Koira hyökkäsi ankkalaan

mirri · Viesti Kirjoittaja **mirri** » 18 Maalis 2009, 10:08

Voi harmistus... ei nyt vielä heitetä toivoa. Voi se viimeinenkin Ankka tulla jostain. Jos on vaikka toipumassa piilossa, ja tulee kun uskaltaa liikkeelle lähteä. Kun jos koira olisi sen syönyt, niin kyllä se kyäkkäisi niitä sulkia ynm ulos. Ja näkyisi siitä nyt muutenkin jälkiä.

Mimmi · Viesti Kirjoittaja **Mimmi** » 18 Maalis 2009, 10:09

Voi kovasti haleja ja toipumista ankoille! Muista antaa paljon hyviä herkkuja, niin pysyvät voimissaan ja pirteänä!

pyrstö · Viesti Kirjoittaja **pyrstö** » 20 Maalis 2009, 09:41

Eikö viimeistä ole löytynyt?

Oliko kyseessä uros koira? Narttu olisi tappanut melko varmasti kättelyssä jos niin paljon töitä tekee että pääsee käsiksi.. Onko koiran koppi katsottu(jos on).Tuon rotuiset ankat voivat lentää matalaräpiköinnillä aika kauaskin.En usko että koira olisi tappanut sitä yhtä, jos olisi tappamisen meininki olisivat kaikki kuolleita.

Itse kahden omistajana olen sitä mieltä että "irtipitoaikaa" ei ole olemassa, koiran on oltava aina valvonnassa. Jo koiran omankin turvallisuuden vuoksi. Vielä kauheampaa on että käyvät raatelemassa toisten eläimiä

Älkää vielä heittäkö toivoa.Toivottavasti löytyy vielä.
Houkutteluun: sorsapilli?!

Juntuska · Viesti Kirjoittaja **Juntuska** » 20 Maalis 2009, 21:28

Viimeistä ei ole löytynyt

Ja koko perhe on ollut etsinnöissä mukana... Ja hevosillakin olen käynyt etsimässä, ne on siinä hommassa hyviä kun havaitsevat pienenkin liikkeen metsässä ja alkavat kytätä!

Mutta onneksi jäljellä olevat neljä voivat jo tosi pirteästi, päällepäin ei huomaisi mitään käyneenkään kun naarmut siellä sulkien alla piilossa. Sama papatus jo käynnissä aina kun menen katsomaan

Ruoka maistuu ja antibioottivesi myös.

Narttukoira oli kyseessä ja tiedä sitten jos rouva ankka oli ensimmäinen kiinni jäänyt ja sai sitten rajumman kohtelun... Metsässä oli aivan selvät räpylänjäljet jotka sitten päättyivät koiran jälkiin ja siinä tukko tummanruskeita sulkia (heti siis tapahtumapäivänä) eli huonolta näyttää. Rouva ankka oli ainut tummanruskea, kaksi muuta naarasta vaaleampia. Oli kyllä just mun suosikki ankoista...

Aamulla jo luulin että on ankka jossain, kun outoa vaakuntaa kuului, mutta tulivatkin jo joutsenet tuohon meidän viereiselle joelle!

pronssari · Viesti Kirjoittaja **pronssari** » 20 Maalis 2009, 22:18

Tulivaan mieleen kun sanoit joutsenten tulleen joelle että ettei ankka olisi vaan osannut suunistaa vettä kohti

Juntuska · Viesti Kirjoittaja **Juntuska** » 08 Huhti 2009, 13:29

Ankat ovat toipuneet todella hyvin, onneksi! Syötin (tai siis juotin) antibioottia kaksi viikkoa. Haavat ovat hyvin parantuneet, ainoastaan sulkapuvut vähän kehnossa kunnossa mutta taitaa muutenkin olla uusiutumisen aika?

Ilmeisesti toinen ankkanaaras (tai en tiedä jos molemmat) ovat munineet pesään yhteensä yli 20 munaa joita nyt toinen hautoo! 2 munaa oli heitetty pesästä pois ja laiton takaisin, mutta taas oli heivattu, eli varmaan jotenkin huonoja?

Ilmeisesti ihan tosissaan hautoo kun aina pesästä lähtiessään huolellisesti munat peittää ja on untuvilla vuorannut pesäänsä

Katsotaan saadaanko sittenkin tipuleita myös tänä keväänä!

Eipä tulisi ihan heti pulaa akoista

Viimeksi olikohan 11 munaa ja 9 kuoriutui! Että kohtuu hyvällä prosentilla

kanamummo · Viesti Kirjoittaja **kanamummo** » 08 Huhti 2009, 13:55

Olipa mukava kuulla! Ja iso peukutus haudonnalle

pipsa · Viesti Kirjoittaja **pipsa** » 17 Huhti 2009, 08:35

Olipa ikävä tarina, mutta olosuhteisiin nähden onnellinen loppu.
Koiraan on turha syyttää KYLLÄ VIKA ON AINA OMISTAJASSA.
Minulla kun itsellä on ollut suurikokoisia melkein parikymmentä vuotta, NIIN KOIRA TOIMII AINA VAISTOJENSA MUKAAN.
Se saalistaa vaistojensa mukaan niin kuin esiisät ovat kauttaaikojen tehneet (Toisilla nämä vaistot on enemmän pinnassa)
riippuen kasvatuksesta,perimästä,rodun käyttötarkoituksesta, koiran koulutuksen tasosta : yms...
MUTTA VALITETTAVASTI kaikki tarinat joita olen kuullut ovat aina koiran omistajan virhearviointeja,huolimattomuutta...

Voi kertoa yhden tarinan joka sattui mun tutulle tässä taannoin.
Hän omistaa sekarotuisen mix: perhoskoira/karjalankarhukoiran. Selvyydeksi vielä karhukoiran näkö/luonne,perhoskoiran koko.
se oli karannut naapurin ja kaivaitunut lintutarhalle ja tappanut kaikki noin 40kpl nuoria lintusia.(muistaakseni fasaanelja)
Kaveri maksoi kiltisti laskun. Kukaan ei olisi uskonut että juuri tuo pikkukoiruus olisi pystynyt tähän...

Linnut olivat isompia kuin itse koira

JOTEN SISKOLLE PIISKAA ja KUNNON PUHUTTELU

Koiran irtipito on edesvastuutonta ilman valvontaa

P.S. Mä voin sieluni silmin nähdä mun nuorimmaiset koiruudet joilla on todella voimakas saalisvietti ankkatarhassani... tai naapurin harmaapystykorvan AI JAI

ankkailija · Viesti Kirjoittaja **ankkailija** » 06 Touko 2009, 16:56

Jestas kun jotkut ei voi pitää rakkejaan kurissa!