Varvashöyhenet?

[malla]

Ilmajokisten ylläpitäjille hätäkysymys : kelpaavatko ilmajokiseni lisäykseen, vaikka osalla olisi varvasväleissä pienenpieniä untuvia/höyheniä? En ehdi nyt lukea kaikkea tässä topikissa jo kirjoitettua, vaikka sieltä voisikin vastaus löytyä.

Sain ekat tipuni Rusinalta marraskuussa eikä vielä loppuvuodesta yhdenkään kintuissa erottunut mitään... Tänään tarkistin kaikki kymmenen plus kukon ja saldo hätkähdytti: kolmella pienenpieniä säärisulkia jokunen kpl, viidellä varvasväleissä, ja vain kaksi mustaa oli ihan silokoipia. Kukko Ukko Uljakkaalla ei ollut varvasväleissäänkään muuta kuin sont... siis likaa.

Olikin vaiheikas päivä kanalassa. Juuri kun tein shokeeraavan löydön yhden kanan kintuista, silmälaseistani putosi linssi ja pikkupikkuruuvi katosi pehkuihin. Ei kun varalaseja etsimään... ja takaisin syyniin.

Varvasvälitapauksista kaksi oli "isohelttaisia", sulkajaloista kaksi. Eli sitä porukkaa, josta jo kaksi pentelettä on alkanut kiekua.

Kuvia en saanut tähänkään hätään.

Kanani ovat niin ihanaisia että harmittaisi vietävästi jos menevät geenit hukkaan suurelta osalta. Odotan, että ekat alkaisivat munia ehkäpä maaliskuulla. Siinä vaiheessa taitaa pikkukukkojen lopullinen määräkin jo selvitä.

[malla]

No jopas oli antoisa topikki. Kysymykseni sulka/untuvajalkaisuudesta sai totisesti uutta perspektiiviä. Voisi kuvitella että geenitutkijoitten Suomessa olisi valmiuksia selvittää alkuperäiseläintemme perimä tarkallensa, eikö kyse ole kansallisaarteesta? Tutkitaan sitä maailmalla "hullumpiakin", neandertalilaisgeenien kartoitus valmistumassa...

Mielessä kummittelee termipari fenotyyppi ja genotyyppi. Eli kaikki ei - geneettisesti - ole aina sitä miltä päällisin puolin näyttää. Tai jotakin sinne päin.

maunu_muori kirjoitti: "esim wrightin veljekset tykkäs maalata lintuja.. löytyaköhän heijän maalauksista kuvia noista eri kanoista...ne eli vielä varhemmin muistaakseni tossa 1850 luvun tieppeillä on niitä maalauksii tehty."
Anto Leikolan ym. kirjassa Taiteilijaveljekset von Wright. Suomen kauneimmat lintumaalaukset (Otava 1994) löytyy kolme kanamaalausta vuosilta 1867 ja 1872.Tappelevat kukot, Kanaemo untuvikkoineen ja Kukko ja kana. Kantsii tutustua! Ei kyllä näy sulkajalkoja Kiva olisi tietää, missä päin Suomea taulut on maalattu. Tekstissä muuten mainitaan että Turun läänissä maksettiin v. 1387 lintuveroa kanan verran savulta.

OT joo, mutta syynäsin sukututkimuksen osana männä talvena kansioittain vanhoja perukirjoja maakunta-arkistossa. Omaisuus oli ainakin 1800-luvun alussa luetteloitu kiehtovasti lehmännimen ja hevosenvärin tarkkuudella, ja yleensäkin elikot iän mukaan ryhmiteltyinä. Etsin, josko löytyisi kanoja mutta - ei ensimmäistäkään mainintaa. Eikö ollut vai olivatko muka liian "vähäpätöisiä" mainittavaksi torppienkin omaisuutena? Elivätkö tuvan nurkissa omissa oloissaan kuten mahdolliset kissat ja koirat, joita ei niitäkään koskaan näy perukirjoissa?

[maunu_muori]

Onko tota Leikolan kirjaa maakuntakirjastossa: huomasin että oot keskisuomalainen. Vois tehä kaukolainan sinne iironkäkkärään

[HiltaHelikopteri]

Mukavia historiatietoja mallalta! Minä kun olen kovin utelias, niin pitää kysäistä, että kumpaan lopputulokseen päädyit "karvakoipien" suhteen topikin luettuasi?
Jännää, että ilmikset voivat vanhemmiten kasvattaa jalkoihinsa ylimääräisiä koristuksia.

