Parin päivän aikana sähköpostiini on tullut melkoinen kyselymäärä eksyneistä kyyhkyistä.
Paraisilla valkoinen viestikyyhky, etelä-Savossa venäläinen Losovossa kuoriutunut viestikyyhky, etelä-Karjalassa unkarilainen viestikyyhky, mikrosiru jalassa, Kerimäellä valkoinen kiinniotettu viestikyyhky ja kermana Da Nangissa rengastettu, Vietnamilainen viestikyyhky Parikkalassa.
Kaikki kyselivät, mitä tehdä?
Siis melkoinen ruuhka pienellä aikaa.
Annoin ohjeet päästää vangitut vapaaksi, ravintoa ne kyllä löytävät ja hyvässä tapauksessa selviytyvät kotiinsa omin siivin. Se on paras ratkaisu silloinkuin lintu on hyväkuntoinen.
Viestikyyhky, siis hyväkuntoinen, selviytyy meidän nykyilmastossamme melko hyvin, joten tuommoiset "pelastusoperaatiot" käsitykseni mukaan ovat turhia ja häiritsevät sitä kehitystä, että lintu vihdoin ja viimein pääsee kotilakkaansa.
Tämmöinen kotiutunut lintu on siinä mielessä arvokas, että jos se selviytyy kotiin omin avuin, sillä on poikkeuksellisen hyvä laumavietti ja sama pätee elinvoimaan.
Eksyneitä kyyhkyjä
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
-
Pigeon
kadonneet
Tuo ruuhka johtunee siitä, kun sivuni on ollut kiinni jonkun aikaa, huomenna kuitenkin taas aukeavat. Tuohon Vietnamilaiseen suhtautuisin varauksella. Eikä pelastusoperatiot ole mielestäni turhia, itse autan niitä parhaani mukaan. Ja kyllä nälkiintyneitä kyyhkyjä kannattaa ruokkia ja juottaa, että peruskunto paranee ja sitten miettiä jatkoa. Aika harvoin ulkomailta Suomeen eksyneet kyyhkyt palaavat takaisin luulisin. Varsinkin jos kyseessä on lyhyenmatka kilpalintu ja ne on myrskyjen,ym mukana tuomia.
-
Moilanen
muut munivaiset
No näissä tapauksissa on ollut kyseessä luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta ja sieltä yhteydenpito on ollut jo vuosikausia.
-
HiltaHelikopteri
- kukkoilija
- Viestit: 4485
- Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
- Paikkakunta: Vantaa
Täällä nyt tämä pöljäpää vaan pähkäilee, että miten niitä eksyneitä kyyhkyjä yleensäkään löydetään...tupsahtaako ne tulla jonkun lakkaan vai bongaileeko joku kiikarilla rengasmerkintöjä? Ja mistä ihmeestä erottaa lyhyen- ja pitkänmatkan liihottajan? Ja sitten vielä se, että eikö noissa ulkomaisissa ole kuitenkin melkomoinen tautiriski olemassa? Kun lintujen tai siitosmunienkin tuonti Suomeen vaikuttaa erittäin vaikealta (ja kalliilta), niin sillä kai koetetaan mm. eliminoida tautien tulo? Mutta eikö näille vieraista maista tuleville kyyhkyille ole mitään virallisia sääntöjä...onko ne luonnon/muuttolinnun asemassa?
Siinäpä sitä kysymystulvaa tulikin...koettakaahan "poejat" vastailla
Siinäpä sitä kysymystulvaa tulikin...koettakaahan "poejat" vastailla
-
Moilanen
muut munivaiset
No ensinnäkin nuo eksoottisten maiden löytölinnut paljastuvat joissain tapauksissa rengastusväärennöksiksi, siis suomalainen lintu on rengastettu ulkomaalaisella renkaalla.
Tähän aikaan kilpailukausi kääntyy jo lopulleen esim keskisessä Euroopassa ja Venäjällä(sulkasato)ja näitä eksyneitä tavallaan kasautuu, asettuu ihmisen läheisyyteen kun ruokitaan. Linnut kun ovat tottuneet saamaan ravintonsa ihmisiltä.
Tautiriski on melkoinen ja senvuoksi en halua ns löytölintuja. Joskus niitä tuodaan minulle ja silloin tuo kieltäytyminen on vaikeata.
Lyhyen- tai pitkänmatkan lintuja en kyllä ole oppinut erottelemaan ja mitä tuo termi sitten tarkoittaneekaan.
Samoilla linnuilla lennetään esim Belgiassa yli ja alle tuhannen kilometrin kilpailuja. Niinkuin sanoin, Belgiasta olen suurimmalta osalta oppini ammentanut ja tässä suhteessa näin huonoin tuloksin.
