Maattarikantojen luonne-erot

[kuutamofoxi]

Ollaan tässä nyt useampi kuukausi seurattu kahta eri maattariparvea ja äimistelty niiden välistä luonne-eroa. Toki parven rakenne (koko, eläinten ikä, kukkojen määrä jne) vaikuttaa, mutta ei se varmaan kaikkea selitä.

Meillä piikkiöläiset ovat lepposia. Arkoja ne eivät ole, mutta väistävät sillä lailla sopivasti ihmistä kun kanalassa liikkuu. Eivät kyllä suuremmin pidä koskettelusta, mutta rauhottuvat sylissä helposti. Pieni osa kanoista saattaa kipakasti nokkaista jos kaivelee munia alta. Nukkuvat kukon johdolla pesissä (ja välillä kaivellaan munia kukonkin alta ) Piikkiöläisiä on haettu kahdesta eri paikasta.

Mutta nää hämäläiset on ihan toista maata. Ne säntäilee ja ryntäilee seinille ja pitää hirveää meteliä panikoidessaan. Toisaalta muutama kana nököttää hiiskumatta paikallaan, kun rapsuttelee niitä. Syliin kun ottaa, niin alkaa sen päivänen pyristely ja meuhka - eikä rauhoitu ei sitten millään (pitkään piti isännän kukkoa kesyttää yks ilta ennen kuin se rauhoittui... eikä sittenkään ollut rentona, mutta käsiteltävissä). Nämä olivat jo nuorina ihan erilaisia kun piikkiöläiset nuoret kanat (nyt ovat aloittelemassa munintaa). Jotenkin liikettä oli jo silloin enemmän. Hämäläisissä kanoissa yhdessä on jopa kiukkuista luonteen piirrettä (taitaa olla edessä ).

Ovat nuo malliltaankin muuten erinäköisiä: piikkiöläiset ovat paljon pyöreämpiä (olen lihottanut ne? ) ja hämäläiset ovat kevyempirakenteisia.

Oikeastaan hauska seurata eri kantoja ja pohdiskella näitä Maailman Tärkeimpiä Juttuja kanojen touhuiluja seuratessa.

*muoks* voi kökkö, täähän olis pitänny laittaa tuonne kanarodut osioon...

[Suwitsu]

Samaa mieltä piikkiöläisistä! Yksikään ei säntäile karkuun lähelle mennessä vaan katselee vieressä että mitäs nyt? Mitään varsinaisia sylikanoja nämä ei ole mutta kun syliin ottaa niin ei mitään paniikkia tule. Meille tullessaan edelliskesänä nämä ensimmäiset oli tosi arkoja mutta kesyyntyivät ihan hirmu nopeasti!

Vähän aika sitten laitoin vanhempien joukkoon nuorikkoja, pelkäsin ihan varmuuden vuoksi pahinta. Mutta vielä mitä, vähän aikaa vanhemmat nokki nuorempia ja nyt ollaan kuin oltaisi aina oltu yhdessä. Mulla ei kokemuksia ole muista kannoista mutta en mä näistä piikkiöläisistä mistään hinnasta luopuisi

[mirri]

Voi kertokaa lisää..
Kun mulla ei ole kokemusta oikein muista kun Tyrnäväläisistä. Ne on touhukkaita, mutta helppoja käsitellä ja todella kesyjä. Liekö vika hoitajassa, niin niitä joutuu oikein tuuppimaan pois että pääsee kävelemään. Äkäisiä ne ei ole missään mielessä.
Kovasti tekisi mieli paria muutakin kantaa laittaa ja luonteista on tosi kiva kuulla.

