Maatiaiskantojen säilyttäminen/risteyttäminen

[maunu_muori]

Mulla on sellaisia seitsemän rodun sekoituksia... ei niitä voi sekoittaa ..ne sekaantuu ihan ittestään... Ei ne kukot kato onko tää kana samaa rotua vai ei.. :twisted: Sotkuista löytyy usein tosi kauniin värisiä kirjavankukertavia...

[Muusa]

No mun mielestä kun Suomen kaikki maatiaiskannat on enempi vähempi uhanalaisia, niin niitten sekoittaminen on aika moraalitonta. Eikös useimmissa kannoissa ole monenkirjavia kanoja joten voi ottaa ihan puhdasrotuisen kanaparvenkin ja silti kaikki kanat erivärisiä.

Meillä oli joku tuommoinen ruskea hybridi ja se eli vaan jotain pari vuotta. Mutta kaverilla oli samanmoisia ja jos mä en ihan väärin muista niin ainakin kuusivuotiaita ne oli kun lopettivat kanojenpidon ja lopettivat ne kanat. Siinä oli yksikin kana joka oli jo ihan sokea mutta hyvin sekin mennä porskutti muitten mukana. Ja munivatkin jonkun verran. Samalla tyypillä oli jotain valkoisia hybridejä kanssa ja ne oli jotain kymmenvuotiaita ja silti jotkut vielä munivat vähän Mutta ehkä ne tämän päivän hybridit ei ole enää yhtä pitkäikäisiä kuin ~10v sitten haudotut?

[Mimmi]

Juu, mä en kans itse sekoittais kantoja, musta on hienoa yrittää säilyttää ja lisätäkin jotain tiettyä kantaa, itse valitsin Alhon.

Ehdottomasti en kuitenkaan neuvo/paheksu toisia, kukin tehköön tavallaan. Kanaharrastus on hyvä ja kiva kaikille, jotka kerran kanoista tykkää!

Värejä tosiaan voi samassakin kannassa olla useita ja vähän eri sukuista kukkoa käyttämällä saa jännätä, mitä tipuista tulleneekaan! (Nimimerkillä juuri eka hautominen menossa..)

[Pootsi]

Mun mielestäni taas ihmisten kannattaisi ostaa elolle maatiaiskukkoja vaikka sitten sekaparveen, pataanhan ne muuten joutuvat. Ja mun mielestäni myös tuo kantojen säilyttäminen puhtaina on tyhmää, se vain edesauttaa sukusiitostaantumaa, geneettistä ajautumista ja muista hienoja sanoja. On ollut puhetta siitä, että kantojen geeniperimää tutkittaisiin, jonka jälkeen tehtäis mahdollisen sukulaisuuden perusteella päätös niiden yhdistämisestä. Siitä vaan ei ole kuulunut mitään aikoihin, oliskohan projektilta loppunut taas rahoitus?
Mitä kirjavuuteen tulee, niin puhdas kanta on yhdistettyä kantaa värikkäämpi. Se johtuu siitä, että puhtaassa parvessa myös peittyvästi periytyvien geenien ohjaamat ominaisuudet tulee näkyviksi suuren homotsygotian vuoksi.

[Moilanen]

Niin tämä kanakantakysymys on itselleni hyvinkin selvä;
- kanani munivat hyvin
- eivät sairastele
- ovat sosiaalisia ja seurallisia ihmistenkin suhteen, siis tuttujen
- pysyttelevät pihassa hyvin pienellä alueella, mikäli sieltä löytyvät rypypaikat, ravinto, vesi jne
- noudattavat selkeää päivärytmiä, so ei tarvitse ajella iltaisin kanalaan
- kun pihalle laittelee kanoille mieluisia pesiä, munivat niihin tai tarhaan, eivät ehdoin tahdoin piilottele pesiään
- pärjäävät melko viileässä kanalassa, pääasia kunhan vesi pysyy sulana
- ravinnon suhteen hyvin pärjääviä, keittiöjätteitä, viljaa, pöperöä, so perunaa,kaalia, liotettua leipää, silputtua porkkanaa, nokkosta, juureksia vanhentunutta maitoa piimitettynä jne. Halpaa
- ovat mielestäni älykkäitä, "haukkavaaran uhatessa", Moilanen hälyttää, välittömästi marjapensaitten alla tai vastaavassa suojassa.
En näe syytä hankkia uutta verta muualta kuin "alholaisista", en näin vanhalla iällä halua yllätyksiä, olen todella tyytyväinen tähän omaan kanakantaani. Muuten ulkomuotoseikat, värit jne eivät minua kiinnosta, minua kiinnostavat kanayksilöt persoonallisuuksineen kaikkineen. On aina upeaa huomata, katsos vaan tuo nuori kana/kukko onkin poikkeuksellisen kontaktihakuinen, jatketaampa harjoituksia. Katsotaan mitä kaikkea se ehkä oppii??

