Ankan antibiootit

[Ketula]

Osaako kukaan sanoa, sopiiko koirille ja kissoille tarkoitettu Synulox-antibiootti ankoille? Meidän Illi-ankkamme alkoi ensin liikkua huonosti, ei pysynyt muun juoksevan lauman perässä vaan pöllähti mahalleen ja vaivoin pääsi ylös, roikotteli siipiä ja muutaman päivän kuluttua jäi välillä jopa makaamaan paikoilleen. Ei jaksanut oikein sukia itseään ja nyt on niin huonona, ettei liiku mihinkään. Ruoka ja vesi on maistunut hyvin eiliseen asti, kunnes alkoi syömään vain pikkuisen nokkien hitaasti.

Ruinasin eläinlääkäriltä antibioottikuurin, kun ajattelin, että kuolee se tuohon muutenkin. Ankkojahan tuo ell ei tuntenut lainkaan, ja määräsi Synuloxia yhdeksän päivän kuurin. Antibiootti meni hyvin alas leipään imeytettynä, ainakin 1. satsi.

Nyt ankka on sisällä patterin alla omassa aitauksessaan, taisi eilen kylmettyäkin pahasti lammella, kun en vielä silloin tajunnut, että se pitäisi pitää sisällä. On ollut muuten niin hyväkuntoisen oloinen, tonkinut maata ja pehkuja muiden mukana.

Se raukka tärisee, onko se merkki siitä, että on vieläkin kylmissään? Hengitys pihisee ja on muutenkin hankalan oloista. Entä onko mitään hyötyä yrittää itse pestä sitä, jos se ei kuitenkaan jaksa juurikaan sukia höyheniään? Persaukon ympärystä alkaa olla aika siivottoman näköinen, niska on lähes paljaana ja rintahöyhenet tummia.

Neljävuotias Illi on ollut meillä kolme vuotta, eikä ole sairastanut lainkaan aiemmin. Kuukausi sitten kolmen ankan laumamme kasvoi kolmella nuorikolla, noin puoli vuotiailla siivekkäillä, jotka (samoin kuin muut vanhemmat ankat) ovat ihan kunnossa. Stressaavahan se Illille oli, kun lauma kasvoi, ja kaikki taistelivat paikastansa. Onko se voinut puhkaista jonkun taudin? Ankkojen lisäksi meillä on vain lampaita.

Ankkakirjoja tuntuu olevan niin vähän ja muutenkin tietoa ankkojen sairauksista ei juuri saa (paitsi näiltä sivuilta, kiitos!) eli jos joku osaa auttaa, niin olen erittäin kiitollinen!

[sera1]

http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/ve ... 2054.shtml
Tuolla sanotaan näin
Vasta-aiheet
Penisilliiniyliherkkyys. Ei sovi kaneille, marsuille, hamstereille tai muille pikkujyrsijöille.

Siivekkäistä en löytänyt mainintaa.

Jos ankka tärisee, sillä on varmaan kuumetta. Ihmistäkin palelee kuumeisena.
Voikait sitä yrittää siistiä vaikka lämpimään veteen kastetulla pyyhkeellä. Höyhenten "sukiminen" ja kuivaus jäisi myös sinun tehtäväksesi.
Lämmin ja vedoton paikka. Sairas lintu voisi arvostaa vaikka infrapunalamppua tms. lämmitintä jonka ääreen hakeutua jos palelee.

[Ketula]

Kiitos linkistä! Siellä luki, että lääkettä voi käyttää muninnan aikana, joten linnuillehan se siis sopii! Täytyy yrittää vähän pyyhkiä ankkaa, mutta ehkä sitä ei kovin kannata kastella, ei ole kovin tottunut ihmisen kosketteluun, ja saattaa vierastaa sitä, vaikkei jaksaisi räpistellä vastaan. Eikä minun sukimiseni taida vastata ankan taitoja...saatta olla pahempi, jos kosteutta jää höyheniin...?

Illin päällä noin metrin korkeudella on säteilylämmitinpatteri, ei ehkä yhtä kuuma kuin lämpölamppu (sellasesta mulla ei ole kokemusta) mutta hohkaa kuumaa ainakin omalle naamalle ja on tarkoitettu eläinsuojiin. Sitä varmaan voisi tarvittaessa laskea vieläkin alemmas, täytyy kaivaa käyttöohjeet ja katsoa, mitkä on varoetäisyydet.

[tipsi]

Voi Illi rukka, toivotaan että kaikki kääntyy parempaan päin!

