kalkkunat, tilavaatimukset ym.

[msk5]

Moi! On alkanut kalkkunat kiinnostamaan, ajatuksena olisi siitospari, jotta saisi itsekasvattamaa kalkunlihaa. Kanala alkaa olemaan täynnä, mutta tallissa olisi yksi n. 6 neliön karsina vapaana. Kysymykseni kuuluukin että voisiko kalkkunoita pitää hevosten kanssa. Pääsisivät kyllä ulkoilemaan päivittäin. Josta aasinsiltaa toiseen kysymykseen, mikä on kalkkujen kylmänkesto? Munislaisten kuvissa näkyvät ulkoilevan hankikeleillä. Onko niiden pää arka kylmälle? Talli menee meillä pakkaselle kovilla pakkasilla ilman lämmitystä.
Ruokinnastakin olisi kiva saada käytännön tietoa!
Kiitos etukäteen!
Marketta

[Paltsi]

Itse kasvattaminen siitosparista tarkoittaa käytännössä pronssi- tai mustakalkkunaa tai näiden sekoittamista hybridiin eli BUTtiin. Musta ja pronssi kasvavat teuraskokoon varsin hitaasti verrattuna hybridiin. Meillä kun ei juurikaan rehusteta 8vkon jälkeen niin ovat sukukypsiä ja teuraskokoisia noin vuoden ikäisinä. BUT -risteytykset kasvavat nopeammin mutta niistä ei ole meillä kokemusta. 6 m2 karsinaan voisi laittaa mukavasti kukon ja 2-3 akkaa. Kun lisäksi on orret käytettävissä niin tilaa on ihan kohtuullisesti. Varsinkin jos on ulkoilumahdollisuus niin m2/nokka on ihan hyvä. Muista tehdä riittävän vahvat orret, vähintään 10cm halkaisijaltaan olevat puut.

Mustat ja pronssit pärjäävät kylmässä mainiosti kunhan niillä on sulaa vettä tarjolla. Ruoka pitää olla myös kylmällä riittävän energiapitoista. Jos ei halua syöttää teollisia rehuja niin ajoissa syksyllä aloitetaan kauran ja herneiden tms lisäksi antaa ohraa. Talvella meillä annetaan jopa 2/3 ohraa ja 1/3 kauraa. Lisäksi saavat kalkkia, soraa, hernettä litistettynä, soijarouhetta, pakkasilla rasvaa eli esim. uunipuuroa jossa on ohraa, piimää, läskiä tai reilusti ruokaöljyä ja hernettä. Yhden kerran on kukolla paleltunut nokan päällä oleva heltta pakkasella kun oli juonut lörttä pitkänä eikä huomattu ajoissa vaan ehti mustua. Mustunut osa tipahti pois ja kukko jatkoi eloaan. Tuolloin tällöin, kovimmilla pakkasilla ja kevään pesimäkautta ennen syötetään Isopunaheltta3:a jotta saisivat virtaa nopeasti.

BUTilla ei ole läheskään yhtä tiivis höyhenpeite ja untuva kuin mustilla ja pronsseilla. Tälläkin hetkellä meillä on BUTeilla mahat paljaana joten ennen kovempia pakkasia nuo pitää saada hengiltä. Taas kerran joudun sanomaan, että risteytyksistä eli niiden kylmänkestosta en tiedä. Olisikin mielenkiintoista kuulla risteytysten omistajien kokemuksia asian tiimoilta, kasvunopeus, höyhenpeite jne1

Tämä sen vuoksi, että täältä Itä-Suomesta ei välttämättä enää montaa vuotta saa butin poikasia kun Essenin lintutarha lopettaa. Toivottavasti jaksavat touhuta vielä useamman vuoden,siellä on ollut hurjan kiva ja ystävällinen palvelu ja tarpeellinen meille kotitarvekasvattajille. Siihen on kuitenkin meilläkin herätty, että varautua pitäisi ja ajatuksissa on ollut pronssin ja BUTin risteyttäminen lihantuotantoon.

