Huomasinpa tuossa juuri että meidän Ainolta puuttuu kokonaan alanokka.
Aino otti yhteen Kyllikin kanssa useampi viikko sitten, mutta en ole huomannut että sen alanokka olisi silloin puuttunut. Luulen kuitenkin että se on silloin sen loukannut niin pahasti että se on myöhemmin pudonnut. Olen vähän ihmeissäni että mitä tämän kanssa nyt tekee? Lattialta se ei pysty syömään, mutta jos kupissa on paksu kerros ruokaa niin näyttää syövän ihan ilman vaikeutta. Muutenkin käyttäytyy normaalisti, hoitaa tipujaan ym.
Kasvaakohan tuo takaisin? Aika järkyn näköinen on.
Mun horniolaiskanalta katkesi aikoinaan ylänokka, tapellessa sekin.Jäi vain pieni pätkä jäljelle.
Nokka kasvoi takaisin ja kana jatkoi eloaan.
Seuraile tilannetta jos pystyy syömään ja juomaan se paranee kyllä ajan kanssa.
Aino on elänyt kuten muutkin kanat, vaikka mun käsitykseen ei mahdu että miten se onnistuu lattialtakin nokkimaan ruokaa. Siltä puuttuu siis alanokasta kokonaan se kova osa, eikä se edelleenkään ole kasvanut. Ylänokkaa leikattiin joku aika sitten Villiinan kanssa kun se kasvaa nyt niin hirveän pitkäksi; se ei ilmeisesti käytä sitä niin paljon kuin ennen.
Nyt Ainolla on sulkasato menossa ja kasvattaa jo kovaa vauhtia uutta sulkaa. Vähän aluksi mietin että noinkohan se pärjää tuon nokkansa kanssa, mutta enää ei ole huolestuttanut kun ei siitä edes huomaa tätä nokanpuutetta käytöksestä. Vähän hassultahan se kyllä näyttää kun läheltä katsoo.
Piti nostaa tämä vanha keskustelu, kun olen pähkäillyt tätä nokka-asiaa taas mielessäni. Ainon nokka ei siis edelleenkään ole kasvanut takaisin, onkohan nyt niin että se ei ikinä kasvakaan?
Kana voi hyvin ja ajoittain tarvitsemaansa ylänokan lyhennystä lukuun ottamatta se ei eroa muista kanoista mitenkään käytökseltään tai voinniltaan. Nyt kun kesä taas lähestyy niin mietin saakohan se raukka tongittua matoja syödäkseen ollenkaan? Syöhän se kyllä kaurojakin lattialta...
Meillä on ruskea häkkikanalasta tuotu hy-line, jolla kääntyy ylänokka alanokan sivulle. Huomattiin se kyllä heti, kun otettiin se pois laatikosta. Aateltiin kuitenkin, et tuskin sen vaivaa, kun kana oli ihan hyvässä kunnossa (sikses), eikä mikään poikanen enää. Päätettiin seurata tilannetta ja seuranta on jatkunut pari vuotta.