse asiassa harvoin tai ei koskaan, ei ole ihan lähitienoolla joten jos vaan kyydin saa järkättyä pitää ottaa näkemättä. Hyvin ovat kaupat sujuneet. Tänne saisi ihan vapaasti tulla katsomaan myytäviä lintuja ja jos ostaja ei tule, vaikka syy sitten olisikin se välimatka, niin kyllä mun mielestä myyjä on oikeutettu saamaan etukäteismaksun. Onneksi en myy mitään

Muokattu kirjoitusvirheitä

[Iloisten Munatalo]

Lyhyestä virsi kaunis:
Molemminpuolinen luottamus ja toisen kunnioittaminen sekä maalaisjärjen käyttö on kaiken A&O tässä elämässä tehtiin sitten mitä hyvänsä!

[HiltaHelikopteri]

Kaivoin vanhan ketjun esille eli tähän nyt niitä kaupanteko-ohjeita, kiitos!

[sannikki]

Omasta kokemuksesta opittua :D

OSTAJA:

-Kysy emolinnuista, värejä, terveyttä, luonnetta
-Kysy mahdollisista tautiherkkyyksistä ( jotkin rodut ovat vaan herkempiä esim marekin taudille)
-Kysy ruokinnasta (äkillinen ruokinnanmuutos aiheuttaa stressiä ja näin altistaa sairastumisille mielestäni)
-Jos löydät mielisesi linnut, älä tingi! Harrastajat harvemmin ovat kauppamiehiä henkeen ja vereen eivätkä kehtaa kieltäytyä tinkimisestä :/ Jos olet löytänyt etsimäsi on silloin hintakin varmasti kohdallaan. Hintoja voi seurailla palstoilla, ja jokainen lintuja myyvä arvostaa omia eläimiään jokaisen euron edestä ja enemmänkin. SUomen hinnoilla kanan kasvatuskulut ovat monin kertaiset myyntihintaan!
-Käy katsomassa paikkaa tai pyydä kuvia linnuista ja niiden oloista.
- JOS VARAAT LINTUJA niin ilmoita peruuntumisesta VIIPYMÄTTÄ myyjälle!

MYYJÄ:

-Yritä muistaa kertoa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin! (Jälkipuheet syntyvät helposti, varsinkin tietämättömyyden seurauksena) Itse en tiennyt että orpeilla voi ilmestyä sulkia jalkoihin ja hetihän ajattelin että minulle on myyty sutta ja sekundaa, mutta kokemus opettaa.
-Uudelle harrastajalle on hyvä kertoa se nurja puolikin: Itse kerron vuonna 2011 olleesta marekista rokeilla avoimesti, myös väiveistä ja niiden hoidosta.
-Älä tingi! Lintusi ovat arvokkaita ja olet nähnyt vaivaa niiden eteen, jos joku haluaa ne halvemmalla, ei tosiaan ansaitse niitä.
-Jos vain mahdollista neuvo ja opasta hoidon suhteen! Pyritään jakamaan tietotaitoa jotta kanoilla olisi hyvät elot ja olot.