Hevostalli ei ole ongelma, meillä on hevosten kanssa ollut kanat, kalkkunat, kanit ja joskus lampaatkin. Useimmiten kalkkunamökkiä on lämmittämässä lammaslauma. Ovat siis omassa karsinassaan kumpikin kööri.

[msk5]

Kiitti Paltsi asiallisesta vastauksesta!
Pronsseja olenkin ensisijaisesti ajatellut, Butteja ehkä kesän yli pidettäviksi. Vaikuttaisi siis siltä että
"resurssit" kalkkunan pitoon olisi. Ei muuta kuin tuumasta toimeen!
Marketta

[sofira]

Paltsia minäkin tässä kiitttelemään. ..sain hyvää tietoa ja voip olla että ens keväänä kiusaa Paltsia kalkkupoikasten
toivossa. .Voisin laittaa kasvamaan villi-pronssi tai-musta kalkkuja

Minullakin on Butteja 2akkaa ja ukko pienessä karsinassa asustavat kun en henno tappaa niitä kun jokainen tunkee väkisten syliin ja kainaloon. (jopa Jöröhugo)
Ja se vielä että kumpikin akoista munii
Ei kyllä ollut tarkoitus jättää noita talvelle...sillä kolme ukkoo asustaa pakkasessa ootellen joulua.

mutta mutta ....jokainen meistä kai tietää ettei monestikkaan BUTIN jalat kestä vankeudessa jos tilaa on nippanappa minimi ....ja täällä talvella pitkät pakkasjaksot niin uloskaan ei voi niitä laittaa jaloittelee.
Samassa tallissa asuvat vuohien, kanojen ja kukkojen kaa ja ovat niin hyvää pataa keskenään, että kaikki pärjäis vaikka samassa pilttuussa eivät koskaan oo tapelleet....eikä kalkut oo olleet edes nokasemassa kanaa ruokakupillakaan.
Maatiaiset Ne ovat ihan omaa rotuaan. Kyllä keksitään riitaa joka toisesta asiasta ett niistä ei voi ees samana päivänä puhua, (tai sit minulle on vain sattuneet väärät yksilöt)

[piiparinen]

hei minulla olisi taas sarjassamme näitä "todella fiksuja piiparisen kysymyksiä" elikkäs voiko kalkkunan munia syödä?
eli voiko niistä olla muutakin hyötyä kun se liha..myö kun ei tunnetusti syödä omia.
ajatuksena olen vaan ajatellu, jos joskus laajentais(yllätys yllätys ) tekis kalkkunaparille tilat..
et voiko niitä pitää "lemmikkinä" miten pitkään...siis elävätkö miten kauan ja hautooko miten herkästi? ja osaavatko olla pihassa vapaana ilman aitausta vaan menevätkö tielle....eli seikkailevatko miten pitkälle pihasta...?
hirveä kysymys tulva,mutta täällä tuntuu näitä asiantuntijoita olevan siispä käytän tilaisuutta hyväkseni

[ninnu]

Noista buteista, kyllä mulla saavat ulkoilla ympäri vuoden hautessaan. Ihan kolmenkympin pakkasilla en päästä ,mutta mielellään nuo käy jaloittelemassa vielä parinkymmenen asteen pakkaskeleillä. Pääsääntöisesti vapaa kulku ympärivuoden, paitsi yöaikaan on ovet kiinni. Mun vanhimmat butit on vajaa nelivuotiata ja ainakin nuo tassuttelee ihan sujuvasti, eihän ne niin ketteriä ole, kuin pronssit, eli ei todellakaan lennä parimetrisen tarhan yli puihin tai mitään lentospurtteja ota.

Pihassa pysyvtä vapaana, ei lähde omille teilleen. Butit nyt on niin kesyjä, että ne mielellään lähtee marjaan ja postin hakuun mukaan, muttei yksikseen mihinkään häippäse.

