Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

juttuja muista linnuista kuin kanoista

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Nro123456789

Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Nonnin. Viikko takana viiriäisten hoitoa.

Likainen tusinani kasvaa kohisten. Yks päivä, kun siivosin molemmat akvaariot (jaettu siis 6/6) ja laitoin tuon sekopääsakin samaan, huomasin, että ahtaalta näyttää. Ja kovasti syövätkin. Talon isäntä jää poikkeuksetta salaattia vaille, kun tuo syöttäminen on niin terapeuttista.

Agrista ostin 40 kg:n säkin balancea (onko siinä kalkki mukana? :smt017 ). Ei se mitään herkkua tunnu olevan, mutta kovasti ne sitäkin napsivat. Ruokakuppiin saa olla jatkuvaan lapioimassa uutta kamaa. Porkkanaa saa raastaa sormet ruvella ja serkkupoikien (kananmunien) kimppuun ne pomppivat kuin Hitchkocin filmissä. Voikukanlehdet ja ruohokin katoaa jonnekin. Melkoisia termiittejä ja vihdoinkin löysin jotain mikä sotkee enemmän kuin minä työttömänä ollessa...

Vesikupin saa putsata kolmesti päivässä, kariketta lappaa ja uutta lisätä. Hiekkaa menee kilotolkulla. Onneksi tuosta ihan vierestä saan hiekkapuhallushiekkaa ja työmaalta lapoin jätesäkillisen kuivaa seinäpurua mukaan :smt038

Niiden käyttäytyminen tosiaan on sitä mitä luinkin: ruokakupissa maataan, kintut lellehtii juomavedessä, revittelevä lähtö, pomppu suoraan ylöspäin, kuipistelua, paniikkia, tuiverrusta. Iltaisin on mukava istua tuolille seuraamaan sitä touhua. Siitä ne ei välitä (seuraamisesta läheltä), vain hoitotoimenpiteistä :smt036 Tuntuu kuin ne yhdessä päättäisivät, näytetään millaisia lintuja sitä ollaan: pään liikkeet, lituskana makoilu, posken kuopsutus, antaumuksella kylpeminen, lehtien repiminen ja napsutus nieluun. Eihän noita voi hymyilemättä ja nauramatta seurata :smt003

Eilen hain puutavaraa häkkiä varten ja hieman ketuikshan se meni, kun ekaa kertaa olin puuta hakemassa. Mitat oli osapuilleen tiedossa, mutta jotain siinä sekoilin määrissä ja mitoissa. Lähdin pois mukanani 93 euron satsi missä tajusin olevan 50 m liikaa lautaa ja sirkkelöitykin puu oli hieman väärän mittaista, mutta mutta...

... tein uudet laskelmat ja tajusin, että leventämällä häkkiä saan puutavaran käymään vallan mainiosti. 2 metriä korkea, 2,3 m leveä ja 3 metriä pitkä. Sivuille alas tulee vaakalaudoitus 120 senttiin asti ja loput ylös asti pystylaudoitus. Kakkosnelonen runkona. Eteen verkko, takaseinästä ei vielä tietoo :smt017 Kattoon kanaverkko. Häkki tulee valettujen harkkojen päälle ja alas ja maahan verkkoa. Maapohja muuten? Saa kommentoida!!! Juoma- ja ruoka-alustaa olen myös ajatellut valaa? Hiekkalaatikko iso ja reunustus puulla. Olen työmaalta tuonut putkea. Viihtyvätkö ne sellaisten sisällä?

Kyllä ketuttaa, kun paskakeliviikonloppu. Päässy muuta kuin muutaman puun suojaamaan puuöljyllä. Ei siis mitään painekyllästettyä. 24:n oli muuten höylättyä tavaraa :shock: - eikö ne enää myy raakaa tavaraa ötökkäongelman takia?