ANkkakirjallisuutta on muuten ihan kiitettävästi englanniksi, mulla on useita opuksia. SUosittelen etenkin Ashtonien kirjoittamaa, se on tosi perusteellinen. Myös Storey's guide for keeping ducks (tai jotain sinne päin ) on hyvä.

[Ketula]

Illi voi jo paremmin, jalat eivät oikein kunnolla vielä kanna, mutta syö hyvin ja on jo muutenkin pirteämpi, pessytkin itseään, tosin ilman vettä.

Mutta nyt on ilmennyt uusi ongelma. Muu lauma on mennyt ilmeisesti Illin eristämisestä sekaisin: "Ykkösnaaras" haastaa lähes kaikkia muita ja on erityiseti pienimmän ja arvoasteikossa alimman naaraan kimpussa, jota sitten välillä muutkin retuuttaa. Eristettiin sitten tämä Pikkuankkakin omaan aitaukseen, mutta sen verran matala oli aita (n. 50 cm), että oli tullut yli. Ehkä se sitten katsoi parempana olla laumassa, vaikka sitten nokittavana.

Kokeiltiin ottaa Illikin laumaan, jos se olisi rauhoittanut tilannetta, mutta sitä sitten kävi retuuttamaan toinen pieni ankka, eikä Illillä ole voimia vielä panna vastaan, joten se pääsi/joutui takaisin eristyksiin. Nyt tässä ollaan sitten ymmyrkäisinä, mitä pitäisi tehdä. Eristää se "ykkösakka", joka haastaa tappeluun myös oman ukkonsa?

Ja alkaako arvoasetelman uudelleen järjestys sitten jos/kun Illi on taas kunnossa ja pääsee laumaan? Taustaksi vielä, että kolmen ankan laumaan tuli kolme uutta noin kuukausi sitten, vajaan viikon kaikki etsivät paikkansa (tapellen), mutta sitten tilanne rauhoittui. Vanhoissa ankoissa on kaksi naarasta ja yksi uros, uusien oli tarkoitus olla naaraita kaikki, mutta voi olla, että yksi on uros. Illi on siis akka.

Toisaalta pitäisihän niiden antaa itse selvittää välinsä, mutta jos sama on taas edessä, kun Illi palaa laumaan...Ja pahaltahan se tuntuu vierestä katsoa, kun toinen näyttää kaikki alistumisen merkit, mutta toinen vaan jatkaa kiusaamista. Onko kellään käynyt niin, etteivät toisilleen uudet ankat kertakaikkiaan ole sopeutuneet toisiinsa ja yhteiselo on pitänyt lopettaa jollain keinoin?

[tipsi]

Hyvä että ankka on parempaan päin! Mä tekisin niin, että antaisin Illin toipua japalauttaisin sen sitten vasta parveen. Vaikka muut arvoasteikkoaan setvivätkin. Siihen voi mennä aikaa, muttauskon että se asettuu. Jos Illi on ollut parven johtaja aiemmin, niin mä luulen että se pääsee pomoksi taas suhkot nopsasti kun palautuu terveenä lparveen. Kannattaa tietty seurata ettei tappelevat ankat telo toisiaan. Mutta mä en jotenkaan usko ottä noilla lättänokilla saisi kauhean pahaa jälkeä toiseen terveeseen ankkaa jos vain tilaa on arvojärjestystä asetella.

[Ketula]

Illi tuli kuntoon, hiphei. Oliko syynä sitten antibiootit vai lepo eristyksissä muista + rauhassa syödyt pöperöt, mutta tuli kuitenkin.

Nyt on kuitenkin toinen ankka saanut ihan samanlaisia oireita . Pikkuankka kompuroi, jäi kerran jo mahalleen siivet levällään retkottamaan ja on jotenkin sairaan näköinen, silmät sirrillään. Ja muut talloo surutta päältä. Pari päivää sitä on seurailtu, ja tänään laitettiin se puolestaan "yksiöön". Eläinlääkäri kirjoitti kyselemättä samaa antibioottia, kuuri aloitettiin tänään.

Kumma tauti, vaikuttaa tarttuvalta. Vai onko ankoilla tapana se, että kun sairastavat tai ovat muuten heikossa kunnossa, niin kompuroivat ja roikottavat siipiä? Pikkuankan meno on välillä ollut kuin humalaisella...

Tilasin muuten sen Storey's guide of raising ducks -kirjan, innolla odotan, että tulisi kotiin ja pääsisi (joutuisi) treenaamaan englantia...