Viime viikonvaihteessa esim yksi lintuni saavutti 1194,2 m/min, tuloksen ja SM-osakilpailuvoiton ja rikkoi entisen SM:n 1165,4, alle 100km sarjassa. Lienee sitten lyhyen matkan lintu.
Eroahan on eri linnuilla noissa iskusulkien, siis kolme pisintä sulkaa, niiden pituuksilla jotkin jaottelevat lintuja em ryhmiin.
Noista löytölinnuista vielä, minulle ne kyllä ovat villilintuja, lähinnä villiintyneitä, siis pystyvät hankkimaan ravintonsa ja selviytymään Suomen luonnossa. Mitään lainsäädäntöä asiasta ei ole.
Perustelen edelleenkin noiden löytölintujen asiaa sillä, että niistä aniharvoin on lakkaan mitään jalostusarvoa, nehän eksyneinä edustavat sitä huonompaa materiaalia, toisin kuin omin siivin kotiinpalaava. Pisin kotiinpaluulentohan tunnetaan, lähes 18000km, seitsemässätoista päivässä, siis joka päivä miltei tuhat kilometriä ja kun kyyhky lentää vain päivänvalossa, melkoinen suoritus. Tuommoisen linnun minäkin haluaisin lakkaani, siis omin siivin.
No, yllämainitut käsitykset perustuvat hamkkimiini tietoihin ja muutamien vuosien kokemukseen.
Aina olen valmis tietenkin käsityskantojani muuttamaan näissä kyyhkyasioissa, kunhan kokemusperäisesti ne perustellaan ja sehän on kaiken oppimisen perusta.
Kuitenkin, kyyhkyasioissa niinkuin kaikissa eläimiä käsittelevissä tietämyksissä helposti sorrutaan tämmöiseen "perinnetietoon" kuten, lintukoiralla musta kielenpäälinen, tulee hyvä linnunhaukkuja, viestikyyhkyn silmien väristä päätellään mistä linnusta tulee hyvä lentäjä, uskokoon ken haluaa.
Minulle hyvä lintu on se, joka tulee kotiin ja mahdollisimman nopeasti.
Alla muuten mielenkiintoinen linkki, koskien tuota silmäasiaa.
Ihailtavan korkealaatuista mainostekniikkaa ja sen ohella huippuhyviä kilpailusuorituksia.
Tästä lakasta myydään siitoslintuja tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen hinnalla ympäri maailman.
Huippuhinta on ollut yli 350 000 USD, Taiwaniin.
http://www.joseledesma.com/
Tähän aikaan kilpailukausi kääntyy jo lopulleen esim keskisessä Euroopassa ja Venäjällä(sulkasato)ja näitä eksyneitä tavallaan kasautuu, asettuu ihmisen läheisyyteen kun ruokitaan. Linnut kun ovat tottuneet saamaan ravintonsa ihmisiltä.
Tautiriski on melkoinen ja senvuoksi en halua ns löytölintuja. Joskus niitä tuodaan minulle ja silloin tuo kieltäytyminen on vaikeata.
Lyhyen- tai pitkänmatkan lintuja en kyllä ole oppinut erottelemaan ja mitä tuo termi sitten tarkoittaneekaan.
Samoilla linnuilla lennetään esim Belgiassa yli ja alle tuhannen kilometrin kilpailuja. Niinkuin sanoin, Belgiasta olen suurimmalta osalta oppini ammentanut ja tässä suhteessa näin huonoin tuloksin.
Viime viikonvaihteessa esim yksi lintuni saavutti 1194,2 m/min, tuloksen ja SM-osakilpailuvoiton ja rikkoi entisen SM:n 1165,4, alle 100km sarjassa. Lienee sitten lyhyen matkan lintu.
Eroahan on eri linnuilla noissa iskusulkien, siis kolme pisintä sulkaa, niiden pituuksilla jotkin jaottelevat lintuja em ryhmiin.
Noista löytölinnuista vielä, minulle ne kyllä ovat villilintuja, lähinnä villiintyneitä, siis pystyvät hankkimaan ravintonsa ja selviytymään Suomen luonnossa. Mitään lainsäädäntöä asiasta ei ole.
Perustelen edelleenkin noiden löytölintujen asiaa sillä, että niistä aniharvoin on lakkaan mitään jalostusarvoa, nehän eksyneinä edustavat sitä huonompaa materiaalia, toisin kuin omin siivin kotiinpalaava. Pisin kotiinpaluulentohan tunnetaan, lähes 18000km, seitsemässätoista päivässä, siis joka päivä miltei tuhat kilometriä ja kun kyyhky lentää vain päivänvalossa, melkoinen suoritus. Tuommoisen linnun minäkin haluaisin lakkaani, siis omin siivin.