Siinäkin sekoilin.
Xaus

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Xaus »

:smt003 Ihanan iso häkki tulee viiruille. Rakentaminen on melko öö... terapeuttista. :smt003
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Kyllä se koettelee, kun keskellä yötä herää pyydystymään yhtä hädissään kujertavaa karkulaista - ja päivällä, väsyneenä, työstä palanneena, ruoka/vesikupit käsissään törmää siihen huonoon paikkaan asennettuun kärpäspaperiin mikä tarttuu hiuksiin ja kietoutuu lopuksi kasvojen ympärille :smt013
tanja

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja tanja »

Eikö ne telo ittensä noin korkeessa häkissä? Mun porukka on ainakin niin sekopäistä että murtaisivat varmaan kallonsa moisessa.
Jouduin ulkoilutarhankin tekemään matalammaksi, kun riehuivat niin. Tietty jos ovat tottuneet korkeaan.
Ja muuten meillä ainakin viirut osaa lentää...ja tosi korkealle. Juostiin yhdenkin perässä koko poppoo tuntitolkulla, ennen kuin tajuttin ottaa perunkarvaton hihnaan sitä etsimään. Koiralla meni tasan 1min löytää! Pikkusen ketutti oma juoksentelu päättömänä pitkin maita ja mantuja, mutta miten se menikään mitä emäntä edellä niin sitä eliköt perässä. Samaa sakkia taidetaan niiden kanssa olla :shock:
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Niin, kasvattajalla oli vielä isompi tarha, miehenkorkuinen minkä kattona oli kanaverkko. Eikö se jousta, jos viiru innostuu pomppimaan taivaisiin asti? Olen vihreä kuin ruoho näissä kasvattajahommissa, joten en tiedä? :smt022

Tosin, jos näin käy, että tämä häkki on liian korkea, voin rakentaa metrin korkeuteen lattian ja jakaa tilan puoliksi. Vai mikä se on turvallinen korkeus näille käkriäisille :smt003
tanja

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja tanja »

Jos ne kerran on tottuneet korkeeseen tilaan ni tuskin siitä mitään haittaa on. Mä taas hain omani just nippa nappa standardi korkeuden täyttävältä kasvattajalta. Ne meni ihan sekasin tuolla kanin korkeuteen rakennetussa häkissä. Sun viirut tod näkösesti osaa jo lentääkin paremmin, ettei se vaan oo semmosto tolkutonta pyrähtelyä kattoon että kuuppa särkyy. :smt003
Rusina

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Rusina »

Kyllä viirun pärjäävät mainiosti korkeassa häkissä. Ei niille tuu sellaisessa "kuhmuja" niin helposti kuin matalammassa. Kokemusta isosta häkistä on yhden kesän verran ja kaverilla useammaltakin :smt045.
flai

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja flai »

Meillä ovat kanssa pari metriä korkeessa, 2x3m pohjaltaan olevassa häkissä viirut ja hyvin pärjäävät. Ovat kyllä olleet sisälläkin isoissa tiloissa, niin osasivat lentää sujuvasti törmäilemättä jo ennen ulkoilmaan pääsyä. :smt045
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

flai kirjoitti:Meillä ovat kanssa pari metriä korkeessa, 2x3m pohjaltaan olevassa häkissä viirut ja hyvin pärjäävät. Ovat kyllä olleet sisälläkin isoissa tiloissa, niin osasivat lentää sujuvasti törmäilemättä jo ennen ulkoilmaan pääsyä. :smt045
Joo voi olla, että ennen ulkotarhaa siirrän ne pariksi päiväksi yläkerran huoneeseen siipiään testaamaan. :toothy7: Sulla on samankokoinen häkki kuin itselle tulee. Monta viirua sulla siellä on?
flai

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja flai »

Nro123456789 kirjoitti:
flai kirjoitti:Meillä ovat kanssa pari metriä korkeessa, 2x3m pohjaltaan olevassa häkissä viirut ja hyvin pärjäävät. Ovat kyllä olleet sisälläkin isoissa tiloissa, niin osasivat lentää sujuvasti törmäilemättä jo ennen ulkoilmaan pääsyä. :smt045
Joo voi olla, että ennen ulkotarhaa siirrän ne pariksi päiväksi yläkerran huoneeseen siipiään testaamaan. :toothy7: Sulla on samankokoinen häkki kuin itselle tulee. Monta viirua sulla siellä on?
Tällä hetkellä siellä on 18, niistä on tosin 10 kukkoja, vähennän kukot vaikkapa neljään kunhan raaskin........ Lisää viiruja meinasin hautoa kyllä. Jos tuonne majottaisi lintuja samalla eläintiheydellä kuin pikkuhäkeissä pidetään, niin vois laittaa vaikkapa 70, lain mukaan vieläkin enemmän! :shock: Itse tähtään sellaseen kolmeenkymmeneen tirppaan maksimissaan. :) Sisätilat talveksi on vähän ulkohäkkiä suuremmat.
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