[tipsi]

Hienoo että Illi tuli kuntoon! Toivotaan parasta myös toisen vaakuttimen kohdalla. Kuulostaisi jollekkin tarttuvalle, vaikkakin ankkojen sairaudet (jos ankkoja ei ole valtavasti) ovat kuitenkin aika harvinaisia. Kerros kuinka menee! Miten muuten parven dynamiikka, joko ne on rauhoittuneet vai tappelevatko vielä? Mites Illin palauttaminen aprveen, aiheuttiko se ongelmia?

[Ketula]

Niin, tarttuvaltahan se vaikuttaa, eli tässä sitten odotellaan, meneekö vielä neljä seuraavaakin viikkoa (jos tauti käy läpi kaikki ankat) antibioottia annostellen ja eristyksiä puuhaillen. Toisaalta Illi ja Pikkuankka (raukka, joka ei ole kunnon nimeäkään vielä saanut, mutta joka päätettiin nimetä kyllä, jos tästä toipuu ja kunhan luonteenomainen nimi löytyy) ovat siis lauman kastissa alempiarvoisia, eli saattanevatkin sairastua helpommin...? Onko tällaisessa päättelyssä järkeä? Saavat vähemmän ruokaa ja ovat nokitumpia...?

Illi tappeli puoli päivää Ruskelin kanssa, jonka kanssa jo aidan läpi vihoitteli eristyksissä ollessaan, mutta löysi takaisin omalle paikalleen, vaikka toipilas olikin. Sen verran Illi on Ruskelia painavampi, että vaikka jalat ei ihan täysillä kantaneet, niin massa auttoi . Eilen käytiin lammella, ja Illi kyllä pikkuisen vielä kompuroi, eli ei ihan täysin kunnossa ole. Eipä parane sitä vielä rasittaa.

Pikkuankka taas oli se, jota laumanjohtajanaaras Alli ryöpytti pari päivää kun Illi oli eristyksissä. Olisiko ollut sitten senkin takia heikommassa kunnossa ja sairastunut... Onneksi sekin tappelu sitten tosiaan parissa päivässä laantui. Tässä sitten odotellaan, mitä seuraa, kun Pikkuankka pääsee laumaan.

Sekin alkaa jo olla paremmassa kunnossa, virkeä, jaksaa sukia ja silmät on normaalit. Kävely on silti vielä hankalaa, pöllähtelee mahalleen, ja siksi vielä saa olla eristyksissä.

[Ketula]

Nyt on Pikkuankkakin ollut jo pian viikon verran muun lauman joukossa. Tappeli Ruskelin kanssa pari päivää, mutta onneksi taipui sitten sen jälkeen väistämään, vaikka sisukas onkin.

Jäljellä on sellainen vaiva - sekä Illillä että Pikkuankalla - että sulat ovat tosi huonossa kunnossa. Aika likaisetkin, mutta varsinkin "riutuneet". Pikkuankalla ihan iho paistaa kaulan sivulta ja niskasta, niistä kohdista, mihin Ruskeli otti kiinni tappeluissa ja mitä muut ruokapöydässä nokkivat. Kyllä Pikkuankka tänä aamunakin kävi pulaamassa vadissa, mutta ei sitten sui itseään, ja on ihan märkä. Sisällehän ne piti kaikki laitaa, kun raukka alkaa olla niin viluisen oloinen. Illi taitaa olla niin järkevä, ettei kastaudu veteen eikä paljoa ulkona edes ole, kai silläkin ne sulat on niin huonossa kunnossa että palelee. Meillä ankat pääsevät sekä sisälle että ulos, nyt pitää vaan luukku sulkea perässä että pysyvät sisällä.

Pitäisikö sitä kaivaa fööni esille ja puhallella Pikkuankka kuntoon, kun eihän sitä kyllä pyyhkimälläkään kuivaksi saa sieltä untuvien juuresta...No, taitaa olla vähän liian hurja toimenpide. Voikohan olla niin, että se antibiottikuuri oli sen verran tuhti, että sulat menee pilalle? Pitääkö tässä odottaa seuraavaan sulkasatoon, eli ensi kesään... Muuten ankat on virkeitä, jalat kantavat, ruoka maistuu ja pehkuja pitää hirmuisesti tonkia, ainoastaan tänä aamuna Pikkuankka tuntui taas vaisummalta, vaan lieneekö sitten vaan kylmä...

Sain sen englanninkielisen ankankasvatusoppaan, mutta siitä en pikaisella lukemisella ja vajavaisella kielitaidolla löytänyt vastaavaa vaivaa.

