Meidän ekat tiput ja samalla myös ihka ensimmäiset kanat ovat rymyämässä vauhdilla munistaan ulos. Aamulla kolmessa munassa kuudesta oli reikä, nyt yksi on jo ulkona (perätilatipu, jota pikkiriikkisen avitin varmistaakseni hapensaannin) kuivattelemassa. Voi kylläpä on tämä elämä ihmeellistä. Äsken löysin itseni höpöttelemästä munakoneen luota: "Äiti täällä, tipitii, äiti täällä..." 
Ei oo ihan kaikki munat mullakaan korissa... En minä kanivauvoillekaan tuollai höpöttele.Yksi munista on vihreä ja siellä asusteleva kaveri on ollut kaikkein vilkkain läpivalaisujen aikana. Sen muna on vähiten noista kolmesta rikki, mutta sillä selvästi kovin vauhti päällänsä. Luulen, että jahka muna kunnolla halkeaa, tuo kaveri tulee olemaan jaloillaan alta aikayksikön. Viimeyönä kun pikaisesti niitä lampulla kurkistin, niin tuo teki jo silloin ilmatilan kalvoon aivan selvästi reikää.
Niin, nuo ovat siis brahmatipuja. Kahdeksasta munasta yksi ei ollut hedelmöittynyt (näin oletettiinkin, ja sain sen "kaupan päälle"), yksi oli mennyt noin puolessa välissä (? munassa oli n. 2,5 cm:n sikiö) kesken, munassa oli liikkuva ilmakupla, joten näin uskoinkin käyvän. Kunpa nuo kuusi pääsisivät kaikki hyvin elämän alkuun ja kasvaisivat suuriksi ja kauniiksi ja erittäin odotetuiksi kanasiksi (ja jos toivoa saa, niin yhdeksi kukoksi
). 
Kovin ovat kaverit kyllä ajoissa, vaikka ovat isoja lintuja ja nuo on hautumaan laitettu 19. päivä maaliskuuta. Lämpöjä olen pitänyt tarkasti silmällä ja oikeissa arvoissa ovat olleet, jahka alkukäytön jälkeen asettuivat. Hyvä mun ukrainalainen hautomamasiinani!