[Rusina]

Onpas taas tullut paljon uusia viestejä, kun oon ollut viikon ilman konetta (onneks nyt pääsin hetkeksi lainakoneelle... )!!

Valitettavasti ilmiksillä näyttää joskus käyvän niin, että kinttukarvoja ilmestyy "tyhjästä" kanojen saadessa lisää ikää. Luultavasti niillä on jo ihan pikkutipuna ollut karvaa jaloissa, mutta ne ovat välissä häipyneet. Omissa tipuissani on ollut sellaisia, joilta karvoja ei ole kunnolla näkynyt edes suurennuslasilla mutta valokuvasta suurentamalla ne ovat ilmestyneet näkyviin. Mallan kanaset ovat luultavasti tällaisia, kun ihan jokaisen kinttuja en ole kuvannut. Ilmajokisten kanssa just tuo karvojen katoaminen tipuvaiheessa tekee karsinnasta hankalaa. Kurjaa kun ne sitten yllättäin alkavat kasvaa noin 3 kk iässä.
Ilmajokisilla jalkahöyhenet näyttävät kulkevan sitkeästi populaatiossa mukana. Olen nähnyt niitä niin monen kukon jälkeläisillä, että kyse ei tosiaankaan voi olla vain yhden kukon periyttämästä ominaisuudesta, niin kuin aluksi kuviteltiin...

[lautapihti]

Minä en oo nähnyt vielä yhtään yli 3kk ikäistä jolla olis varpaissa karvoja tai höyheniä,2-3 sellaista oon jolle on ilmastyny jalkoihin" piikkiä"tai sänkiä just tuos iässä,muutaman päivän ikäisissä on ollu varpaissa karvoja ja yhdellä oikein tupsut,niitä nyt sitte on vain pitäny karsia pois raakalla kädellä

[Rusina]

Joo ei meilläkään ole ollut yhtään nuorta tai aikuista siipiveikkoa, joilla olisi VARPAISSA karvaa. Isommilla ne höyhenet ovat nimenomaan säären ulkosyrjällä, yleensä tyyliin 1 höyhen/lintu, joillakin on ollut useampiakin. Jos ei osaa katsoa, niin niitä ei välttämättä huomaa ollenkaan. (Yhdelle ilmajokisten omistajalle tuli tyly yllätys, kun huomasin hänen lempikukollaan muutaman höyhenen. Omistaja ei tosiaan ollut niistä tietoinen, ennen kuin otti kukon syliin ja katsoi tarkemmin sen kinttuja .)

* Vaivun taas nettipimentoon, pakko luopua lainakoneesta *

[kanamummo]

No tämän ketjun kirjotuksista oon sulatellut itelleni jonkillaiseks lopputulemaks etten jätä karvakoipia jatkoon. (enkä oo jättäny ennenkään) Oli kyllä kiinnostavia ajatuskoukeroita puoleen ja toiseen mutta pidän kuiteskin nää silosäärinä. Keskustelu on aina mielenkiintosta, kiivaskin
Onhan se niinkin, että jos mä oon nää silosäärinä kerta saanut, mä niitä silosäärinä säilytänkin. Genotyyppi on kyllä just sama mutta tuo fenotyyppi mokoma temputtaa

[malla]

Onko tota Leikolan kirjaa maakuntakirjastossa: huomasin että oot keskisuomalainen. Vois tehä kaukolainan sinne iironkäkkärään

Luulisin löytyvän, vaan varmaksi en tiijä. Kirja kumminkin on tosi kattava kuvaus veljessarjan tuotannosta ja Leikolan nimi kannessa on aina laaduntae...

[malla]

Minä kun olen kovin utelias, niin pitää kysäistä, että kumpaan lopputulokseen päädyit "karvakoipien" suhteen topikin luettuasi?

Hyvä kysymys, Hilta! Olen kallistumassa sille kannalle että varvasvälien miniuntuvien takia en karsi, mutta säärikarvaisia en käytä lisäykseen. Loogista tahi sitten ei alkuunkaan... Sitkeässä näyttää taipumus olevan, mistä ikinä se sitten onkaan peräisin.

