Nuoren kukon käytös
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
-
munakas
Nuoren kukon käytös
Onko normaalia että nuori, n. 5 kk ikäinen kukko on jopa aggressiivinen kanaa kohtaa polkemishaluissaan? Aiemmin se on ennemminkin pelännyt kanoja mutta nyt kun johtajakana sekä alin kastissa ollut kuolivat, kukko jahtaa yhtä kanaa ihan hulluna. Tänään nokki kanan ihan verille joka puolelta. Johtunee siitä ettei kana ole tottunut aiemmin kukkoihin eikä suostu poljettavaksi. Kukko on kooltaan jo kanoja isompi ja pelkään nyt kanaparan puolesta...
-
rilla
Re: Nuoren kukon käytös
En osaa sanoa,onko normaalia.
Mut meillä oli sama ongelma. 3 kukkonuorikkoa on nyt syksyllä ollu ihan kauheita.
Pieni kääpiökotsikanakin,4 poilasen kanssa joutui useamman kerran herrojen käsittelyyn.
Mä erotin noi seksihullut erilleen pikkuhäkkiin. Nyt ne on lähteneet jo syöteiksi petoloukkuihin,päättöminä tosin.
Ei kaikki kukkonuorikot noin käyttäydy.
Meilläkin oli samanikäisiä 14 kpl.
Mut saattaa ne rauhottuakin,kun ikää tulee. Mut mä en semmosia kyllä jätä.
Kuitenkin noita herrasmieskukkojakin on.
Mut meillä oli sama ongelma. 3 kukkonuorikkoa on nyt syksyllä ollu ihan kauheita.
Pieni kääpiökotsikanakin,4 poilasen kanssa joutui useamman kerran herrojen käsittelyyn.
Mä erotin noi seksihullut erilleen pikkuhäkkiin. Nyt ne on lähteneet jo syöteiksi petoloukkuihin,päättöminä tosin.
Ei kaikki kukkonuorikot noin käyttäydy.
Meilläkin oli samanikäisiä 14 kpl.
Mut saattaa ne rauhottuakin,kun ikää tulee. Mut mä en semmosia kyllä jätä.
Kuitenkin noita herrasmieskukkojakin on.
Re: Nuoren kukon käytös
Nuoret kukot osaa olla kyllä aika hävyttömiä käytökseltään ennen kuin tavoille oppiivat, mutta liika on liikaa jos pahalta alkaa näyttää. 
Minäkin paan suosiolla liian seksihullut pataan, en halua semmoista käytöstä periyttää eteenpäin kun herrasmiehiäkin löytyy. 
Minäkin paan suosiolla liian seksihullut pataan, en halua semmoista käytöstä periyttää eteenpäin kun herrasmiehiäkin löytyy. "Huikea viidakko, ja ihmissyöjä kanoja!"
-
munakas
Re: Nuoren kukon käytös
No onneksi tuo hullutus kesti vain päivän ja kukko rauhoittui. Myös toinen kana jota en ole nähnyt kukon polkevan palauttaa kukkoa maan pinnalle ja hyvä niin. Toivon mukaan hänestä vielä herrasmies kehittyy.
-
Kananen8
Re: Nuoren kukon käytös
Kokemusta kanaparven pitämisestä ei paljon ole, mutta sanon tässä muutaman aatteen.
Mielestäni kukon käytös on täysin normaali. Minulla oli ennen viiriäisparvi (14 kpl) ja kuvailemasi kukon käytös muistuttaa yhden viiriäiskukon käytöstä. Vaikka viiriäiskukko harvemmin jahtasi kanaa eikä koskaan nokkinut, en voinut sietää sitä aktiivisuutta... se ärsytti suuresti!! Sellainen hullunkiilto silmissä yritti paritella kaikkia kanoja aina, kun menin antamaan herkkuja. Välillä repisin /tönäisin kukon kanan selästä kesken aktin. Pidin kukkoa raiskarina - ja niinhän se tietysti oli, jos se väkisin paritteli. Nimesin kukon "namusedäksi". Lopulta eristin sen. Sain jotain sadistista nautintoa, kun kukko ei päässyt kanojen luo. Se huusi vuoroin surkeana, vuoroin vihaisena/vaativana!