Butit ja pronssit on kovia hautomaan ja SITKEITÄ ne kyllä könöttää pesässä, vaikkei munista mitään tulisikaan, sitten ei voi muuta, kuin laittaa konetipuja alle, nuo ei ihan heti hautomisiaan keskeytä...

Mulla syksyllä hautoi huvittava kaksikko, kun kääpiökochkana halusi välttämättä alkaa butin kanssa kimppaan hautomaan kalkkunanmunia. Alimpana oli munat, sitten käppänä ja päällimmäisenä butti Käppänä ei jäänyt rutistukseen, vaan oli aina butin siiven alla hautomassa omaa osaansa munista, mutta ei sitä yhtään sieltä kalkkunan alta näkynyt, piti aina kalkkunan siiven alle kurkata tarkastamaan kanaa

[mik]

voi kalkkunan munia syödä. Munantuotanto vaan ei ole ympäri vuoden, kuten kanoilla. Ja mulla on noi pronssit ihan lemmikkeinä, vapaana pihalla, eivätkä mene minnekään kauas, tässä ne viihtyy. Hautomaan alkavat herkästi. Buteista en osaa sanoa, enkä edes tiedä vielä, et mitä tolle viimiselle butille teen. Ei näköjään mee kaupaksi, joten vaihtoehdot Maria Antoinetella on joko pakastin jossain vaiheessa tai sit jää eloon. Ei tiä vielä.

Ja mun mielestä kalkkunat on aivan ihanii lemmikeitä

[piiparinen]

kiitoksia vuan vastauksista ja ahmin kyl tietoa mieluusti enemmänkin kalkkunoista jos haluaa laitella tietoa

[Nuki]

Täältä myös ääni kalkkunoille! Mulla on kolme lemmikkeinä, kaks pronssia ja butti-rouva. Kyllikki-butti yritti kyllä aluksi kovasti suunnata tielle, tai ehkä pikemminkin tien takana siintävälle naapurin pellolle, mutta kun hain sitä siinä viikon verran takaisin karkulainen oppi ja hengailee nyt muun joukon mukana sooloilematta. Kylli on musta tosi iso buttityttö (ainakin verrattuna Ninnun valkoisiin kaunottariin) ja nyt se mokoma on vielä päässyt läskistymäänkin mun leväperäisyyden takia. Tänään alkoi dieetti, joudun erottaan rouvan päiväksi omaan nurkkaansa pienemmän ruoka-annoksen kanssa ettei ahmi itseään halki. Yöksi pääsee muiden joukkoon kun arvelen ettei se pimeässä syö. Eilen sitä kopeloin ja kauhistuin, kun ei löytynyt rintalastaa sitten millään. En halua että kaverilta pettää sydän tai jalat ennen aikojaan, se on niin mahtava persoonallisuus.
Mun kalkatit on tosi uteliaita ja seurallisia, jos ne näkee mut pihalla tai meen kanalaan, juostaan vauhdilla luokse ja sitten hengataan siinä vieressä ihmettelemässä, ehkä vähän tutkitaan nokalla vaatteita ja koruja. Kyllistä tuli isännän lellikki kun se loppukesästä meille tullessaan tapas isännän nähdessään aina punastua ja heittäytyä lätyksi Hertta ja Kurko joutuvat välillä kauhukseen ihan syliinkin, mut Kyllistä en saa kunnon otetta joten sitä paijataan ihan vaan maasta käsin. Eilen meillä oli hellyyshetki, silittelin sitä ja kaveri meinas alkaa nukkumaan siihen mun jalkojen väliin, antoi pidellä päätään kämmenellä ja laittoi silmät kiinni

[Nuki]

