Kuinka moni aikoo erota säilytysohjelmasta?

[Maattari]

Mä en näe mitään vikaa siinä että haluaa terveen, helppohoitoisen parven joka hoitaa pokasensa itse niin ettei tarvitse säätää ja eristää tai pelätä että joku kiusaa tai tappaa tiput. En myöskään näe mitään väärää siinä että parveni munii ja voi hyvin halvalla kotimaisella ruoalla eikä sille tarvitse syöttää tuontiruokaa. Minusta se joka syytää eniten rahaa kanoihinsa ei ole sama kuin hyvä kananomistaja. Se että ei halua syöttää kanoilleen antibiootteja vaan mieluummin lopetta ne ei tee ihmisestä huonoa. Siinä ei ole mitään väärää että haluaa hoitaa kanojansa mahdollisimman halvalla. Enkä tällä tarkoita että kana pärjää pelkällä kauralla, eristämättömässä kanalassa talvella.

[Muusa]

Niskakarvat nousee ainakin minulla pysyyn, kun kuulee legendoja poikasia myyntiin tuottavista kasvattajista, joilla poikaskuolleisuus on 30, 50 tai 80 %, eikä elettäkään tehdä syyn selvittämiseksi, myynti senkun jatkuu. Jos joku tuhoaa maatiaisen (tai minkä tahansa rodun) parhaat puolet, niin tällainen tautien kylväjä ja sairaiden poikasten myyjä.

No itse asiassahan tällainen kasvattaja aikaansaa varsin sitkeitä ja vastustuskykyisiä kaikenkestäviä kanoja, ne 20 % jotka selviävät huonosta hoidosta hengissä ovat varmasti kestävillä geeneillä varustettuja ja EI tämä ei ollut kehoitus tai puolustus hoitaa kanoja huonosti

[Ilona]

Mä en näe mitään vikaa siinä että haluaa terveen, helppohoitoisen parven joka hoitaa pokasensa itse niin ettei tarvitse säätää ja eristää tai pelätä että joku kiusaa tai tappaa tiput. En myöskään näe mitään väärää siinä että parveni munii ja voi hyvin halvalla kotimaisella ruoalla eikä sille tarvitse syöttää tuontiruokaa. Minusta se joka syytää eniten rahaa kanoihinsa ei ole sama kuin hyvä kananomistaja. Se että ei halua syöttää kanoilleen antibiootteja vaan mieluummin lopetta ne ei tee ihmisestä huonoa. Siinä ei ole mitään väärää että haluaa hoitaa kanojansa mahdollisimman halvalla. Enkä tällä tarkoita että kana pärjää pelkällä kauralla, eristämättömässä kanalassa talvella.

Ei sun kuvaamassasi menettelyssä mitään vikaa tai väärää näe kukaan muukaan, minä varsinkaan.

[Ilona]

Niskakarvat nousee ainakin minulla pysyyn, kun kuulee legendoja poikasia myyntiin tuottavista kasvattajista, joilla poikaskuolleisuus on 30, 50 tai 80 %, eikä elettäkään tehdä syyn selvittämiseksi, myynti senkun jatkuu. Jos joku tuhoaa maatiaisen (tai minkä tahansa rodun) parhaat puolet, niin tällainen tautien kylväjä ja sairaiden poikasten myyjä.

No itse asiassahan tällainen kasvattaja aikaansaa varsin sitkeitä ja vastustuskykyisiä kaikenkestäviä kanoja, ne 20 % jotka selviävät huonosta hoidosta hengissä ovat varmasti kestävillä geeneillä varustettuja ja EI tämä ei ollut kehoitus tai puolustus hoitaa kanoja huonosti

No ei todellakaan saa aikaiseksi sitkeitä tai kaikenkestäviä, vaan heikkoja ja sairaalloisia. Fenotyypistä vain puolet pohjautuu genotyyppiin. Etkä tietenkään kehota tai puolusta, koska se olisi rikokseen kehottamista.

[Maattari]

Jatkan ajatuksella leikkimistä, Muusan kanssa samaa mieltä että kyllä ne on kestäviä, hyvillä geeneillä varustettuja ne selviytyjät , varsinaisia survival of the fittest jotka selviävät niin karuista oloista? Jos nuo sitten lisääntyvät räjähdysmäisesti niin geenipooliakin saa hyvin laajennettua. Enkä missään tapauksessa kannata tällaista kananpitoa tai kehoita ketään näin tekemään.