Jäljelle jääneitä kukkojakaan en kanojen luokse päästänyt, sillä vaikka ne näyttivät kilteiltä, ne olivat joko urveloita tai ärsyttävän itsekkäitä - parittelu kyllä kelpasi, mutta aika LAIMEAA oli kanoista huolehtiminen...!!! Verrattuna eristämääni kukkoon: se osoittautui todelliseksi herrasmieheksi, osasi kunnolla huolehtia kuudesta kanasta jotka sille lopulta annoin. Miksi annoin sille osan kanoista? Koska kanat, muutamaa aggressiivista lukuun ottamatta, yrittivät päästä aina kukon luo kun kävelivät joskus vapaana. Kun parvessa kaikki hyväksyivät toisensa, kukko huolehti jatkuvasti kanoista, oli rauhallinen, itsevarma ja epäitsekäs. Sillä oli kestävät hermot, ja se otti aina ensin kanat huomioon.
Kukon yliaktiivinen käytös oli käsittääkseni johtunut kahdesta syystä: 1) sen piti tehdä selväksi, että se on johtava kukko muihin kukkoihin nähden. Oli luonnoton tilanne, että parvessa on monta kukkoa, vaikka kanoja olikin enemmän. Sellaiset olosuhteet vaatii ehkä erityistä reviirikäyttäytymistä. Jos pitää itseään parhaimpana huolehtimaan muista, järjestyksen saaminen voi olla aluksi vaativampaa. Parittelu on tehokkain keino oman aseman näyttämiseksi. Kukon paritteluvimma on merkki siitä, että parvessa ei ole vielä tasapainoa. En tiedä voiko sitä ihanteellisinta tasapainoa aina edes tulla, jos ihminen pakottaa kovin epäsopivan parven. Kukko JA ihminen yleensä tasoittaa tilanteen, jäi mitä jäi.
Liikaa kukkoja voi aiheuttaa sen, että lopulta se PARAS kukko lähtee ja nyhveröt jää? En tarkoita että aggressiivisuus olisi jatkuvana hyväksyttävä ominaisuus. Uusi, tottelematon kana voi olla ensialkuun järkytys, mutta uskoisin että hyvä kukko muistaa pian myös muut kanansa ja koko parven. No, mitä se sitten onkin... Pienessä parvessa korostuu ehkä kaikki.
Toinen syy kukkoni yliaktiiviseen käytökseen: muutama kana uhmasi järjestystä... miten kukko voi hallita parvea, jossa osa hanakoi? Muutama kanani jahtasi, nokki, ja aiheutti kaaosta. Ihan kuin armeija, jossa osa päättäisi tehdä kuten itse tykkää... sotilaat pitäisivät itseään johtajina! Mitä siitäkin tulisi!?! Tietysti jos kukko on itsekin neitimäinen, ei paljon eroa...!
Minäkään en hyväksynyt parveen yksilöitä, jotka repivät toiselta sulkia - yksi sellainen kana oli, ja poistin sen. Se oli varmaan se joka ei hyväksynyt, että yksi raiskaa ja toinen nokkii samalla... "mitä ihmettä, sellaisesta suuttuu, ihme tyyppi...!!?" Pointtini on se, että ennen kuin laittaa pään poikki, kannattaa miettiä voiko parven kokoonpanoa muuttaa; monesti vika on olosuhteissa, ei yksilössä. Mutta ymmärrän toisaalta että ei sitä yleensä voi kuin yhdessä häkissä pitää!!
Totuttelu voi vaatia aikansa. Tappamalla kaikki yksilöt jotka eivät hyväksy mitä tahansa, saatetaan tappaa itse asiassa parhaimmat yksilöt. Flegmaattisuus kurjissakin oloissa ei ole välttämättä se paras ominaisuus.
Lintujen käytökseen vaikuttaa perimän lisäksi paljon myös se, miten ne on kasvatettu: esim. viiriäiset olisi mielestäni hyvä erottaa kukot ja kanat erikseen jo muutaman viikon ikäisinä, koska kanoille voi olla kriittinen kokemus tulla nuorikkona yhtäkkiä kaikkien raiskaamaksi - jos on alusta alkaen vain yksi kukko (tai hyvin paljon kanoja per kukko.. tai hyvin neitimäiset kukot!) asia on ehkä toisin. Lintujen kokemukset nuorina ovat ilmeisesti ratkaisevia, ja voi olla, että niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Tai ainakin se vaatii enemmän säätöä, kuin se että yhdistää vain tipuja jne.