[malla]

Keskustelu on aina mielenkiintosta, kiivaskin

Heitänpä mummollekin kommentin kun näitä rupesin peräkanaa suoltamaan. Oman vähäisen kesk.palstakokemukseni perusteella. Aika loitolle kyllä mennään varvashöyhenistä. Hakeuduin opiskelevana intomielenä "ammattifoorumille", jossa kielityöläiset jeesasivat toisiaan käännöspulmissa. Oli jokin tosi jännä kysymys tapetilla ja erehdyin heti kohta rekisteröidyttyäni pistämään lusikkani soppaan. Tuli kai muotoiltua kommentti epäammatillisen innokkaasti, sillä - ylläpitäjä nälväisi niin ilkeesti että valehtelematta aloin parkua, sitkeänahkainen aikaihminen! Foorumilla notkuminen loppui alkuunsa. Ikinä en ois uskonut että muutama kärpäsenpaska näyttöruudulla voisi niin kirpaista. Sitä se on kasvoton kommunikointi pahimmillaan, naamatusten on eri pelisäännöt. Muniksessa on toinen meininki .

[lautapihti]

Niin juuri malla,näin juuri minäki teen,ei oo mielekästä karsia pois sellaisia jolta tarkasti katsoen löytää jotain miniuntuvaa,siksi toiseksi onko ne edes sinne oikeesti kasvanutkaa ku lähtee pois pelkällä puhalluksella,onko vain pölyä tai muuta ja tottakai jos jaloissa on jotain piikkiä tai muuta sulkiin viittaavaa niin ne pois siitoksesta

[Muusa]

Mutta eikö tullut todettua että ne varvasväliuntuvat ja säärikarvat ovat eri karvajalkageenin aiheuttamia - vai olenko itse ymmärtänyt väärin? Eli ne sulkasääriset karsimalla tulee ainakin niitten esiintymistä vähennettyä.
Mä kyllä karsisin molemmanlaiset mutta pahempana vikana kyllä minäkin pitäisin noita säären höyheniä.

(Yhdelle ilmajokisten omistajalle tuli tyly yllätys, kun huomasin hänen lempikukollaan muutaman höyhenen. Omistaja ei tosiaan ollut niistä tietoinen, ennen kuin otti kukon syliin ja katsoi tarkemmin sen kinttuja .)

No mullahan kävi samallain, kun ekat tipumme haudoin ja hämmästyneenä huomasin oikein kunnolla tupsujalkaisia tipuja, säntäsin toki oitis kanalaan etsimään selvitystä. Ja niinhän yhdellä mustalla kanalla olikin mustissa jaloissaan molemmissa yksi höyhen, sellainen suunnilleen jalkasuomun kokoinen ja varsin huomaamaton. Sille kanallehan kävi sitten niin että myin eteenpäin (sulkajalkaisena) ja taas se myytiin eteenpäin tuolle minnimannille jolle myös tuli ne jalkahöyhenet yllätyksenä kun sanoin niistä... että vaatii kyllä tarkkuutta ja harjaantunutta silmää että ne huomaa.

Valitettavasti ilmiksillä näyttää joskus käyvän niin, että kinttukarvoja ilmestyy "tyhjästä" kanojen saadessa lisää ikää.

Onpa aika jännä (ja tympeä) juttu jos näin käy! Tyrnisten kanssa olen huomannut kyllä että usein käy toisinpäin, lievästi untuvajalkaiset muuttuvat silosääriksi mutta toisaalta aika harva tipu kuitenkaan jää omaan kanalaan aikuisikään asti että mitähän...

Olen nähnyt niitä niin monen kukon jälkeläisillä, että kyse ei tosiaankaan voi olla vain yhden kukon periyttämästä ominaisuudesta, niin kuin aluksi kuviteltiin...

Hah hah, täällä kanssa moiset onnellisen yksinkertaiset kuvitelmat romuttuivat...

[malla]

Heips lautapihti. Kun oiskin jotain poispuhallettavaa, mutta kyllä nää muutamat varvasvälit tosiaan pukkaa semmosia pienenpieniä vaaleita tupsu-untuvia. Saattaa olla yksi tai pari kolme per varvasväli. Jännä seurata, häippäisevätkö jossain vaiheessa. Tirput on kyllä varulta merkattu, että kellä mitäkin.

[lautapihti]

joo,en kyllä sitte oo vielä törmänny moiseen,joskus kun oon silmäilly varpaita oon nähny jotain ja sormella putsannu tai puhaltanu ja todennu ettei ollukkaan