Minulla on lainassa tuo kirja. Tässä sanotaan painosta, että kukko 4 - 5 kg, kana 3,5 - 4 kg! Munien paino 53 - 60 g, ja 130 - 160 kpl vuodessa.
"Brahmat ovat oivallisia pitokanoja sekä talvimunijoita. Linnut ovat tyytyväisiä ja vaatimattomia. Brahmoille on ominaista kova kaivaminen, johon niiden suuret ja voimakkaat jalat ovat kuin luodut; ne ns. menevät "pintaa syvemmälle" ruokaa etsiessään. Ne viihtyvät myös sadevesilätäköissä etsiskellen hyönteisiä. Tapa saattaa periytyä niiden alkuseudulta Brahma-Putrajoen rannoilta, missä tulva-aikojen jälkeen jäävät vesijättömaat kuhisevat mitä moninaisimpia hyönteisiä. Runsaan höyhenpeitteensä vuoksi erinomainen säänkestävyys. Ne viihtyvät kuumina kesäpäivinä varjoisilla paikoilla. Illan viileydessä ne aloittavat aktiivisesti kaivaa ja etsiskellä ruokaa"
viimeisen lauseen kielioppivirhe on kirjassa :P
Onhan niistä kalkkunoista ja ankoistakin tullut haaveiltua.. Meidän toiseen piharakennukseen piti rakentaa studio, ehkä siitä tuleekin lintujen asumus.. 150 neliötä kaakattajia ja kukluttajia
Eriomaista että sinulla oli tuo kirja. Siinäpä on Brahmoista hyvä paketti. En aivan muistanut kaikkea mitä siinä kerrottiin mutta aikalailla kuitenkin...
Vaatimattomuuden voin allekirjoittaa itsekin. Vaikka koko on iso eivät syö yhtään enempää kun maatiaisetkaan. Tuntuu että itseasiassa vähemmän. Kasvavat vain hiukan hitaammin kun muut ja jos maatiainen aloittaa muninnan 6kk ikäisenä, Brahma aloittaa 8kk ikäisenä. Näin on kokemus minua opettanut. Sateella ei ole muuten Brahmoihin mitään vaikutusta. Minulla nukkui kukko koko viime kesän ulkona, vaikka välillä ympäri vuorokauden satoi. Tytöt kyllä meni yöksi mökkiinsä muttei kukko. Siinä vaiheessa kun maatiaiset painelee pitkillä sateensuojaan. Brahmat innostuu ulkoilemaan
Wau olispa minullakin 150 neliöä ylimääräistä tilaa niin kyllä tietäisin miten sen käyttäisin :mrgreen:
Voi ei, onko noitakin nyt pakko hankkia . Ovatko brahmat rauhallisia ja ystävällisiä myös toisiaan ja muita kanarotuja kohtaan? Entä muita kotieläimiä? Nimittäin mä olen antanut ja annan jatkossakin lähtöpassit kaikille pahapäisille otuksille .
Kuinka paljon suunnilleen brahmoja on harrastajilla? Millaiset mahdollisuudet mahtaa olla saada siitosmunia?
Hanki pois kun saatiin mielenkiintosi heräämään Ei Brahmat paljon perusta muista elikoista mutta Brahma kukko on äärettömän sinnikäs tappelemaan jos maatiainen sitä härnää. Minulla on onneksi sellainen maatiaiskukko joka ei haasta riitaa ja niin on kukot kun kaverukset
Webistä löytyy vähän tiedon murusia hakusanalla Kultabrahma ja samassa on Mille fleureistakin. Sivu ei ole uusi mutta hyvä yhteiselo yhdistelmä
Mitä kylmänkestävyys tarkoittaa kanoilla? Olettaisin sen tarkoittavan sitä, että kanalassa voi talvella käydä alle viidessä asteessa. Ei kai yksikään kana pärjää pakkasessa?
Entä millainen on talvimunija?
Painun kanalanraksaukseen, pitää saada sinne oikein monta osastoa .
