Hyviä vinkkejä kaivataan

[hoax]

Pari asiaa tässä mieltä askarruttaa.
1)
Meillä on 6 kanaa ja keväällä hankittiin sitten pari rokkikukkoa seuraksi kun viime syksynä kettu vei edellisen kiltin kukon. Rokkikukot olivat joulukuussa kuoriutuneita ja samasta laumasta.
Kanat ja kukot oli meillä toukokuun ja hieman kesäkuuta vapaana, mutta sen jälkeen kanalassa + verkotetussa ulkotarhassa (kanala n. 6m2, ulkotarha n. 24m2). Kun toiminta-alue rajaantui, niin lauman johtajaksi asettunut rokkikukko alkoi pomottamaan toista rokkikukkoa todella paljon - loppujen lopuksi toinen kukko oli jatkuvasti pesässä 'suojassa', eikä uskaltanut tulla edes pesästä syömään.. tarjosimme sille ruokaa pesään ettei tyystin näänny. Tuo pesässä jatkuva majailu johti siihen, että n. 1½kk ajan alkoi munatuotanto olla heikkoa (meillä on 3 vierekkäistä tilavaa pesää, joissa tuo kukko sitten jossain aina majaili - vaihtoi toki pesää aina toisinaan) ja huomasin että ilmeisesti oli polkenut jossain vaiheessa 'vahingossa' munia rikki ja sittemmin alkoi niitä popsia (varmasti ihan nälkäänsä/tarpeeseen kun ei pihalle uskaltautunut). Kun itse menin tarhaan, niin ei tämä pomottajakukko uskaltanut tehdä mitään, mutta heti kun lähdin tarhasta niin saattoi juoksujalkaa painella pöllyttämään tätä 'reppana' kukkoa.
Sittemmin konehaudoimme tipuja joita tuli 6kpl ja laitoimme ne n. 3-4 viikon iässä kanalaan totuttelemaan laumaan (ensin 'lintuhäkissä', sitten marsuhäkissä ja lopuksi vapaana muiden sekaan). Tämä pomottajakukko ei tyytynyt sitten pelkästään toista kukkoa kurmuttamaan, vaan otti myös tiput kohteeksi. Kyllästyin tähän turhan dominoivaan käytökseen (vaikka olin jokusen kerran syliin ottanut 'puhutteluun') ja reilu viikko sitten pomo kohtasi vesurin tuolla aitan takana.
Noh, sitten tämä 'reppana' kukkohan kyllä heti otti kukon roolin laumassa, alkoi silminnähden ottaa painoa kun sai rauhassa syödä ja innoissaan kylpi ulkotarhassa ja pääsi 'elämän makuun'. Ei kurmuta tipuja ja kanojakin kohtelee siivosti ja nyt myös munatuotanto palasi 'ennalleen' kun ei kukaan popsi munia kuormasta pahimpaan nälkäänsä. Asiat vaikutti oikein hyviltä.. mutta anoppi sekä tänään sitten vaimo totesi että kukko hyökkäilee jaloille kun selkänsä sille kääntää. Itse koitin nähdä tätä käytöstä ja menin hieman 'piiloon' seuraamaan, mutta hyökkäystä ei silloin tapahtunut vaikka vaimo tarhaan meni 'muka' puuhaamaan jotain kuten aiemmin päivällä. Minulle tämä reppanakukko ei ole missään kohtaa agressioita osoittanut, mutta ilmeisesti tässä nyt sitten haetaan muitten ihmisten kohdalta paikkaa mihin kohtaan laumassa kuuluu.
Nyt sitten kokeneet, onko hyviä vinkkejä millä kyseinen hyökkäily/käytös saadaan kitkettyä/taltutettua? Meillä on vajaa 3 vuotias lapsi joka kovasti tykkää kanoja hoitaa, mutta riski 'vihaisesta' kukosta joka hyökkäisi lapsen päälle ei ole sellainen jota meillä otetaan, vaan osoite kukolle tulee olemaan pannulla jos ei paikkaansa löydä.

