Millainen alusta tipulassa on? Siihen voisi ehkä keksiä vaihtelua: sahanpurupaikka, hiekkapaikka, tyhjä kohta, josta siemeniä yms. löytää helpommin. Tipulaan voisi laittaa myös "maastoa", jonkin turvallisen kiven tai purkin tai puunpalan, jonka päälle voivat kiivetä ilman pelkoa kiven/purkin kaatumisesta. Ehkä sinne voisi laittaa joitain kasvejakin? (Taitaa mennä sisustamisen puolelle...
) Ruokaa voi olla tarjolla jatkuvasti, ainakin tipurehua ja siemeniä, sillä niiden nokkimisessakin on tekemistä. (Ja tietenkin vettä ja poikaskalkkia ja/tai hienoksi murskattua kananmunankuorta, vaikka niin varmaan jo onkin.)
*Vielä lisäyksenä, että tipujen vitamiininsaannista kannattaa myös huolehtia. Meillä ed. tipun varpaat koukistuivat n. 14 vrk:n kohdalla (vaiva korjautui teippaamalla + vitamiinilisällä), mutta nyt uusien tipujen kohdalla olen tarjonnut vitamiinivettä säännöllisesti alusta asti ja näiden varpaat ovat hienot ja suorat.
Ehkä tuohon höyhenien/sulkien nokkimiseenkin auttaisi?
En ole kasvattanut koskaan tipuja ilman emoa, mutta emot tonkivat pehkuja (meillä sahanpuruja ja heinää), kuljettavat tipuja ympäri kanalaa, kutsuvat syömään löytämiään aarteita (siemeniä, tipurehun pellettejä, pieniä marjoja tms.), vievät ne hiekkalaatikkoon, näyttävät mallia miten juodaan kiposta, hyppäävät ylemmäs (pienetkin tiput osaavat kiivetä n. 10 cm korkeille pihakiville ja 2-viikkoiset pyrähtävät matalalle orrelle tai matalalla olevaan pesään). Ne touhuavat siis aika paljon. Aamupäivällä tulee aamulepo ruuan jälkeen ja päivällä lepäävät jossain vaiheessa myös välipalan yhteydessä ja illalla taas mennään lepäämään, mutta melkeinpä nuo väliajat kuluu touhutessa.
). Tiput ovat myös hyvin kesyjä ja ihmisläheisiä, joten syliinkin nostetaan ja silityksiä saavat usein! 