Tiedän minä kanalan jossa ei ole talvella mitään lämmitystä ja näillä seuduilla kun on -40-45 aivan tavallista. Niissäkin lämpötiloissa suomalainen maatiainen näkyy pärjäävän. Se ei sitten ole minun kanalasta. Minulla on aina senverran lämmintä ettei vesikupit jäädy. Brahma yllättävää kyllä näyttää viihtyvän erinomaisesti viileässä. Talvella kanat normaalisti pitävät taukoa munimisessa mutta Brahma ei kovin pitkiä lomia pidä. Minä tosin tarkoituksella annan kanojen pitää 2kk loman. Ovat silleen pitkäikäisempiä kun ei pakolla munita
Tuossa samaisessa kirjassa mainittiin myös että brahman liha on hyvää ja mehukasta kun taas maattarit tuppaavat olemaan kuivahkoja.. Meidän brahmakukko on lutunen mutta kyllä se kalkkunoille pörhisteli epätoivoisesti rintahöyheniään kun tulivat liian lähelle hänen rouviaan (ei muuten jää koossa hirveästi kalkkunakanalle tämä meidän kukko, tosin muoto on hieman erilainen)Tiedän kyllä brahmakukon joka ottaa jokaisessa mahdollisessa välissä mittaa maattarikukosta mutta ehkäpä syy on maattarissa?
Ja Saframille pieni varoituksen sana: meille tuli viime kesänä neljä vanhaa isabrown-rouvaa ja tilannehan on kohta se että meillä on neljää eri rotua kanoja sekä villikalkkunoita yht. n 27 kpl:tta Tai sitten kuulut siihen harvinaiseen porukkaan joka pysyy vain siinä yhdessä siivekäslajissa, saanen kyllä epäillä että niin ei käy :D
Lyhyen kokemuksen kautta olen erittäin ihastunut Brahmoihin, kukko on itse rauhallisuus meilläkin, ei haasta riitaa ja tulee hyvin toimeen maatiaiskukkojeni kanssa. Meidän toinen maatiaiskukoista on lauman pomo jota brahma väistää eikä toistaiseksi ole yrittänytkään johtjuutta kaapata. Meillä on kaikki kanat samassa aitauksessa vuohien kanssa ja hyvin tulevat toimeen, niin ja siinä porukassa ulkoilee myös meidän belgianjätti (kani)
Vakaasti olen päättänyt hankkia lisää brahmakanoja, kun meillä ei ole kuin yksi brahmakana.(Kaakatus vois lähettää tänne muutaman tipusen )
Voi hyvänen aika . Juttelin miehen kanssa noin vain muuten kanoista, kerroin vastaoppimiani asioita brahmoista. Isäntä sanoi, että niitä olisi tosi kiva saada itselle. Pitäiskö mun nyt muka pysyä nahoissani! :D
Siispä haudontamunien hankintaan .
Tällä hetkellä on 20kpl Kulta Brahma tipuja. Syksymmällä jos Hakalan emäntä kyselet niin järjestynee. En minä noin isoa parvea itse tarvitse Riittänee muillekin. Vielä on yksi hautomassa joten sieltä tulee luultavasti muutama lisää
En ehtinyt eilen koneen ääreen. Täällähän on vilkasta
Miten on, voiko eri rotuisia kanoja samassa kanalassa? Siinä on tietenkin se vaara, että ne risteytyvät keskenään, vai kuinka?
Suunnittelin eilen vähän kanalaa. Rakennan sen valmiiseen piharakennukseen jossa on betoni lattia, länsi seinälle. Tarvitseeko lattiaa eristää vai riittääkö pehkukerros eristeeksi?
Yhdessä ruotsalaisessa kanakirjassa, oliskohan ollut "Höns i trädgård" sanottiin, että kanat pysyvät talviöisin lämpinä, jos ne pääsevät tarpeeksi korkealle orsille.
Vitsi kun olis kiva, jos voisi jo syksyyn mennessä ottaa kanoja
Mä olen hankkinut jostain sellaista tietoa, että eri rotuja voi pitää samassa, kunhan kokoero ei ole kovin suuri. Vaarana olis se, että isommat höykyttää pienempiä ja syövät kaikki ruoat. Toisaalta tuossa yhdessä linkissä kuvataan ison ja pienen rodun yhteiseloa. Oliskohan niin, että ne pärjäävät todella ison kokoeronsa vuoksi...?