2) Kun nyt tiput laitoimme tuonne kanalaan siinä 3-4 viikon iässä, niin laitoin niille sinne ensin lämpölampun jotta oli häkissä lämmittelypaikka, sittemmin kun ovat saaneet olla vapaana niin lämpölamppu osoittaa orrelle, mutta ongelma on siinä, että tiput eivät tykkää istua lampun valon alla vaan ovat orren toisessa päässä missä ei ole mitään lämmitystä. Palstalta luin että lisälämpöä voisi vähentää n. aste per viikko.. mutta nämä ryökäleet ovat siellä vaan keskenään vieri vieressä eivätkä suostu jäämään lampun alle vaikka ne siihen nostaisin. Kuitenkin yölämpötilat laskee tässä kohtaa syksyä jo reilusti alle 10 asteen, pitäisikö tipujen 'karaistumisesta' olla huolissaan vai tietävätkö ne mikä on heidän parhaaksi?

3) Kun tein tuosta 'pomottavasta' kukosta apetta, niin toimin seuraavasti: pää poikki ja annoin juosta sitten sen aikaa kun päättömänä juosta halusi. Sitten dippasin kuumaan veteen ja kynin kukon. Tämän jälkeen poistin vielä sisäelimet ja laitoin pariksi päiväksi koivesta jääkaappiin roikkumaan, jotta liha mureutuisi. Mutta, sitten kun 3pv myöhemmin tein evästä, niin rinta/selkä lihat olivat vaaleaa, 'broilerin' lihan väristä, mutta hyvin kuivaa lihaa. Sitten koipipalat ja muut pienemmät lihanökäreet oli tumman punaista - kuin nautaa.. ja paistamisen jälkeenkin vielä erittäin sitkeitä. Kertokaa kokeneemmat että miten kukkoa valmistatte jotta siitä tulee hyvää.. tuosta löytyi kahta hyvin eri tyyppistä lihaa samasta kukosta, ja mietin että ne voisi olla syytä valmistaa erikseen. Millä sitkeys saadaan pois, mureutatteko lihan jotenkin, jos niin miten? Menikö minulta jotain pieleen tuossa terminaalivaiheen prosessissa?

[Maatikko]

1) En tiedä rokkien sielunelämästä. Omassa maatiaisparvessa en pitäisi kahta aikuista kukkoa 24m tarhassa. Jaloille hyökkäilevä kukko saa heti tappotuomion. "Kilttejä kukkoja maailmassa riittää", kuten joku viisas munislainen joskus sanoi. Tuhmia ei kannata elättää, vaan annetaan niille kilteille mahdollisuus. Uutta kilttiä kukkoa siis tilalle.

2) Tietävät itse tarvitsevatko lämpöä. Niillä lienee jo kunnon höyhenpuku tässä vaiheessa, ja pärjäävät siinä missä isommatkin.

3) Teen roomalaispadassa tai paistopussissa. Lämpötila roomalaispadalle 200, pussissa riittää vähän vähempikin. Paistoaika riittävän pitkä, jotta lihat irtoavat luista. Isolle kukolle kaksi tuntia ei vielä ole aika eikä mikään. Toinen vaihtoehto on hauduttaa hiljalleen keittämällä, tulee hyvää niinkin. Keittoaika silloinkin pitkä.

[Maattari]

Maatikon kanssa samaa mieltä.
Mun kokemuksen mukaan alle puolivuotiaat kukot voi valmistaa kuten broilerin, paistoaika vaan pitempi, mutta vanhemmat kannattaa keittää jotta eivät ole sitkeitä. Mä paistan myös nuoret kukot paistopussissa, savipatakin on hyvä mutta meidän kukot eivät siihen kokonaisina mahdu. Alhainen lämpö, 160 astetta ja paistoaika puolitoista tuntia.
Mikä on roomalaispata, savipatako?

[Maatikko]

Roomalaispata on lasittamaton, kannellinen savipata, joka liotetaan (siihen imeytyy vettä) ennen jokaista käyttökertaa. Se laitetaan kylmään uuniin eli uuni päälle vasta sitten kun pata on siellä. Ruoka kypsyy ja säilyy padassa mehevänä. Römertopf on tunnetuin tuotemerkki.