Siniviiriäisistä

[Zippi]

Hiukkasen kysymyksiä taasen.

1.Minkä ikäisenä tulee ensimmäinen sulkasato?
2.Milloin pystyy tunnistamaan kukon ja kanan?
3.Oisko kellään tietoa, missä olisi kaikista siniviiriäisten värityksistä kuvia, sekä sukupuolten tunnistuksesta vinkkejä...?

Lisää kysymyksiä tulee taas kun mietin... :idea1:

[Zippi]

Löysin ainakin yhden sivuston, missä käsiteltiin siniviiriäisten värejä.
Laitanpa linkin tänne, jos jotakuta muutakin asia kiinnostaa joskus

http://www.zebrafinch.com/NewButtonquai ... ation.html

Mihinköhän ihmeeseen ne J.Puron Puroperän siniviiriäisten sivut ovat kadonneet?!
Ne oli tosi hyvät sivut

[annip]

Voisin tänne jatkaa, niin ei suotta tarvitse uutta topicia aloitella.

Minulla on häkki kokoa 1,2 x 0,95 m, jonka yläoksilla asustelee koukkunokkia (neitokakaduja). Muutamilla tutuillani linnut ovat hyvin tulleet toimeen viirujen kanssa samoissa tiloissa, joten uskaltaisin itsekin siniviiriäisiä häkkiin varmaan sijoittaa (näkemyksiä asiaan kuulen toki mielelläni silti), mutta montako pikkuviirua tuohon häkkiin tilavasti menisi? Kyllä myös "isot" viiriäiset ovat vaihtoehtona, jos niitä tuohon mahtuu tai olisi ehkä paremmin saatavilla?

Jos ajatellaan, että hankkisin alkuun kaksi kanaa ja yhden kukon, niin miltä määrä kuulostaa? Näistä varmaan ensin kannattaa hankkia kanat ja sitten lisätä erisukuinen kukko myöhemmin joukkoon, vai?

Olisiko normaalissa undulaatin siemenseoksessa viiriäisille sopivaa syötävää muun ohella? Mietin nyt lähinnä sitä, että sitä kuitenkin satelisi häkin yläosassa asustelevien otusten kipoista pohjalle. Entä papukaijojen pelletit, voisiko niistä olla pahasti haittaa? (Ei paljon tarjolla, joten määrät olisivat melko pieniä.)

Häkin pohjalaatikko on n. 25 cm korkea, jonka jälkeen alkaa kahdella seinällä verkko (kaksi seinää vaneria kokonaan). Silmäkoko on 2x2 cm. Kysymys kuuluukin: onko syytä suojata osa verkosta vielä vanerilla niin, ettei pikkuiset pääse päätään tunkemaan välistä? Entä mahtuisiko sitten niiden "isojen" viirujen pää tuosta läpi?

Yleensäkin näkemyksiä siitä miltä tuo tila kuulostaa viiruille ja kumpia sinne sitten ehkä kannattaisi hankkia otetaan vastaan mieluusti.

[HiltaHelikopteri]

Hyvinhän tuohon häkkiin mahtuu viiruja, jos neitsikat pärjäävät niiden kanssa...
Häkki on ilmeisesti sisällä asunnossa? Joskus sanotaan, että sisätiloihin sopisivat siniviiriäiset pienempinä (ja sen takia hajuttomampina!) paremmin kuin japaninviiriäiset.
Haetko enemmän lemmikkilintuja vaiko sen lisäksi munia? Siniviiriäisten munat ovat toki syötäviä, mutta pienenpieniä verrattuna japseihin.
2x2 verkonsilmästä menee kevyesti isommankin viirun päät. Jos sulla on vaaraa esim. kissoista, niin kannattaa tiivistää, kun tuo pohjalootan+kuivikkeen korkeus on siinä ja siinä rajoilla, että yltävätkö tunkea päänsä silmistä läpi...
Mä olen ihan tarkoituksella ja vaihtelun vuoksi laittanut japsiviirujen kanatäysrehun lisukkeeksi unduille ja papukijoille tarkoitettuja siemeniä, joten en usko niistä haittaa olevan.

