Huonolla omallatunnolla vääntäydyin sisään ja vällyjen väliin nukkumaan.Tänään sitten valmistauduin henkisesti hakemaan Pongon ruumiin pois kanalasta ja ennen sinne menoa vielä katselin täältä mahdollista tautia ja toiminta-ohjetta siihen. Marekiksi sen ajattelin ja päätin varoiksi laittaa elukkapolon sitten Eviraan, kun en sitä jaksanut auttaakaan millään tavalla. Hieman lohdutti, kun luin, että useissa tapauksissa ei hoito olisi hirveästi auttanutkaan.
Voimia keräsin ja jaksamista kokosin ja lopulta lähdin hoitamaan elukat. Yllätys oli VALTAVA, kun Pongo olikin lattialla Tammenterho -kukon ja Mokka -kanan seurana ja selvästi odotteli ruokaa!!
Rouvassa ei ollut mitään heikkouden merkkiäkään ja sinne kipolle se meni muiden mukana syömään. Ja eilen siinä oli tulevan kuoleman merkit niin selvinä... 
Onneksi nuo elikot osaavat välillä yllättää myös näin päin! Kyllä oma kipiä olokin hieman kohentui tuon johdosta.
hyvähyvähyvä!