Minun lintuparistani sekä kana että kukko olivat sellaisia, jotka olivat hankalia muissa pervisssa: kukko vaihtoi omistajaa monta kertaa, koska sitä pidettiin poikkeuksellisen rajuna, ja kanani oli se mahdoton yksilö joka JAHTASI... Juuri näistä kahdesta tuli kuitenkin pari, jotka ovat nyt kuin KYYHKYLÄISIÄ. Paritteluja en juuri näe. Mutta ne viihtyvät lähekkäin, kukko aina kujertelee ja tarjoilee kanalle herkut, huolehtii että kana menee takaisin häkkiin jne. jne. - eikä kukon tarvitse edes paritella heti herkkujen antamisen jälkeen. Eipä olisi uskonut, että ex-raiskaaja ja ärsty kana voivat toisensa näin kesyttää!
Joskus voi varmaan käydä myös niin, että KANA on pätevämpi kuin kukko?? Se on tietysti sääli, jos hyvälle kanalle laittaa surkean kukon. Kukon itsetunnolle se voi ottaa niin, että agressiivisuus siitäkin syystä jatkuu...? Jos kukko tietää olevansa huono ja nuorempaa on vain helppo alistaa, kun oikein suututtaa. Erinomaisena kukon piirteenä pitäisin sitä, ettei se hermostu helposti, mutta tilanteen vaatiessa osaa myös pitää kuria. Se miten kukko käyttäytyy suurimman osan ajasta, kertoo ehkä eniten.
Kai se nuoruuskin tosiaan vaikuttaa, rauhoittuvat ajan myötä...
Kukko on kovin nuori, ja olosuhteet muuttuu, joten ei mikään ihme!
Mielestäni kukon käytös on täysin normaali. Minulla oli ennen viiriäisparvi (14 kpl) ja kuvailemasi kukon käytös muistuttaa yhden viiriäiskukon käytöstä. Vaikka viiriäiskukko harvemmin jahtasi kanaa eikä koskaan nokkinut, en voinut sietää sitä aktiivisuutta... se ärsytti suuresti!! Sellainen hullunkiilto silmissä yritti paritella kaikkia kanoja aina, kun menin antamaan herkkuja. Välillä repisin /tönäisin kukon kanan selästä kesken aktin. Pidin kukkoa raiskarina - ja niinhän se tietysti oli, jos se väkisin paritteli. Nimesin kukon "namusedäksi". Lopulta eristin sen. Sain jotain sadistista nautintoa, kun kukko ei päässyt kanojen luo. Se huusi vuoroin surkeana, vuoroin vihaisena/vaativana!
Jäljelle jääneitä kukkojakaan en kanojen luokse päästänyt, sillä vaikka ne näyttivät kilteiltä, ne olivat joko urveloita tai ärsyttävän itsekkäitä - parittelu kyllä kelpasi, mutta aika LAIMEAA oli kanoista huolehtiminen...!!! Verrattuna eristämääni kukkoon: se osoittautui todelliseksi herrasmieheksi, osasi kunnolla huolehtia kuudesta kanasta jotka sille lopulta annoin. Miksi annoin sille osan kanoista? Koska kanat, muutamaa aggressiivista lukuun ottamatta, yrittivät päästä aina kukon luo kun kävelivät joskus vapaana. Kun parvessa kaikki hyväksyivät toisensa, kukko huolehti jatkuvasti kanoista, oli rauhallinen, itsevarma ja epäitsekäs. Sillä oli kestävät hermot, ja se otti aina ensin kanat huomioon.
Kukon yliaktiivinen käytös oli käsittääkseni johtunut kahdesta syystä: 1) sen piti tehdä selväksi, että se on johtava kukko muihin kukkoihin nähden. Oli luonnoton tilanne, että parvessa on monta kukkoa, vaikka kanoja olikin enemmän. Sellaiset olosuhteet vaatii ehkä erityistä reviirikäyttäytymistä. Jos pitää itseään parhaimpana huolehtimaan muista, järjestyksen saaminen voi olla aluksi vaativampaa. Parittelu on tehokkain keino oman aseman näyttämiseksi. Kukon paritteluvimma on merkki siitä, että parvessa ei ole vielä tasapainoa. En tiedä voiko sitä ihanteellisinta tasapainoa aina edes tulla, jos ihminen pakottaa kovin epäsopivan parven. Kukko JA ihminen yleensä tasoittaa tilanteen, jäi mitä jäi.