[jamppa]

Meillä noi tyrnikset on ehkä hieman liiankin kesyjä... Välillä hyvinkin ärsyttävää kun linnut jaloissa koko ajan. Huomasin myös niiden ollessa laumassa missä oli paljon muitakin rotuja, ne oli niitä pomoja siellä ja aina antamassa selkään kaikille Muuten kyllä rauhallisia ja mukavia.
Alhot sitten taas väistää hyvinkin reippaasti kun koppiin menee. Ne on sillai huomaamattomia kun luikkiivat karkuun hela tiden

[Suwitsu]

Mirri, ehdottomasti suosittelen piikkiöläisiä. Nyt kun saatiin vielä oikein herrasmieskukko niin on kyllä niin mahtava tuo porukka

[kukkokiekuu]

Mitä tiedätte savitaipaleen kannasta.Minulla tuli viime keväänä muiden mukana 3 mustaa kanaa, joitten sanottiin olevan kyseistä kantaa ja hankittu jostain Keski-Suomesta.Ne eroavat tyystin muista kanoista, ovat hyvin itsenäisiä,hyviä lentämään, ahkeria munimaan, ja huonoja hautomaan.
Väri on musta pohjaltaan, valkoisia merkkejä siellä täällä pieninä pilkkuina.Jalat kovasimen väriset.

[jamppa]

Mullahan oli joskus vuonna yks ja kaks jotain 50nsavitaipaleen kanaa...
Ne oli hyvinkin eloisia, vilkkaita, hyvinkin lentotaitoisia ja vauhdikkaita kavereita.
Niilläkin oli hirveitä luonne-eroja, toiset oli kesyjä ja toiset sinkoili seinille kun meni koppiin.

[Rusina]

Meillä oli kans aikoja sitten joitakin savitaipalelaisia. Samat havainnot kuin kukkokiekuulla ja jampalla. Meillä olivat melko kesyjä ja hyväluonteisia. Hyvän kokoisia ja kauniita kanoja, eikä yhdelläkään haudontaviettiä.

Nyt on sitten ilmajokisia. Tipuna jo melkoisia elohopeita. Aikuisenakin vilkkaita ja pohojalaasehen tapahan itsevarmoja, tarkkailevat ympäristöään kovin, hyviä munimaan ja kovia hautomaan. Meillä ovat kesyjä, mutta eivät sellaisia sylikanoja että tykkäisivät sylissä nyhjätä. Olkapäällä ja käsivarrella tykkäävät kyllä killistellä, varsinkin tipuina. Ja jalkoihin joutuu kanalassa katsomaan, muuten on aina tipunvarpaat saappaan alla...

[lautapihti]

Rusina sen jo sanoikin mitä minä vasta meinasin,uteliaita ja seurallisia nämä ilmajokiset,mulla kaksi jotka hyppää olkapäälle kun oon hetken kykylläni kanalassa.

[Suvianne]

Ihana ketju!! Mielenkiintoinen aihe.

Minulle Alhon luonne sopii mainiosti!
Minusta ne käyttäytyy kuten kanan sopii kotieläimenä. Lemmikkiroduksi ei varmasti paras mahdollinen.

Eli ne eivät ole minulla mitenkään kesyjä, mutta en yleensä kesyttele eläimiä käsikesyiksi tai siliteltäviksi. Kesytän ne minua pelkäämättömiksi.

Eli Alho on sellainen tarkkailija ja oppija. Se oppii pihan asiat ja ihmiset ja metelit ja eläimet. Ei panikoi ollenkaan turhasta kun on asettunut taloksi.
Sietää liian uteliaat koirat ja kovatkin metelit kun rakennetaan ja kun lapset juoksee ja kiljuu.

Pysyy omissa oloissaan ja elelee itsenäisenä, mutta kuitenkin osana perhettä.

Minusta se on kanan käytöstä ja tykkään siitä kovasti.

Ja juuri näistä syistä
Alho sopii pihalle IRTI

Se ei kaipaa ihmisseuraa joten pysyy poissa portailta kun kerran ajaa pois ja oppii kaikkeen hälinään, joten ei tarvitse pelätä, että se säikähtäisi ja karkaisi.

