Nukin palleroiset
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
Re: Nukin palleroiset
Suikku, en tiedä Kyllin luustosta, oon itsekin seurannut vähän huolissani sen vaappuvaa kulkemista. Kyllikkihän on siis butti, mutta aika kankeasti se silti liikkuu kun muistelen vaikka Ninnulla näkemiäni butteja. Se ei kuitenkaan onnu, mutta meno on sellaista vaappuvaa.
Re: Nukin palleroiset
Viisaammat, onko Kyllikki epämuodostuneen oloinen? Mua jäi nyt todella vaivaamaan, ollaan isännän kanssa vaan naureskeltu sen lyllertämiselle, mut jospa se onkin epänormaali?
Re: Nukin palleroiset
En mää sitä sillä sanonut! Kunhan ihmettelin tukevahkon leveällä olevia kinttuja. Täytyyhän rouvalla olla jalat joilla pysyy pystyssä. (Enkä oikeasti tiedä luustoista mitään.)
Re: Nukin palleroiset
Tuollaisia olivat meidänkin butit, jalat levällään lyllersivät.
Mä luin jostain että jos butin aikoo pitää yli sen "normaali" kasvatusiän se pitäisi alusta asti ruokkia melko niukasti että kasvaisi mahdollisimman hitaasti. Varsinkin se niukka ruokkiminen alkukasvatuksessa on haasteellista koska kasvuvauhti on hirmuinen ja butinpoikaset tarvitsevat kunnon ruokaa joka sitten taas johtaa siihen nopeaan kasvuun. Lisäksi nämä hybridit eivät koskaan lopettaisi kasvamista kokonaan kun ovat siihen jalostettuja ja jossain vaiheessa kasvavat niin isoiksi että sydän pettää. Eli samoin kuin nuo broiskujen vanhemmat, butitkin pitäisi pitää nälässä eivätkä kuitenkaan ole kovin pitkäikäisiä. Toki poikkeusyksilöitä löytyy aina.
Mä luin jostain että jos butin aikoo pitää yli sen "normaali" kasvatusiän se pitäisi alusta asti ruokkia melko niukasti että kasvaisi mahdollisimman hitaasti. Varsinkin se niukka ruokkiminen alkukasvatuksessa on haasteellista koska kasvuvauhti on hirmuinen ja butinpoikaset tarvitsevat kunnon ruokaa joka sitten taas johtaa siihen nopeaan kasvuun. Lisäksi nämä hybridit eivät koskaan lopettaisi kasvamista kokonaan kun ovat siihen jalostettuja ja jossain vaiheessa kasvavat niin isoiksi että sydän pettää. Eli samoin kuin nuo broiskujen vanhemmat, butitkin pitäisi pitää nälässä eivätkä kuitenkaan ole kovin pitkäikäisiä. Toki poikkeusyksilöitä löytyy aina.
Sekulikanoja, vuohia, koiria ja kissoja.
The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri
The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri
Re: Nukin palleroiset
Suikku, okei Ehdin jo säikähtää, mäkin nimittäin kummastelin sen lyllertämistä kun rouva meille saapui. On se vaan aika leveä kuljetus noihin pronsseihin verrattuna, tissitkin niin isot että tarttis varmaan liivit
Maattari, mäkin oon vähän arvellut ettei Kyllikki oo meidän pitkäikäisimpiä asukkeja Jotenkin surullista kun toinen on luonteeltaan niin kultainen, mut minkäs teet kun se on jalostettu överiksi.
Maattari, mäkin oon vähän arvellut ettei Kyllikki oo meidän pitkäikäisimpiä asukkeja Jotenkin surullista kun toinen on luonteeltaan niin kultainen, mut minkäs teet kun se on jalostettu överiksi.
Re: Nukin palleroiset
Oon iloinen Tepon puolesta, aamulla sen ja Aamun rakkaus sai lihallisen täyttymyksensä. Alkuun Teppo jahtasi Aamu-raukkaa ympäriinsä, mutta pidin sille pari tiukkaa puhuttelua kanojen kosiskelusta ja sen jälkeen Teppana tyytyikin vaan hellästi hyysäämään rakkaintaan ja nyt tunne taitaakin olla jo molemminpuolista! Aamu on muutenkin alkanut turvautua Teppoon, eka se kartteli pikku-napoleonin seuraa, mutta sen jälkeen kun ilmeisesti Viikinki yritti väkivalloin polkea sitä niin, että harja meni verille, se on pysytellyt tiiviisti Tepon huomassa. Liikuttava kattoa kuinka Teppo etsii Aamulle herkkuja, asettuu orrelle viereen nukkumaan ja muutenkin huolekkaana häärää perässä.