[Ushva]

En osaa sanoa tieteellisistä tutkimuksista yhtään mitään, mutta omakohtaisella kokemuksella tässä viiden viime vuoden aikana voin kertoa että kaikkein terveimmät, hedelmällisimmät ja hyväkuntoisimmat kanat mulla on olleet alhot. Muita rotuja on ollut partasilkki, kääpiökochin, mille fleur, orpington, jättikochin, plymouth rock. Esim. marek on tappanut muita rotuja moninkertaisesti enemmän mitä alhoja, joita ei ole siihen mennyt kuin muutamia näiden vuosien aikana. Olosuhteet ja ruokinta on kaikilla samat. Ja koska kuitenkin nyt joku mielessään ajattelee että pidän kanoja tarkoituksella pakkasessa ilman ruokaa ja vain alhot on selvinneet hengissä, niin voin kertoa että näin ei ole.

Mitä tulee muihin maatiaiseläimiin, niin työn puolesta on tullut nähtyä lukuisia tiloja joilla on vielä suomenkarjaa jonkin verran muun karjan seassa. KAIKKI tilalliset ovat sanoneet että ne tiinehtyvät helpoiten verrattuna varsinaisiin maidontuottajarotuihin, poikivat helpoiten, sairastavat vähiten, elävät pisimpään. Itseasiassa olen kuullut sellaisenkin kommentin että "noita piruja ei tapa mikään, niistä ei ikinä pääse eroon." (Tämä äänellä josta kuvastui ärsyyntymisen seasta myös pieni ylpeydenpilkahdus.)
(Sarkasmi alkaa) Mutta koska mitäänhän ei saa uskoa jos ei ole tieteellistä näyttöä, niin emme ehkä voi antaa näiden ihmisten vuosikymmenien kokemukselle mitään arvoa. (Sarkasmi päättyy.)

Jos jossain ikivanhassa kananhoito- tai vaikka karjanhoito-oppaassa neuvotaan jotain, niin sekö tarkoittaa että niin on tehty jokaisella köyhällä pientilalla Suomessa? Eläimiä on varmasti arvostettu ennenvanhaan jopa enemmän mitä nyt, onhan niissä ollut kiinni mahdollisesti koko elanto, mutta se onko ollut mahdollisuutta hoitaa ja ruokkia ne niin hyvin kuin on haluttu, onkin sitte aivan eri asia.

Vesirokon sairastaminen ei anna vasta-aineita tuhkarokolle (toinen virustauti) eikä tietenkään millekään bakteeritartunnalle. Bakteeriperäiset flunssat eivät ole lastentauteja, eikä niille synny vastustuskykyä, ne iskevät helpoiten silloin, kun elimistö on stressaantunut ja vastustuskyky alhainen. Kanalla sama juttu. Marektartunta ei anna minkäänlaista vastustuskykyä vaikkapa IB:a vastaan eikä toisin päin. Päinvastoin, jos elimistön immuunipuolustus on joutunut tekemään töitä yhden tartunnan kanssa ja sen jälkeen iskee heti toinen, on puolustus "alhaalla" ja se toinen tauti iskee helpommin. Vastustuskyky on ominaisuus, joka vaihtelee perintötekijöiden ja yleisten olosuhteiden mukaan, vasta-aineet eivät varsinaisesti liity siihen. Vasta-aineet kertovat vain, että kana on saanut tietyn virustartunnan ja selvinnyt siitä hengissä. Siinä mielessä vastustuskykyä on tietysti ollut, että on selvinnyt, mutta samalla vastustuskyky on tilapäisesti alentunut tartunnan elimistölle aiheuttaman rasituksen takia.

En väittänytkään että vesirokon sairastaminen antaa vasta-aineita muulle kuin vesirokolle tai että marektartunta estää sairastumasta IB:hen. En tajua edelleenkään pointtiasi, johtuu varmaan siitä että en ole mikään kirjanoppinut ja puhun asioista ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Flunssat eivät ole bakteeri-, vaan virusperäisiä!
Heikoimmat ja sairaimmat yksilöt kuolevat esim. marekiin, vahvoilla se ei aiheuta sairastumista. Heikot kuolevat IB:n sairastuttamina. Heikoimmat ja sairaimmat ihmisetkin kuolevat vaikka pelkkään influenssaan. Luonnonkarsintaa; tylyä mutta näin se vaan on.
Mitä useampia virustauteja lapset sairastavat, sitä enemmän vastustuskykyä kehittyy. Esim. minä lapsena jatkuvasti sairaana ollut en sairasta aikuisena juuri koskaan. En yritä tällä nyt puolustaa sitä että kanojen pitäisi sairastaa mahdollisimman paljon, vaan lähinnä kommentoin aikaisempaa hassusti muotoiltua kirjoitustasi vastustukyvystä.