[annip]

Okei, kiitoksia. Siniviiriäisiä olen alunperin harkinnut myöskin, juuri noista syistä oikeastaan. Munia ei missään nimessä tarvitse paljon ja jo muutama pikkuruinenkin kana saa sen määrän kyllä munittua, mitä minä yksineläjänä käytän. Ja asunnossa kyllä olisi tarkoitus pitää. Yksiö vieläpä, eli taidan olla hullu lintutarhani kanssa.

Häkin alaosan saa kyllä helposti tiivistettyä. Pitänee etsiä pientä verkkoa vaikka tuohon päälle. Kissoja minulla ei ole, mutten tahdo ottaa sitäkään riskiä, että otukset päänsä pukkaisivat tuosta läpi pääsemättä enää pois.

Millaista kuiviketta häkkiin suosittelisit? Toinen mikä jäi vielä viiruista lueskellessa epäselväksi oli se, tarvitseeko minun viritellä häkkini alaosaan sitten otuksille jotain lämpölamppua tai vastaavaa?

[HiltaHelikopteri]

Mulla on vaan noita japseja kanalassa...niille kun käy tuommoinen kanalalämpötila eli n. +5 astetta talvellakin riittää niille. Siniviiriäisiä täytyy pitää huonelämpötilassa. Mutta jos ovat jo aikuisia, niin eivät taida tarvita mitään lisälämmitystä. Käsittääkseni siniviiriäiset ovat aika innokkaita hautomaankin verrattuna näihin jalostettuihin japanilaisiin, joilta siis pyritty jalostamaan haudontavaisto kokonaan pois. Jos siniv. hautoo, niin luultavasti se pitää myös poikasensa lämpiminä. Jos haudot niitä koneella, niin silloin tarvitsee välttämättä lisälämmitystä!

Kuivikkeeksi kävisi samaan tyyliin kuin yleensäkin noilla kanalinnuilla eli sahanpuru, kutterinpuru, kuiviketurve, heinäsilppu, olkisilppu jne. tai edellämainittujen yhdistelmä. Kaikissa noissa on vaan se vika, että pölisevät, koska pikkuviirulaisetkin ovat kovia kuopsuttamaan! Nykyisin on tarjolla semmoista haapapuusta tehtyä haketta, Mörttiröpöä, josta monella sisälemmikin pitäjällä taitaa olla hyviä kokemuksia, koska se ei pölise! Kylpypaikka tarvitsee olla sitten erikseen---siihen jotain hienoa hiekkaa.

[annip]

Purun pölinä ei minua itseäni haittaa juurikaan, mutta onko siitä vaaraa pikkuisten hengitysteissä? Neitokakaduja pesittäessä on ainakin pönttöön saanut valita tarkkaan purun, ettei poikaset joudu pölyä hengittämään.

Sitten mielipidettä tahtoisin vielä tuohon järjestykseen, jossa lintuja otan. Jos kukon ottaisi ennen kanoja, pärjäileekö se hetken itsekseen ja miten todennäköisesti se kelpuuttaa sitten seurakseen muita?

[Mimmi]

Kyllä kukko aina kanat hyväksyy, ei siitä ole epäilystä! Mutta tietysti yksinäinen kukko voi olla.. yksinäinen!

Mä hämärästi muistan jostain lukeneeni tuosta, että kun samassa häkissä on jotenkin kerroksittain porukkaa, niin siinä oli jotain rajoituksia, mitä sai pitää missäkin ja pitikö olla "välikatto" erikseen. Mutta nyt en löytänyt sitä mistään.. Jutun juju oli jotakuinkin niin, että maata pitkin kulkeva viiriäinen ei saa olla lentävien ja orrella istuvien lintujen alla ilman katosta, koska altistuvat yläpuolen "pommeille". Mulla on vielä sellainen muistikuva, että juttu oli ihan jostain säädöksistä, joko eläinsuojelun puolelta tai sitten näistä Eviran "Tavoitteena terve ja hyvinvoiva eläin" -julkaisuista.