No, yllämainitut käsitykset perustuvat hamkkimiini tietoihin ja muutamien vuosien kokemukseen.
Aina olen valmis tietenkin käsityskantojani muuttamaan näissä kyyhkyasioissa, kunhan kokemusperäisesti ne perustellaan ja sehän on kaiken oppimisen perusta.
Kuitenkin, kyyhkyasioissa niinkuin kaikissa eläimiä käsittelevissä tietämyksissä helposti sorrutaan tämmöiseen "perinnetietoon" kuten, lintukoiralla musta kielenpäälinen, tulee hyvä linnunhaukkuja, viestikyyhkyn silmien väristä päätellään mistä linnusta tulee hyvä lentäjä, uskokoon ken haluaa.
Minulle hyvä lintu on se, joka tulee kotiin ja mahdollisimman nopeasti.
Alla muuten mielenkiintoinen linkki, koskien tuota silmäasiaa.
Ihailtavan korkealaatuista mainostekniikkaa ja sen ohella huippuhyviä kilpailusuorituksia.
Tästä lakasta myydään siitoslintuja tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen hinnalla ympäri maailman.
Huippuhinta on ollut yli 350 000 USD, Taiwaniin.
http://www.joseledesma.com/
-
maunu_muori
.. Meillä kun mitataan kaikkien arvo tälläin -
Pigeon
Löytökyyhkyistä
Suomalaisille löytökyyhkyille löytyy lähes poikkeuksetta omistaja. Tosin jotkut omistajat eivät enää halua niitä takaisin, sen jälkeen niille etsitään uusi "koti". Ei ne kovin pitkään luonnossa kuitenkaan pärjää varsinkaan talvisin. Ulkomaisten löytökyyhkjen omistajille ilmoitan aina löydetystä kyyhkystä. Ei ne ulkomaalaiset kyyhkyt mielestäni ole sen huonompia,kuin muutkaan, vaikka ovat eksyneet. Ja, jos terve ulkomaalainen kyyhky löytyy ja omistaja ei sitä tarvitse, niin se tuo kyllä "uutta verta" lakkaan. Itselläni on Ruotsalaisia,Tanskalaisia, Puolalaisia eksyneitä kyyhkyjä, ja näiden jälkeläisistä on tullut huippu lentäjiä. Suomalaiset viestikyyhkyt on kuitenkin aikalailla sukua toisilleen, ja se ei ole välttämättä hyvä asia. Ja mitä noihin tauteihin tulee, niin tietysti pitää olla aina varovainen löytökyyhkyn kanssa. Tosin en ole koskaan kuullut, että ulkomaalaisesta kyyhkystä olisi levinnyt mitään tauteja. Nämä on taas minun mielipiteitä/näkemyksiä asiasta.
-
Moilanen
muut munivaiset
Vielä noista ulkomaankyyhkyistä.
Se, että ne eivät selviydy kotiin, on se mittari millä minä niiden jalostusarvoa mittaan.
Huippulentäjä on mitattavissa ainoastaan virallisissa kilpailuissa, ei ole väliä mikä on sijoitus ko kilpailussa, vaan se lentoaika, siis sekunttikellon mittaama suure, se on se mittari, mikä lintu onhuippulentäjä. Lentoajat ovat siis nopeuksia m/min, se on huippukentäjän mittari, kansainvälinen mittari.
Lemmikkilinnut sitten ovat aivan oma lukunsa.
Se, että ne eivät selviydy kotiin, on se mittari millä minä niiden jalostusarvoa mittaan.
Huippulentäjä on mitattavissa ainoastaan virallisissa kilpailuissa, ei ole väliä mikä on sijoitus ko kilpailussa, vaan se lentoaika, siis sekunttikellon mittaama suure, se on se mittari, mikä lintu onhuippulentäjä. Lentoajat ovat siis nopeuksia m/min, se on huippukentäjän mittari, kansainvälinen mittari.
Lemmikkilinnut sitten ovat aivan oma lukunsa.
-
Pigeon
kirjekyyhky
Eipä siihen kilpailua välttämättä tarvita testaamaan "huippulintuja". Olen ottanut niiden aikoja, kun olen vapauttanut niitä eri matkoilta. Ja ihan yhtä lailla ne on lemmikejä, kuin hitaammatkin. Olen jo aikaisemminkin todennut, että ei kaikista tarvitse tulla mitään mestareita. Mutta mitäpä tästä kinaamaan. Tämä kesä on ollut kaikkein paras kyyhkys vuosi. Tällä hetkellä mulla on yli neljäkymmentä lennätettävää kyyhkyä. Syy siihen on se, että varpus/kanahaukka ei ole näkynyt ollenkaan.