Ja koska se on niin rauhallinen voin ahtaassa kanalassa kävellä naulapyssyn kanssa kylpevän Alhon ohi ja tehdä omia hommia kun he jatkavat omia hommia.

Ja koska se ei ole käsi ja syli kesy, niin Alho todellakin jatkaa omia hommia ja minä voin istua kanalan hiljaisuudessa ja katsella kylpemistä ja pehkujen kaiveluja ja hyttysten jahtailua ja mielenkiintoisia sosiaalisia sattumia kanojen välillä.

Alho on munulle juurikin sopiva, ja jos tällaista hakee eikä kissaa tai koiraa höyhenissä , niin suosittelen

[kaakatin]

Meidän alhot ovat kyllä aika kesyjä ja pyörivät jaloissa, hyppäävät kädelle tai polvelle istumaan (kun uskovat, että herkkuja on tarjolla). Niitä saa kyllä silitellä ja kutitella kaulan alta, mutta syliin tunkevat vaan ruuan toivossa. Pelokkaita ne eivät ainakaan ole, paremminkin uteliaita. Eilen porattiin kanalan betonilattiaa ja kanat katso puolen metrin päästä vierestä. Kukko on vähän varautuneempi, tarkkailija tyyppi, eikä koskaan lennä sylii

[Suvianne]

Varmasti ne saa jos haluaa noin kesyiksi. Mutta minä en koskaan edes yritä ruokkia kanoja kädestä tai halua niitä syliin.
Se ei vaan ole mun juttu.
Ainut polvella istuja on ollut nykynen kukko, mutta se kuoriutui koneessa yksin ja sai multa sääliä...

Arvostan tätä käytännöllisyyttä, että voi pitää irti.
Eli en halua niitä terassille kakkimaan tai lasten trampalle jne.

Arka alho ei ole minustakaan ollenkaan!! Älykäs ja ihana. On siis oppimu, ettei parane mennä isännän sirkkelille kakkiin, ja vain kerran ajoin pois!

[jamppa]

Mulla taita ihan aikuisten oikeesti olla joku asenne vamma noita alhoja kohtaan, kun mun mielestä ne on arkoja
Tai sitten se johtuu siitä, että mä pidän "syliteltävistä" kanoista ja alhot ei sit vissiin ole ihan sellaisia

[Suvianne]

Mulla taita ihan aikuisten oikeesti olla joku asenne vamma noita alhoja kohtaan, kun mun mielestä ne on arkoja
Tai sitten se johtuu siitä, että mä pidän "syliteltävistä" kanoista ja alhot ei sit vissiin ole ihan sellaisia

Luulisin, että sylikanoista tykkäävä ajattelee niitä arkoina. Tää on varmasti sellanen nuottikysymys.
Minusta se ei ole arkuutta vaan molemmin puolista tilan antamista
Mutta jos haluisin paijailla, niin varmasti selittäsin, että eihän nuita voi silittää kun ovat arkoja.

Mutta kun en , niin minusta arka on sellanen joka lähtee orrelta päistikkaa pois tai pesästä tai lopettaa kylpemisen kun astun kanalaan.
Nää ei tee sitä joten ne ei ole arkoja.

[maatiaiskukko]

Mielenkiintoista lukea miten Alhojen luonne vaihtelee. Mulla on kahdesta eri haudonnasta Alhoja, tai oikeastaan kolmesta. Kaikki on kuitenkin viime keväänä haudottuja. Nuorimmat oli isoin parvi, n. 20 tipua. Ja ne oli tuota sinkoilevaa sorttia ehkä ensimmäiset 4kk. Mutta nyt hyppii heti eteisen kynnykselle vastaan ja saappaita nokkimaan kun menee kanalaan. Pitää oikeen varoa, ettei päälle astu kun pyörivät vähän liiaksikin jaloissa. Osa saattaa nokkasta jos ottaa munia alta, mutta suurin osa ei juuri välitä.