Muistaisko kukaan muu tällaista?

[annip]

Häkki on tarkoituksella rakennettu niin, että tuon pahimman orsikeskittymän alle saa myös helposti suojan "pommeja" vastaan. Eli eipä hätää sen osalta.

Jotenkin ajattelinkin, ettei kanojen lisääminen kukon joukkoon olisi ehkä se suurin ongelma. Tietysti kanoja tulisi heti ensimmäisen tilaisuuden tullen, mutta niitä kun näyttää olevan vähemmän tarjolla joutuisi ehkä pahimmassa tapauksessa odottelemaan kuitenkin hetken. Vaikeaa..

EDIT: Ja genetiikkaan hullaantuneena (neitokakadujen kanssa opiskeltu etu- ja takaperin jo) kiinnostaisi tietää, jos jollain on tarjota linkkiä, jonka takaa löytyisi se tieto miten nämä viirujen värit periytyvät? Ainoa väri, josta moisen tiedon parin tunnin etsinnän jälkeen löysin oli kaneli, vaikka ihan englanniksi etsiskelin...

[Tulppu]

Jeee! Keskustelua siniviiriäisistä!!

Ensinnäkin; siniviiriäisten alustaksi suosittelen joko mörttiröpöä tai puupellettiä - tai näiden yhdistelmää. Kutterinpuruakin voi käyttää vaikkapa yhdessä pelletin kanssa. Kuiviketurve ja sahanpuru sen sijaan ovat vähän turhan hienojakoisia molemmat, niitä en suosittele käytettäväksi ollenkaan.

"Olisiko normaalissa undulaatin siemenseoksessa viiriäisille sopivaa syötävää muun ohella? Mietin nyt lähinnä sitä, että sitä kuitenkin satelisi häkin yläosassa asustelevien otusten kipoista pohjalle. Entä papukaijojen pelletit, voisiko niistä olla pahasti haittaa? (Ei paljon tarjolla, joten määrät olisivat melko pieniä.)"

Kyllä pikkuviirut poimivat sieltäkin ne sopivat syötävät mitä löytyy. Aika kaikkiruokaisia otuksia ovat. Peipon siemensekoitus on kuitenkin koostumukseltaan pikkuisiin suihin ehkä paremman kokoista. Mutta mitään haittaa ei toki nuistakaan ole.

Siniviiriäisten genetiikasta en juurikaan ole löytänyt tietoa, mutta omasta kokemusta voin sanoa, että vanhempien väreistä riippumatta poikueeseen voi tulla hyvinkin monenvärisiä tipusia

Yhden englanninkielisen kirjan kyllä löysin, että jos kovasti kiinnostaa niin täältä voi tilata:
http://www.zebrafinch.com/NewButtonquail/Quailbook.html

[Suvianne]

Tulppu, osaisitko sanoa voiko siniviiriäistä käyttää keinoemona tavallisen viiriäisen munille. Jaksavatko ne käännellä niitä?

[annip]

Mahtaiskohan Helsingin akateemisessa olla viiriäisaiheista kirjaa? Onko kukaan koskaan löytänyt? Voisin käydä kurkkimassa siellä... Muuten sieltä on aina löytynyt aiheesta kuin aiheesta.

Hieman ottaa kyllä päähän tuo värien periytyvyydestä olevan tiedon vähyys. Ei vaan löydy niin mistään. Tolla sivustolla, josta noita kirjojakin aiheesta saisi, oli kyllä kai neljästä-viidestä väristä se periytyvyys, muttei juuri niistä, jotka minua eniten kiinnostaisi.