Liikaa kukkoja voi aiheuttaa sen, että lopulta se PARAS kukko lähtee ja nyhveröt jää? En tarkoita että aggressiivisuus olisi jatkuvana hyväksyttävä ominaisuus. Uusi, tottelematon kana voi olla ensialkuun järkytys, mutta uskoisin että hyvä kukko muistaa pian myös muut kanansa ja koko parven. No, mitä se sitten onkin... Pienessä parvessa korostuu ehkä kaikki.
Toinen syy kukkoni yliaktiiviseen käytökseen: muutama kana uhmasi järjestystä... miten kukko voi hallita parvea, jossa osa hanakoi? Muutama kanani jahtasi, nokki, ja aiheutti kaaosta. Ihan kuin armeija, jossa osa päättäisi tehdä kuten itse tykkää... sotilaat pitäisivät itseään johtajina! Mitä siitäkin tulisi!?! Tietysti jos kukko on itsekin neitimäinen, ei paljon eroa...!
Minäkään en hyväksynyt parveen yksilöitä, jotka repivät toiselta sulkia - yksi sellainen kana oli, ja poistin sen. Se oli varmaan se joka ei hyväksynyt, että yksi raiskaa ja toinen nokkii samalla... "mitä ihmettä, sellaisesta suuttuu, ihme tyyppi...!!?" Pointtini on se, että ennen kuin laittaa pään poikki, kannattaa miettiä voiko parven kokoonpanoa muuttaa; monesti vika on olosuhteissa, ei yksilössä. Mutta ymmärrän toisaalta että ei sitä yleensä voi kuin yhdessä häkissä pitää!!
Totuttelu voi vaatia aikansa. Tappamalla kaikki yksilöt jotka eivät hyväksy mitä tahansa, saatetaan tappaa itse asiassa parhaimmat yksilöt. Flegmaattisuus kurjissakin oloissa ei ole välttämättä se paras ominaisuus.
Lintujen käytökseen vaikuttaa perimän lisäksi paljon myös se, miten ne on kasvatettu: esim. viiriäiset olisi mielestäni hyvä erottaa kukot ja kanat erikseen jo muutaman viikon ikäisinä, koska kanoille voi olla kriittinen kokemus tulla nuorikkona yhtäkkiä kaikkien raiskaamaksi - jos on alusta alkaen vain yksi kukko (tai hyvin paljon kanoja per kukko.. tai hyvin neitimäiset kukot!) asia on ehkä toisin. Lintujen kokemukset nuorina ovat ilmeisesti ratkaisevia, ja voi olla, että niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Tai ainakin se vaatii enemmän säätöä, kuin se että yhdistää vain tipuja jne.
Minun lintuparistani sekä kana että kukko olivat sellaisia, jotka olivat hankalia muissa pervisssa: kukko vaihtoi omistajaa monta kertaa, koska sitä pidettiin poikkeuksellisen rajuna, ja kanani oli se mahdoton yksilö joka JAHTASI... Juuri näistä kahdesta tuli kuitenkin pari, jotka ovat nyt kuin KYYHKYLÄISIÄ. Paritteluja en juuri näe. Mutta ne viihtyvät lähekkäin, kukko aina kujertelee ja tarjoilee kanalle herkut, huolehtii että kana menee takaisin häkkiin jne. jne. - eikä kukon tarvitse edes paritella heti herkkujen antamisen jälkeen. Eipä olisi uskonut, että ex-raiskaaja ja ärsty kana voivat toisensa näin kesyttää!
Joskus voi varmaan käydä myös niin, että KANA on pätevämpi kuin kukko?? Se on tietysti sääli, jos hyvälle kanalle laittaa surkean kukon. Kukon itsetunnolle se voi ottaa niin, että agressiivisuus siitäkin syystä jatkuu...? Jos kukko tietää olevansa huono ja nuorempaa on vain helppo alistaa, kun oikein suututtaa. Erinomaisena kukon piirteenä pitäisin sitä, ettei se hermostu helposti, mutta tilanteen vaatiessa osaa myös pitää kuria. Se miten kukko käyttäytyy suurimman osan ajasta, kertoo ehkä eniten.
Kai se nuoruuskin tosiaan vaikuttaa, rauhoittuvat ajan myötä...
Kukko on kovin nuori, ja olosuhteet muuttuu, joten ei mikään ihme!