Meinaatko, ettei sen betonin alla ole styroksia tms? Itse en varmaan lähtisi eristämään lattiaa sen kummemmin, hyvin palava pehku lämmittää todella hyvin. Oliskohan korkealla lämpimänä pysymisessä sellainen juttu, että lämpö nousee ylös. Viime talvena meillä pehku paloi hyvin, kanalan yläosissa oli selvästi lämpimämpi kuin lattialla. Lämpölamppu tai joku muu lämmitin kannattaa hankkia varoiksi, jos pelkää ettei lämpö riitä pakkasilla.
Meillä kanakoppi on tehty vanhaan navettaan, tilaa on 4-5 neliötä, korkeutta pari metriä. Ulkoseinässä on pelkkä muinainen tiili, ei kummempia eristyksiä. Tiiliseinän pinta meni ihan jäähän pahimmilla pakkasilla. Silti kanalan lämpö ei mennyt missään vaiheessa alle viiden plusasteen. Kuusi kanaa kakkivat syksyllä niin, että pehku lähti maatumaan, myöhemmin neljä kanaa riitti pitämään lämpöä yllä. En siivoillut kakkoja pois tai poistanut pehkua, kippailin vaan päälle uutta muutaman päivän välein. Mun mielestäni siihen pehkuun kannattaa todella panostaa. Lämmittimet ovat aina palovaarallisia. Kasvimaa kiittää pehkusta, erityisesti jos sitä on kompostoitu vuosi.
Seinien eristyksestä kannattaa kyllä huolehtia. Vetoa ja kosteutta ei sais päästä sisään.
Mä en varmaankaan ottaisi kovin kylmänarkoja eläimiä, nyt kun ei ole mahdollisuutta järjestää mitään +20-asteista eläinsuojaa. Eikä mulla ole haluakaan sellaiseen, tahdon eläimeni terveinä ja vahvoina, mieluiten jalostamattomina ja kotoperäisinä. Mielestäni hirveä kylmänarkuus ei kerro noista ominaisuuksista.
Tota lantapatterilämmitystä olen just miettinyt. Hyvä kuulla, että se toimii käytännössä. Se piharakennus on rakennettu 70-luvulla, luulen että siellä betonin alla ei ole mitään routalevyjä tms, vaan pelkkä hiekkakerros.
Ajattelin naulata tuulensuojaksi aaltopahvia, kierrätysmateriaalia nimittäin, sitten koolaus ja laudoitus ja väliin sahanpurua 10-15 cm eristeeksi.
Voiko sisäpuoli olla raakalautaa, vai pitäisikö sen olla höylättyä? Jossain nimittäin oli, että pitäisi olla höylättyä, koska siinä eivät punkit pysty niin hyvin piileksimään. Toisaalta jos teilläkin on tiiliseinä, niin kyllähän siinäkin on rakoja ja piilopaikkoja. Ehkä ne punkit ovat todellinen ongelma vain valtavan suurissa kanaloissa?
Täälläpäin on muuten ollut nyt tosi leutoja talvia, vasta helmi-maaliskuussa on ollut pysyväsi alle -10 astetta.
Mutta miten muuten estetään se, etteivät erirotuiset kanat risteydy keskenään, jos ne ovat samassa?
Ei sitä risteytymistä voi mitenkään estää, paitsi jos kokoero on todella suuri. Lauman vois varmaan jakaa rotuihin verkkoseinällä, odottaa kuukausi ja kerätä sitten haudontamunat. Paitsi että kanaapa ei saa hautomaan silloin kun se ihmiselle kävisi .
Punkkihommista en tarkemmin tiedä. Arkijärki sanois, ettei sen ole kotikanalassa niin väliä. Itsellä on toinen seinä tiiltä, toinen lautaa, vanhemmillani oli kanalan sisusta pelkkää karvalautaa. Pienkanala kuitenkin desinfioidaan aina välissä, tavallisesti kai joka kesä. Kalkkimaalaus tappaa takuulla kaikki öttiäiset.
Viime talvi oli täälläpäin oikein mukava. Lämpötila oli tasaisesti muutaman asteen pakkasella, vain kahteen otteeseen tuli kovempia pakkasia. Pysyvä lumi tuli joulukuussa. Sitä sitten kolailtiin kuttulan seinille lämmittämään.
Millaiset mahdollisuudet mahtaa olla saada siitosmunia?
.