Muoks: Laitetaans kuitenkin tähän se tieto, mitä sain kaavittua kasaan: eli kaneli, "splashed", valkoinen ja red breasted ovat resessiivejä, golden pearl ja blue faced vallitsevia. Muista väreistä tieto on edelleen tervetullutta, etenkin hopeasta ja suklaasta, kun ovat niin valloittavan kauniita värejä. (Ja jos joku tahtoo tarkempaa selostusta siitä miten resessiivit ja vallitsevat värit sitten periytyy, niin aina saa kysellä vaikka yksärillä.)

muokmuok: Kyllä siitä hopeasta vihdoin löytyi tietoa... ainakin yhden lähteen mukaan olisi resessiivi myös.

Mitenkäs muuten hautomakoneet viiruilla. Jos/kun omat eivät sitten joskus itse haudo ja haluaisi parvea pitää pidempäänkin kuin sen pari vuotta, niin varmaan pitäisi sitten alkaa sellaista miettimään? Onko ideoita rakenteluun vai pitäisikö sitä yrittää vaan löytää joku edullinen valmis malli? (Voisikohan mokomia neitokakadulla haudottaa... No ei ehkä kuitenkaan.)

[Tulppu]

Tulppu, osaisitko sanoa voiko siniviiriäistä käyttää keinoemona tavallisen viiriäisen munille. Jaksavatko ne käännellä niitä?

Ainahan voit kokeilla Tuntuis, että ei niissä niin suuri kokoero ole,että tuskin siitä jaksamisesta ainakaan on kiinni. Periaatteessa uskoisin jopa onnistuvan...mielenkiintoinen kokeiluhan tuo olis...

Mahtaa äipälle olla sitten kyllä yllätys, kun poikanen kasvaa pikapikaa mamman kokoiseksi!

Mitenkäs muuten hautomakoneet viiruilla. Jos/kun omat eivät sitten joskus itse haudo ja haluaisi parvea pitää pidempäänkin kuin sen pari vuotta, niin varmaan pitäisi sitten alkaa sellaista miettimään? Onko ideoita rakenteluun vai pitäisikö sitä yrittää vaan löytää joku edullinen valmis malli? (Voisikohan mokomia neitokakadulla haudottaa... No ei ehkä kuitenkaan.)

Itselläni on ihan tehdasvalmisteinen hautomakone, kun ei meikäläisessä ole mitään insinööriainesta niin paljoa että luottaisin omiin tekeleisiini. Maksoi muistaakseni hieman yli 80 euroa.
Ehkä en kuitenkaan alkaisi tosiaan hauduttamaan nuilla neitsikoilla...on sen verran eri sortin lintuja kuitenkin

[annip]

Mä olen siinä määrin tee-se-itse -tyyppiä, että voisin kuvitellakin tekeväni itse. Mitäs luulet, riittääkö se jos viikon-pari pitää konetta tyhjillään käynnissä kosteus- ja lämpömittareiden kanssa ja tarkkailee, että lukemat pysyy niiden oikeiden rajojen sisällä? Luulisi sillä testikäytöllä saavan ihan kohtalaisen varmuuden siitä, että masiina toimii kuten pitää ja jos mittariksikin hankkii sellaiset "tallentavat", joista voi jälkikäteen tarkistella mitä lukemat on olleet korkeimmillaan ja matalimmillaan...?

Täytyy kai tunnustaa, että sitä on googlailtu aiheesta koko viime yö ja päässä hautuu yksi idea, joka jopa voisi toimia... EHKÄ.

[Suvianne]

Minusta ainakin riittää! Varmasti onnistuu. Ei mikään ihme kone tarvi olla...

Minua rupesi hippeilyttään tuo siniviiriäinen. RM meinasi että olis sisällä kiva tuollaisia lintuja touhuamassa ja jos niitä vois käyttää keinoemona niin olisi kiva.
Pitää miettiä.