[tipsi]

Mulle tulee mieleen, että ankkojen höyhenpeite on menettänyt vedenpitävyytensä sairastelun aikana, koska ankat eivät silloin ole päässeet sitä huoltamaan. Talven jäljiltä meidän ankat kastuivat ihan uitetun koiran näköiseksi joidenkin päivien ajan kun pääsivät mökillemme ja siellä ovat siis päivät vapaana ja saavat uida järvessä. Näin vaikka kylpymahdollisuus oli keväällä hoitopaikassa. Eli kyse voi olla siitä. Mä luulen, että mikäli sulkien rakenne ei ole kärsinyt liikaa, niin kylpeminen voisi auttaa, mutta sekin vie aikansa. Jos höyhenet menneet huonoon kuntoon, niin sitten se on vain odotettava sulkasatoa.

[Katriina]

Meillä kävi juuri noin, ankka oli eläinsuojeluyhdistkyslleä hoidossa noin viikon ja sinä aikana sai osakseen sellaista kohtelua, että ei ollut sukinut sulkiaan ollenkaan ja ne olivat todella likaiset. Puhdistin ankan heti kun sain sen kotiin, mutta sulkien rakenne oli mennyt pilalle, eikä niistä tule enää vedenkastäviä, vaikka ankka niitä sukiikin. Nyt on alkanut sulkasato, ja uudet sulat näyttävät olevat normaaleja. Tarkistin asian englantilaisen ankkayhdistyksen sivulta, ja siellä oli kyllä tieto, että sulissa pidempään ollut muta tai lika imee itseensä sulkien öljyn ja ankan on tämän jälkeen hyvin vaikea saada niitä enää kuntoon. Sulkasatoa pitää vain odottaa. Jos ongelmana on vain se, että ankka on ollut jonkin aikaa hyvin kuivissa oloissa eikä ole sen takia hoitanut sulkiaan, noin viikon päivittäinen uittaminen auttaisi, koska se aktivoisi linnun taas sukimaan itseään. Tosin vilustumisvaaran takia tämä pitää kaitehdä niin, että antaa ankan päivittäin uida niin kauan, että sen sulat ovat märät ja siirtää sen sitten sisälle kuivattelemaan ja toivottavasti sukimaan itseään. Meillä tämä tosin ei enää auttanut.

Ankan voi kyllä hätätilanteessa kuivata varovasti föönillä, jos se on todella vilustuneet näköinen. Hunosulkainenkin ankka kuivuu kyllä itsekseen ja osaa hiukan nopeuttaa kuivumista pudistelemalla sulkiaan ja heiluttelemalla siipiään, mutta siihen menee melko paljon aikaa. Huonosulkaista ankkaa pitää muutenkin vaalia talven yli vilustumiselta, sen jatkuva kylmettäminen ei tässä tapauksessa karaise sitä tai siitä ei ole muutakaan hyötyä. Omakin ankkani oli juuri flunssassa. Luultavasti se sai sen uituaan viemäriin, jossa pääsi kylmettymään pahasti, ennenkuin pelastajat ehtivät hätiin.

[Ketula]

Jos oikein muistan, ankat olivat eristyksessä olleessaan (antibiottikuurin keskivaiheilla) paremmassa kunnossa kuin nyt. Ne sukivat itseään, kun olivat tulleet siihen kuntoon, että jaksoivat, ja tekevät nytkin niin, mutta sulat on pahan näköiset. Illi ei edes käy nyt altaassa, Pikkuankka kastautuu, muttei ala heti sen jälkeen sukimaan samallalailla, kuin esimerkiksi kesäaikaan lammella.

Lisäksi Illillä roikkuu toinen siipi maassa, enkä ole ainakaan nähnyt sen levittelevän aikoihin siipiään...no, en tiedä, roikkuuko siipi vai vain sulat, en ole viitsinyt ottaa sitä kiinni ja tutkia tarkemmin.

Meidän ankoilla sulkasato on vuosittain heinä-elokuun maissa. Voiko se siis alkaa nyt keskellä talvea tai siis syksyä, jos sulat on huonossa kunnossa?

Entä millainen on flunssainen ankka? Jonkin taudin oireena oli englannin kielisessä kirjassa yskä ja olen miettinyt, millainen on ankan yskä. Illi on aina päästänyt silloin tällöin kimakoita vinkaisuja, kuin pilliin puhaltaisi, ja nyt olen miettinyt, onko se yskää vai vain sitä, että kurkkuun jää joku jumiin, kuten olen tähän asti olettanut.

Kirjassa oli myös puhetta siitä, että öljyrauhanen (tai mikä se nyt suomeksi onkaan) voi olla tukossa. Mistähän sellaisen tietää? Kyllä Pikkuankka ainakin sieltä nokallaan jotain ottaa, mutta voihan se olla vaistomaista liikettä, vaikkei sieltä mitään tavaraa tulisikaan.

