Eilen kuoriutui suloinen pikku villikalkkuna joka yhä odottaa kavereita. Kahdessa munassa on vielä elämää. Ja tänä aamuna löysin sekarotuisen Glara kanani alta mitä suloisimpia piikkiöläis tipuja! Viisi on jo kuoriutunut lisääkin saattaa vielä pari kolme tulla. En ole varma kuinka paljon munia siellä on jäljellä. Nämä ovat suloisimpia koskaan näkemiäni piikkiöläis tipuja.
Siellä oli ainakin yksi keltainen, yksi harmaa jossa vähän jotain muutakin väriä, yksi hyvin vahvalla maaorava raidoituksella varustettu ruskea tipunen ja pari jotain tummaa märkää otusta joista en osaa sanoa tarkemmin. 
Näitä tipuja onkin haudottu oikein urakalla. Kanala on välillä ollut pakkasenkin puolella mutta kanani ovat onnistuneet pitämään munat aina lämpinä vaikka porukalla. Haudonnan aloitti Hilma joka kuitenkin menehtyi kesken haudonta urakan mutta onneksi välillä Hilmaa autellut Glara otti pesän haltuunsa ja välillä nuori Josefiinakin on käynyt auttamassa Glaraa. Nyt on kuitenkin Josefiina joutunut siirtymään ihan omaan pesään hautomaan mutta sillä ei ole vielä siitos munia allaan.
...mikähän sille tuli...
.
) ja viimeisenä tullut keltainen kuopus josta en osaa vielä tarkemmin sanoa kun on vielä kostea. Tämä on kyllä ylivoimaisesti kirjavin piikkiöläis poikue mitä mulla on ollut. 
Munan tulosta jo yli viikko. Ja en usko että munia on tuhoutunut kun osa kanoistakin on viimeaikoina muninut pitkin lattioita ja nämä munat kuitenkin ehjiä.
Valkoiselle ainakin löytyy toki jo varauksia jos vain raaskin luopua. 
Eihän se ole vielä edes maatiais kanan kokoinen! 
Kirjava tipue on niin kiva, kun ne tunnistaa heti yksilöinä.