[maunu_muori]

Piti vielä tarkentaman noihin rotuihin.. maatiaista niissä on vain pikkasen. Hommasin taannoin mustan kukkopojan ja sen jälkeläisiä sotkettuna kääpiöön löytyy vielä pari.. Kukon jouduin hävittään, tuli äkäseksi, eikä sopeutunut näihin muihin kukkoihin.
Jo aiemmin luovuin maatiaisista, kun sattuivat oleen marekin saastuttamaan kantaa.

[Mimmi]

Hei.. Tää voi olla vähän arka aihe, mutta sanonpa kuitenkin.. Kun täällä foorumissa on koko ajan tosi hyvä henki ja kaikki neuvovat kaikkia jne.. Niin että se varmasti säilyis, mulla ois yks vinkki:

Asioista voi ja pitääkin olla eri mieltä. Mutta kirjoitettu teksti on aina siitä julmaa, että kun oheisviestintä puuttuu jutun sävy tulee lukijan päästä. Ja siksipä negatiiviset sanat saavat pian "karvat pystyyn" ja sitten voi käydä niin, että hyvä henki foorumilla on muisto vain.

Joten kun kerromme mielipiteitämme ja omia tapojamme, niin jätettäiskö toisten arvostelu negatiivisilla sanoilla (moraaliton, tyhmä, jne..) pois, sillä tuskin meistä kukaan haluaa olla niin mustavalkoisesti jotain mieltä, että "minä olen oikeassa ja kaikki toisin tekevät väärässä". Sellainen sävy kuitenkin helposti juttuihin tulee (sieltä lukijan -ainakin tämän lukijan- omasta päästä), jos siellä on tuon tyylisiä mainintoja.

En tarkoita tuomaroida tai mitään, mutta jonkin verran on kokemusta siitäkin, miten pieleen kirjallinen viestintä voi mennä ja helposti toiset saattavat loukkaantua.

Itse en ole ottanut mistään nokkiini, tämä on lähinnä ennakoivaa..

Sanokaa muutkin, mitä mieltä olette. Voin olla aivan väärässäkin!

[Wuohetar]

Mie oon sammaa mieltä Mimmin kans!

[Moilanen]

Olen Mimmin kanssa samaa mieltä. Niin viisasta ei olekkaan, ettei aina joskus löytäisi asiaa, jota ehkä ei ole tullut ajatelleeksikaan.
Aloittelijan etu on se, että on avoin kaikille uusille asioille eikä välttämättä vielä ole niinkään omaa mielipidettä.
Itse olen usein törmännyt tilanteeseen jossa ole lukenut mielipiteen, tyrmännyt heti sen mielessäni mutta myöhemmin tullutkin ajatus, hei empähän ole tullutkaan ajatelleeksi tuota asiaa tuolta kantilta ja taas sitten vanhakin on oppinut uutta asian tynkää.
Muruista se suurikin tietämys koostuu.

[Pootsi]

Mä ainakin huomaan monesti kirjoittavani asioista turhan kärkevästi, vaikken aina edes ole asioista niin tiukkaa mieltä.

Tiedätkö Moilanen, olen aika kade sulle sun kanaparvestasi. :D Jaksan valittaa maattareiden säilytysohjelmasta omien kokemusteni vuoksi. Mullehan tuli vuosi sitten pitkän etsimisen jälkeen kuusi kallista horniolaisnuorikkoa, joista kolme oli kanoja. Yksi näistä kanoista kuoli viime kesällä jostain syystä sydänkohtaukseen, kaksi jäljelläolevaa on muninut viimeksi elokuussa. Niin ja toinen näistä kanoista on maho, kumpikaan ei ole edes yrittänyt hautoa. Nyt mulla on kasvamassa yksi kanapuolinen horniolaisalholainen tapaus, se on niin paljon elinvoimaisempi kuin vanhempansa.