Mamman pikkukukot alkaa sitten aikuistua, siellä ne kaikki aamuisin kiljuu kurkku suorana omia versioitaan kiekumisesta ja liehittelee kanoja. Jännästi niistä on tullut paljon kesympiä myös mua kohtaan nyt kun aikuistuvat.
Mamman pikkukukot alkaa sitten aikuistua, siellä ne kaikki aamuisin kiljuu kurkku suorana omia versioitaan kiekumisesta ja liehittelee kanoja. Jännästi niistä on tullut paljon kesympiä myös mua kohtaan nyt kun aikuistuvat.
Re: Nukin palleroiset
Aika monella butit kyllä lyllertää.
Mun butteroiset on saaneet vapaasti isopunahelttaa noin ekat puoli vuotta, mutta liikkuneet täysin vapaasti todella pienestä pitäen. Harmittaa kun kaikki kuvat meni koneen mukana Aika veikeä näky, kun 50 buttivauvaa, kirmaa pitkin pihaa. Ne tuli aina porukalla rantaankin mukaan, siinä jokunen ohi soutelija hieraisi silmiään, kun nuo jurassicparkit touhusivat rantavedessä
Mutta tosiaan ukot oli pakko laittaa reilu vuotiaina liihotteleen taivaslaitumille, niillä ei kroppa kestänyt sitä painoa
Mun butteroiset on saaneet vapaasti isopunahelttaa noin ekat puoli vuotta, mutta liikkuneet täysin vapaasti todella pienestä pitäen. Harmittaa kun kaikki kuvat meni koneen mukana Aika veikeä näky, kun 50 buttivauvaa, kirmaa pitkin pihaa. Ne tuli aina porukalla rantaankin mukaan, siinä jokunen ohi soutelija hieraisi silmiään, kun nuo jurassicparkit touhusivat rantavedessä
Mutta tosiaan ukot oli pakko laittaa reilu vuotiaina liihotteleen taivaslaitumille, niillä ei kroppa kestänyt sitä painoa
Re: Nukin palleroiset
Nukilla on kyllä todella komeat siivekkäät Hilkka on kyllä todella nätti!
Re: Nukin palleroiset
Oho, Hilkka kiittää ja kumartaa! Saatiin siitä kyllä todella edustavat kuvat, livenä se ressu on kyllä homssuisin tipunen meidän jengistä. Sulat sieltä täältä harvat ja vähän kulahtaneet ja pylly AINA kakassa. Mutta jos se joskus malttais vaan muninnan kustannuksella uusia höyhennystään, se olis varmasti hieno näky. Kaulahöyhenissä on kaunis kuparinhohde. Muutenkin se on tosi seurallinen ja puhelias tapaus. Pitäis vaan taas kiikuttaa rouva sisään pyllypesulle...
Re: Nukin palleroiset
Meidän pikku Anna on kasvanut isoksi, tai ainakin aikuiseksi, isoahan tommosesta mille-keijusta ei koskaan tuu. Pesästä löytyi tänään kaksi pikkuruista munaa, oikealla vertailun vuoksi Hilkan muna ja vasemmalla maatiais-Aamun tuotos.
Re: Nukin palleroiset
Eilen sain kuvattua uusia tulokkaita Ninnulta meille muuttivat Hilja-kalkkuna, Karkki-plymari, Vanilja-mille ja sekoitus Mokka. Isäntä halus välttämättä nimetä kanat jonkun teeman mukaan edes näkemättä niitä, mut onhan sen kiva että ees jotenkin osallistuu tähän harrastukseen Ja noi ruokanimet oli kuitenkin musta paremmat kuin eka ehdotetut autojen merkit ja mallit!
Kanala on ihan masentavan likainen, ootan vaan että tulis kevät ja pääsisin kuuraamaan noi tasot ja seinät, kalkkiakin pitää laittaa. Yks seinistä ja osa katosta on päässyt homehtumaan puutteellisen tuuletuksen takia, ens kesänä pitää tehdä toinenkin tuuletusluukku niin ei oo seuraavana talvena näin pahaa kosteusongelmaa
Mutta tässä suloinen pikku Mokka
Seinäjoelta saapuneet viiriäiset Nyyti ja Nuppu
Nyyti vilistää
Vanilja väliaikaiskotinsa katolla
Kämppiksensä Marianne eli tuttaville Karkki. Mamman pikku käenpoika...