No en minä kyllä aikonut tusinalle tällaista lukaalia itsekään rakentaa, vaan noin tuplata karjan. 20-24 on hyvä määrä. Tuo hautominen kiinnostaa ja tuo harrastukseen aivan uutta pontta. Lukumäärän saa elämään ja lihan jossain välissä savustumaan. Kaikki riippuu miten karja tulee toimeen, sen koostumus, kunto jne.

Myyjän mukaan viirujani voi turvallisesti siittää, mutta kyllä siihen on tarkoitus hoitaa uuttakin verta.
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Viiriäiset olleet kaksi viikkoa ja nyt ne ovat 4 1/2 viikon ikäisiä.

Kasvaneet kovasti.

Tänään en jaksanut katsella sitä niiden ahdistunutta akvaariotollotusta, joten raapaisin muovin yläkerran huoneeseen, osin seinillekin, rajasin tilan ovilla ja laittamalle lentoväylälle kasvimaahan tarkoitettua kangasta sain reilun kokoisen väliasumuksen tikriäisilleni.

Jostain ilmaantui pääskynen ja se seurasi toimiani ihan vierestä. Sillä varmaan on pesä siellä räystäällä tai vintillä, niin arveli tulla tsekkaamaan jätkän aikomukset.

Siirtäessä tikriäisiä alkoi taas järkyttävä paskaralli ja uusi asumuskin sai heti tuoretta osumaa. Laitoin jätesäkillisen purua lattialle, kun tuntui aika lailla muutenkin livettävän :smt042 Sitten koivunoksia, putken, safkat, juomat ja akvaarion keskelle lattiaa kyljelleen. Sinne olikin alkuun turvapaikanhakijoita :smt043

On pieni materiaali- ja rahapula, jonka luulin viikolla hoituvan, mutta ei. Ensi viikon aikana olisi tarkoitus kiroilla se häkki valmiiksi. :smt038
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Viiriäiset ovat kuusiviikkoisia :shock:

Kanat siis munismisiässä, mutta kukot eivät vielä ole sukukypsiä? Kolme kukkoa siellä ainakin on käytöksestä ja ääntelystä päätellen. Luku saisikin pysyä siinä, mutta eiköhän niitä ole 4-5.

Yllätys, yllätys, häkki ei ole vielä valmis, ei edes alkutekijöissään. Tulos ei varmaan yllätä, kun on miehestä kysymys :smt040
Muurauslaastin sain jo haettua ja häkin alueen raivattua. Nyt vaan tarvitsen työkalut lainaan ja viikonloppuna se kyhäytyy.

Tämä on lupaus.

Hyvin käkriäiset ovat yläkerran huoneessakin pärjänneet. Isoja veitikoita jo. Tekisi ihan mieli laittaa pari pannulle =P~ - varsinkin se, joka tänään pyrähti sieltä tilastaan karkuun ja jota jahtasin pitkin romu-ullakkoa... Toisinaan niiden ruokailu yllättää. Aamulla jos vien lisää safkaa, on entistä jäljellä, täytän kulhon ja kun palaan töistä on se jo tyhjä :shock: Kasvattelin viikolla ituja ja annoin niitä. En seurannut, oliko suksee, mutta kai ne kuivui pois tai meni kupuihin.

Kukkojen ääni oli kanssa yllätys. Minusta se on sellainen Aku Ankan matkimisääni, poskeen ilmaan ja kuraisu.