Nyttemmin olen ruvennut miettimään, josko sittenkin ruvettaisiin säilyttämään jotain jo suhteellisen suurta kantaa, kuten vaikka alhoja. Kukonvaihto on mulle tärkeä juttu, ison kannan sisällä se jo onnistuis ilman kohtuuttomia matkusteluja. Maatiaisristeytysprojektia en meinaa missään tapauksessa lopettaa, mut parvet voi aivan hyvin pitää erillään. Katsotaan nyt, uusi kanalarakennuskin jatkaa taas ensi kesänä valmistumistaan. :D

[Matti]

Asialliset vinkit oli Mimmillä! :D

[Muusa]

Mä ainakin huomaan monesti kirjoittavani asioista turhan kärkevästi, vaikken aina edes ole asioista niin tiukkaa mieltä.

Mä kans (vaikka usein olenkin aika tiukkaa mieltä )
Ja lisäisin Mimmin ohjeisiin vielä että ei kannata viestejä lukea kuin Piru Raamattua, jos tuntuu että on herne menossa nenukkiin niin lisää mielikuvituksessaan viestiin sen siitä ehkä unohtuneen " " -hymiön, niin voi rauhoittaa kummasti

Mut ku Pootsin kanssa olen eriäväismielinen niin toivon ettet vetäisi turhan tiukkoja johtopäätöksiä jostain kannasta kuitenkin vain kolmen kanan tähden. Ja eiks se muuten ollut just horniolaisten kesken kun vertailtiin sitä kellä on isoimmat munat :P (en ny jaksa kaivaa sitä topicia) eli vaihtelua kannan sisälläkin on eri ominaisuuksissa.

[Pootsi]

No, mä en ole ainoa, jolla on huonoja kokemuksia horniolaisista. Muidenkin kanoilla on ollut hedelmällisyysongelmia, se johtuu ilmeisesti korkeasta sukusiitosasteesta. Ilmeisesti kaikki maatiaiset harrastavat noita äkkikuolemia.

Koitin kovasti hakea yhtä eläingeenivaraongelman tiedotetta, mutten millään osunut siihen. Siinä todetaan, että maatiaiskanojen jatkuva sukusiittäminen ei ole säilytystyössä tarkoituksenmukaista, säilytys ei ole jalostusta. Tavallisimmin tilalle hankitaan sisarusparvi, jonka jälkeläiset myydään taas seuraavalle tilalle lisääntymään keskenään. Sukua pääsee yleensä jatkamaan vain yksi kukko, loput pistetään pataan. Se on melkoista geenien hukkaamista, säilytystyössä kun on tarkoitus säilyttää nimenomaan sitä perimää.
Mäkätimäkäti. Mun tarkoitus ei ole kritisoida säilyttäjiä, vaan mtt:tä.

Mun paksuun kallooni pitäis siis saada mahtumaan, että miksi eri maatiaiskanakannat on säilytettävä erillisinä.

[Alholainen]

Meilläkin kanatouhu alkoi isabrowneista ja niistä siirryttiin alhoihin. Moilasen kanssa samat ajatukset; terveys, hyvät haudontavietit, poikasten hoito jne ovat ominaisuuksia mitä arvostan kanassa.

Jospa ajattelisi maatiaiskanakannat niinkuin koirarodut. Tiettyihin kantoihin on saatu niitä ominaisuuksia, mitä on toivottu.

[Moilanen]

Niin katsos Pootsi, nuo Alhotkaan eivät ole mitenkään ainokainen kanta, näin äkkiä muistellen esim Savitaipaleen kanta, vaikka poikkeaakin Alhosta lienee samaa kantaa, yhteinen nimittäjä lienee Seiskarin kanakanta.
Kukkojen vaihto kasvatuksessa on todella tärkeä pointti.
Vaikka kana ei kärsikkään niinpaljon läheisestä siitoksesta kuin muut kotieläimet, lienee esim Annaliisa Koivusen Horniolainen kanta hieman vaarallinen esimerkki alentuneesta hedelmällisyydestä.
Olihan ko kanta vuodesta 1939 elellyt samalla tilalla ja 1998 vasta kantaa muutettiin mm MTT:lle ja Uudenmaan Maaseutuoppilaitokselle.
Alhojen hyvä puoli on se, että kukkovaihto käy melko mutkattomasti koska kanta on kuitenkin jo monen kasvattajan käsissä.
En panisi pahakseni saada Savitaipaleen kanaa laumaani jos ongelmia syntyy. Kanakanta pysyisi entisessään, geenipohja laajenisi.
En tällöin katsoisi syyllistyneeni kovinkaan suureen syntiin. Kanat olisivat edelleen maatiaisia ja lähes samaa kantaa.