Hilja ja ukkelinsa. Pojat on olleet esimerkillisen herrasmiehiä, pelkäsin että ne koittaa heti väkisin polkea Hiljaa mutta en usko että ne on vielä kunnolla ees tajunneet että niille tuli morsian. Kovasti ne hössöttää Hiljan ympärillä, mut Kurko näkyi ainakin joku päivä sitten polkevan edelleen mielikuvitusmorsiotaan vaikka liveversiokin oli vieressä
Piskuinen Mokka kummastelee valtaisaa Viikinkiä. Jösses, yks päivä Viikkari polkaisi mille-Annan, joka on saman kokoinen kuin Mokka. Onneks niiden kokoero oli niin huomattava että "polkeminen" oli vaan Annan tukistamista, kana oli turvassa tupsujalkojen välissä ja kukko polki tyhjää...
Rakastavaiset Teppo ja Aamu
Pilkkujengi
Ärsyttävästi kameran varjo pilaa kuvan, mut Tyynellä on niin hauskan tiukka ilme
Kanala on ihan masentavan likainen, ootan vaan että tulis kevät ja pääsisin kuuraamaan noi tasot ja seinät, kalkkiakin pitää laittaa. Yks seinistä ja osa katosta on päässyt homehtumaan puutteellisen tuuletuksen takia, ens kesänä pitää tehdä toinenkin tuuletusluukku niin ei oo seuraavana talvena näin pahaa kosteusongelmaa
Mutta tässä suloinen pikku Mokka
Seinäjoelta saapuneet viiriäiset Nyyti ja Nuppu
Nyyti vilistää
Vanilja väliaikaiskotinsa katolla
Kämppiksensä Marianne eli tuttaville Karkki. Mamman pikku käenpoika...
Hilja ja ukkelinsa. Pojat on olleet esimerkillisen herrasmiehiä, pelkäsin että ne koittaa heti väkisin polkea Hiljaa mutta en usko että ne on vielä kunnolla ees tajunneet että niille tuli morsian. Kovasti ne hössöttää Hiljan ympärillä, mut Kurko näkyi ainakin joku päivä sitten polkevan edelleen mielikuvitusmorsiotaan vaikka liveversiokin oli vieressä
Piskuinen Mokka kummastelee valtaisaa Viikinkiä. Jösses, yks päivä Viikkari polkaisi mille-Annan, joka on saman kokoinen kuin Mokka. Onneks niiden kokoero oli niin huomattava että "polkeminen" oli vaan Annan tukistamista, kana oli turvassa tupsujalkojen välissä ja kukko polki tyhjää...
Rakastavaiset Teppo ja Aamu
Pilkkujengi
Ärsyttävästi kameran varjo pilaa kuvan, mut Tyynellä on niin hauskan tiukka ilme
Re: Nukin palleroiset
Nyt oli kauhun paikka kanalassa! Mies herätti jo aamuyöllä neljän jälkeen kun kukko kiekui. Naureskeltiin silloin vaan, et tähän saadaan tottua kun kesä tulee. Aamulla menin sitten kanalaan ja ovi oli auki!!! Syksyn älytön, loputon sade on turvottanut ovea ja nyt pakkasilla sitä on saanut potkia ja repiä että pääsee sisään. Viime aikoina se ei oo enää mennyt kunnolla kiinni alhaalta ja nyt joku lämpötilanvaihtelu, mikä lie, oli saanut sen aukeamaan. Vesi oli jäässä ja lämpö nollassa, mutta päälukua laskiessani huomasin että Karkki ja Mokka puuttuvat!
Kauhea paniikki, säntäsin heti ulos etsimään petoeläimen jälkiä mutten nähnyt mitään. Sitten taskulamppu kouraan ja kanalan alle kurkkimaan, sieltä löytyikin Karkki. Mokkaa etin pitempään ja aloin jo pelätä että sille oli kuitenkin käynyt köpösti. Onneksi pystyin vähän rauhoittumaan ja miettimään, kelailin että Mokka on hyvä lentämään ja aloin etsiä puista. Kuusiaidan kätköistä se pikku karkulainen lopulta löytyikin!
Nyt on oven eessä iso pönkkä, täytyy huomenna kattoa ja vaikka vähän vuolla turvonneita kohtia että se menis taas kiinni.
Kauhea paniikki, säntäsin heti ulos etsimään petoeläimen jälkiä mutten nähnyt mitään. Sitten taskulamppu kouraan ja kanalan alle kurkkimaan, sieltä löytyikin Karkki. Mokkaa etin pitempään ja aloin jo pelätä että sille oli kuitenkin käynyt köpösti. Onneksi pystyin vähän rauhoittumaan ja miettimään, kelailin että Mokka on hyvä lentämään ja aloin etsiä puista. Kuusiaidan kätköistä se pikku karkulainen lopulta löytyikin!
Nyt on oven eessä iso pönkkä, täytyy huomenna kattoa ja vaikka vähän vuolla turvonneita kohtia että se menis taas kiinni.