Yhtenä päivänä huomasin yhden siivekkään jahtaavan muita, mutta aika rauhallista tuntuu vielä olevan. Hyvä niin. Eivät vahingoita itseään lentämällä ja tömähtelemällä, koska pysyvät mielellään maassa. Tosin jos menen alueelle sisään, alkaa se paniikki ja pyrähtely/kautta lasiin ym. tömähtely. Ovat todella arkoja ja villejä, kuten väriltäänkin mikä on tosiaan hyvä, ettei mitään tunnesidettä pääse syntymään ja syksyllä sitten liha huoletta savustumaan nam.

Seuraavaksihäkki, odottelemaan munia. Yhdet poikaset olisi kiva kesällä munittaa ja jos jollain on tarjota sekaan uutta verta, olen kiinnostunut :smt006
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Jaaha. Pohja kaivettu ja harkot valettu. Kyllä vi#u##i, kun mielestäni otin työpaikalta vatupassin eikä sitä enää löytynyt mistään - kun valun aika oli ja kama sankossa valmiina :smt013

Noh, huomenna etsiä tai käydä se passi ja pelata huopakaton kanssa suora pohja :smt012
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Voihan kukkokiekuu olipahan päivä!!!!!! :smt012

Touhusin koko päivän sen häkin parissa ja sitä on vähemmän valmiina kuin eilisiltana :smt005 Ei helevata.

No, kävin passin päivällä ja aloin tarkkailla suoruutta. Leikkasin kattohuopaa ja mallasin niillä pohjan suoraksi. Sitten aloin sovitella alapään kehikkoa. Huomasin, että olin kaivanut pohjasta väärän mittaisen ja muutenkin harkot kulmasta kulmaan eivät olleet kunnolla linjassa :smt011 Olisi pitänyt vaan mitata mitalla eikä valmiilla pattingilla ja napauttaa jotkut merkit kulmiin. Eipä linjalankakaan olisi ollut pahitteeksi.

Kaivoin siis lisää. Minulla oli siinä vieraita ja kaikenlainen pyörittely siinä kävi mielenpäälle, ajatus ei oikein toiminut, yritin siinä vielä öljytä niitä puitakin - eli suunnitelmallisuus siinä kärsi. Sitten aloin ihmettelemään, että mitenkä minulta näytti puuttuvan pystytolpatkin. Otin ensimmäistä kertaa mitan käteen ja mittasin lautatavaran. Tajusin, että prkl leveys on vieläkin väärin. Olin sekoittanut kehikkosuunnitelmani täydellisesti, olihan puutavaran hausta niin pitkä aika eikä minkäänlaisia papereita tietenkään. Pääsin siis alkuperäisestä suunnitelmasta jyvälle, mutta olishan tuota pitänyt hälytyskellot soida, kun häkistä näytti alunperinkin tulevan niin pieni :smt017 :smt013

Eikun puolet valetuista harkoista taas poijes ja kaivamaan sekä valamaan niitä ja passaamaan suoraksi. Tuli lisää vieraita ja meni loppukin motivaatio. Paljon siinä sai kuulla kaikenlaista kommenttia ja neuvoakin :smt021

Kahvinkeiton lomassa vein viiruille lisää safkaa. Tein tarkistuslaskelman ja huomasin yhden puuttuvan. En mielellään mene aitaukseen sisälle, sillä silloin ne hätääntyvät niin, mutta tuolloin ne myös parveutuvat ja on helppo laskea. Menin sisälle ja levittelin puruja paremmin ja siinä se nokotti: muna!!!! :shock:

Ihana kaunis, viiriäisenmuna. Olin hetkeä aiemmin nähnyt kukon puksuttelevan kanaa ja mietin: kohta niitä tulee :smt054 Astelin varovasti ja löysin toisen. Ne ei olleet hautautuneet vaan puoliksi näkyvillä. Havujen alta kuin pesästä, eli kai sitä oli hieman haudottukin, löytyi kolmas. Eikun alakertaan näyttämään. Keitin niitä muutaman hetken ja taisteltuani kuorien kanssa saimme maistella ekoja viirunmunia. Ihan nuo kananmunilta maistuivat.

Tulipas harrastukseen uutta virtaa :smt001
Vastaa Viestiin