[Katriina]

Jos ankka suki, mutta ei saanut sulkiaan kuntoon, niin kyllähän se viittaisi siihen, että itse sulat ovat vaurioituneet. Ei meidänkään huonosulkainen ankka ala heti kastumisen jälkeen sukia itseään, vaan kuivattelee sulkiaan pudistelemalla niitä vimmatusti, samaan tapaan kuin märkä koira. Alkaa sukia vasta sitten, kun sulat ovat kuivat.

Siipisulka roikkuu myös meillä hieman, luulen, että syy on nimenomaan sulkien huono kunto. Ankka on nuori, ja sillä alkoi nyt vasta ensimmäinen sulkasato. Normaalistihan sen pitäisi olla loppukesällä, mutta ensimmäiset aikuisen sulat tulevat ensimmäisenä syksynä. Sulkasato alkaa ajallaan, ja vaurioituneita sulkia pitää vain kärsiä seuraavaan sulkasatoon asti.

Flunssainen ankka yskii ja aivastelee, voi tulla räkää myös tai silmissä olla tulehdusta. Tuo yskiminen kuulostaa hieman siltä, että jotain olisi kiinni kurkussa, mutta yskimistä tulee myös muulloin kuin syömisen jälkeen tai aikana. Ankka ei myöskään yritäkään lopettaa yskimistä juomalla vettä, kuten se tekee, jos tuntuu, että kurkussa on jotain jumissa. Hengitys ei meidän ankalla vinkunut. Pidän sitä lämpimässä, mutta lääkäri sanoi, että flunssainen ankka voi olla myös viluisen oloinen.

Öljyrauhanen voi tuottaa liian vähän öljyä. Sitä rauhasta voi ihan itsekin kokeilla sormin, jos se on todella kuivan oloinen, niin ehkä se voi olla ongelmana. Tähän on pohjasyynä vitamiinien puute, ja sitä voi hoitaa antamalla runsaasti e-vitamiinia sisältävää vehnää, b-vitamiinia ja mahdollisesti myös kalanmaksaöljyä. Vitaminoidun ankan pellettirehun anto voi myös tässä tapauksesssa olla hyvä idea.

[Ketula]

Nyt on Illi mennyt taas huonoon kuntoon. Kompastelee samallalailla, kuin silloin ennen antibiootin antoa. Vielä ei sitä eristetty, ettei taas tappelut ala, kun tajuaa itse pysyä sisällä. Kun se kävelee rauhallisesti, jaksaa kulkea, mutta jos on vähänkään nousua tai laskua, kuten kynnyksiä tai portaita, pöllähtää mahalleen ja jää taas makaamaan siivet levällään. Ja muut ankat talloo päältä. Aamulla ei oikein ehtinyt syödä muiden mukana, pitää katsoa, josko ruokkisi sen illallla erikseen.

Jotenkin ei nyt huvittaisi aloittaa uutta antibioottikuuria, kun ei ole varmuutta, auttoiko se silloin aiemmin vai paraniko ankka muutenkin eristyksissä ollessaan.

Illi nyt on muutaman kerran levitellyt siipiään, eli jotenkin ne lihakset siellä toimivat. Levossa toinen siipi valahtaa vaan maahan, sitä ei kauaa jaksa pitää supussa kylkeä vasten. Se ei kyllä paljoa itseään sui, haiseekin tosi pahalle, kuten kyllä Pikkuankkakin.

Me ollaan annettu aina "puuron" seassa vehnälesettä ankoille, siitähän ne sitten kai saavat e-vitamiinia. Mutta voitko vinkata, kuka valmistaa ja millä nimellä tällaista vitaminoitua rehua. Me on annettu Munitus Punaheltta Plus pt -rehua, enemmän silloin, kuin munivat ja vähemmän muulloin. Siinä ei ole tuoteselosteen mukaan vitamiineja. Öljyrauhasta en ole vielä käsin kokeillut. Rehukin me sekoitetaan puuron joukkoon, ollaan tosin mietitty, pitäisikö sitä olla vapaasti saatavilla, mutta eikö ne hotkase sen kerralla nokkaan? Miten muut antavat rehun ankoille? Ja paljonko sitä pitäisi antaa per ankka?

Meillä on nämä vanhemmat ankat olleet nyt kolme ja puoli vuotta, eikä mitään ongelmia ole ollut aiemmin. Nyt sitä kyseenalaistaa kaiken (ruokintatapoja, olosuhteita yms myöten) mikä on hyvin toiminut tähän asti.