Ainiin, ja nyt kun mun kolmesta käppänätytöstä on tullut ihan sylikanoja, ne reppanat koittaa usein lennähdellä myös kalkkunoiden selkään tai niiden pyrstön päälle! Kai ne kuvittelee että siellä olis kiva lämmin paikka paremmilla näköaloilla. Sitten on kaks tosi noloa ja hölmistynyttä -kana ja kalkkuna- kun laskeutuminen ei ihan onnistukaan. Kalkkunat ei kiusaa pienimpiä kanoja, Hilkka-hybridi välillä häädetään ruokakipolta julmalla mulkaisulla, mutta se nyt onkin aika röyhkeä tapaus. Myös Viikinki-jättikotsikukko sai alkuun kyytiä, nyt väistävät kaikki kohteliaasti toisiaan.
Kyllikki on selvästi pomo meillä. Kun Hertta ja Kurko välillä ottaa matsia, Kylli yleensä nykyään hermostuu Kurkolle ja antaa sille lähdöt. Kurko on onnekseen nuori ja ketterä, Kylli-parka ei etukenolla lyllertämisellään saa sitä ikinä kiinni...

[ninnu]

Noilla buteilla on rintalihas jalostettu niin, että siitä on tarkoitus kasvaa iso ja nopeasti, eli ihan heti kyllä rintalasta tunnu, enemmänkin vaan vako lihasten välissä

[Nuki]

Ai, ok Mut on se aika lylleröinen silti, oli kesällä hoikemmassa kunnossa. Ehkä mä jätän vaan herkut pois, en tänäänäkään hennonnut jättää sitä päiväksi eristyksiin. Eilen kun laitoin sen omaan nurkkaansa, se kattoi mua ihan järkyttyneenä "Miksi mut jätetään tänne, mitään pahaa en oo kellekään tehnyt!". Tänään kun tirpat saa mössöä, tarjoilen ruuan ulkona ja otan Kyllikin siks aikaa sisälle halihoitoon. Mamman omat halikalkkunat, en ikinä kyllästy niiden nahkapäiden silittelyyn...

[ninnu]

Ootko punninnut sun Kylli-rouvaa? Eilen otin omani vaa'alle ihan mielenkiinnosta, 12-13 kg oli plikkojen painot..Aika pulleita nämkin ovat kuitenkin rinnan kohdalta (siellä kotisivujen galleriassa on kuva Matildasta, ylin rivi, ärsyttävää kun ei voi linkittä yhtä kuvaa http://www.pirttikallio.com/kuvia/index.html )
Eli huomattavasti edesmenneitä miehiään köykäisempiä. Kaarle ja Kustaa muuttivat reilun vuoden iässä kalkkunoiden taivaaseen, koska niiden olo ja elo mun mielestä oli jo vaikeaa, näiden painot 27 ja 29 kg. Teollista sai vain poikasajan, muuten mentiin kotiruoilla, ja vapaata liikkumista yllin kyllin, mutta niin vaan painoa tuli
Eläinten vanhainkodin Lutku, butti mies eli kunnioitettan iän, 10-vuotta, sokea oli jo loppuajasta mutta muuten pirteä, varsinkin kun meiltä muutti yksinäiselle oma rouva, niin johan ukkeli piristyi

[Nuki]

On Matilda kyllä Kyllikkiä sirompi, pitää koittaa napata Kyllistä kuva edestä, ressun jalat lähtee suunnilleen kyljistä... Tosin se oli jo meille tullessaan aika kampura, liikkuu tosi kankeasti könkäten. Ja punnita tekis kyllä mieli, arvioin sitä kesällä 15-kiloiseksi ihan fiilispohjalta, mut täytynee ottaa rouva vaa'alle mukaan. Jos mä vaan saan sen nostettua... Kyllikin ympärysmitta kun tosiaan on niin kunnioitettava että tämmöisen 162-senttisen naisen kädet ei kunnolla yllä ympärille, varsinkin jos rouva vielä vähän rimpuilee. Taidanpa tänään roudaa vaa'an pihalle ja punnita jättikalkkunan. Vois samalla punnita Kurkon ja Hertankin, olis kiva tietää ihan vertailun vuoksi.

[ninnu]

On tuo butteroisten kirmailu kyllä ihan eri maata, kuin vaikka pronssejen. Ne heiluu, kuin heinämiehet sivusuuntiin ja jalatkin menee hassusti levällään