Jos kasvattaisimme koemielessä lapsen hygieenisessä tynnyrissä, hän ei olisi aikuisena terveempi kuin muut lapset, päinvastoin. Allergioiden on todettu johtuvan liiasta hygieenisyydestä. Ei sitä turhaan sanota että terve lapsi nuolee kengän pohjan päivässä. (Joo en ole myöskään tarkoituksella nuolettanut kengänpohjia omilla lapsillani ettei kenenkään tarvitse pillastua. )

Vasta-aineet elimistössä kertovat nimenomaan siitä että tauti on sairastettu (Esim. omat lapseni sairastivat sikainfluenssan, jonka jälkeen eivät voineet sairastua siihen uudelleen koska elimistön muistissa oli ko. taudinaiheuttaja. Lääkäri suositteli ettei rokotusta anneta koska elimistössä oli jo vasta-aineet valmiina.), eli elimistön vastustuskyky sairastettua tautia kohtaan on seuraavalla kerralla suurempi. En lähde inttämään siitä onko sana vastustuskyky lääketieteellisen terminologian mukaan määritettynä jotenkin eri asia, mutta eiköhän meistä jokainen suomea osaava tajua sen kansanomaisen tarkoituksen.

Koska lainasit tekstiäni ja sen jälkeen vaahtosit kasvattajista joilla poikaskuolleisuus on 50% niin haluan painottaa että en sitten ole sellainen kasvattaja. En ole prosentteja laskenut poikaskuolleisuudestani mutta näin pikaisesti arvioituna se on korkeintaan 5%. Poikasia kuoriutuu jonkin verran alle sata vuodessa. Enkä omista hautomakonetta.

[Maattari]

Meillä on ollut paljon marekia mutta se on ollut nimenomaan orppien tauti, yksikään maatiainen ei siihen ole kuollut. Eli mun kokemus on että ainakin meidän maatiaiset ovat hyvin marekkestäviä. Ihan kaikkeen ei kyllä tarvita tutkittua tietoa, kyllä se kokemuskin jotain kertoo. Täälläkin noin sata poikasta vuodessa.

[Ilona]

Jatkan ajatuksella leikkimistä, Muusan kanssa samaa mieltä että kyllä ne on kestäviä, hyvillä geeneillä varustettuja ne selviytyjät , varsinaisia survival of the fittest jotka selviävät niin karuista oloista? Jos nuo sitten lisääntyvät räjähdysmäisesti niin geenipooliakin saa hyvin laajennettua. Enkä missään tapauksessa kannata tällaista kananpitoa tai kehoita ketään näin tekemään.

Ei se vaan mene noin. Ensinnäkin taudit tappaa valikoimatta, ei se ole välttämättä geeneistä eikä ainakaan pelkästään niistä kiinni, kuka kuolee ja kuka ei. Toiseksi geenipooli ei laajene, vaan kapenee aina, kun tulee pullonkaulaefekti eli populaatiota kohtaa suuri kuolleisuus. Kolmanneksi huonosti voivasta poikasesta tulee heikko kana, ts. se ei saa geneettistä potentiaalia käyttöönsä. Heikkous saattaa ilmetä esim. aineenvaihduntahäiriönä, joka vikuuttaa poikasia. Esim. peroosi, jota mun kanalassa oli kolme vuotta sitten muutamalla poiaksella johtuu magnaani-koliiniaineenvaihdunnan häiriöstä. Jo vastasyntyneen eläimen tai ihmisen fenotyypistä huomattava osa selittyy sikiöaikaisilla ympäristötekijöillä.

Huonosti hoidettuja poikasia ostava ei siis saa geneettisesti yhtään parempaa eläinainesta kuin hyvin hoidettuja ostava. Saattaa käydä jopa päin vastoin, jos kuolleisuus on kaventanut geenipoolia. Fenotyypiltään huonompia huonosti hoidetut ovat ilman muuta ja vaikka hankitut ominaisuudet eivät periydy geneettisesti, ongelmat voivat kyllä säilyä sukupolvien yli. Esim. kuvitelmia siitä, että virustaudit parantaisivat kantaa, ei todellakaan kannata helliä. Eikä toisaalta luulla, että geneettisesti periytyvä, yleinen ominaisuus (esim. kukkojen kyky varoittaa haukoista) häviäisi mihinkään, jos sitä ei tarvita. Lajityypillisiä ominaisuuksia saa katoamaan vain suuntaavalla jalostuksella (esim. hybrideistä hävitetty hautomahalu), ei niiden säilyminen vaadi haukkojen ruokkimista.

[Ilona]

En osaa sanoa tieteellisistä tutkimuksista yhtään mitään, mutta omakohtaisella kokemuksella tässä viiden viime vuoden aikana voin kertoa että kaikkein terveimmät, hedelmällisimmät ja hyväkuntoisimmat kanat mulla on olleet alhot.

Mä olen myös erittäin tyytyväinen alhojeni terveyteen. En silti usko, että ne sentään selviäisivät yhtä suurista muutoksista yhtä vähin vaurioin samalla lähtötasolla kuin kesäkanoina hoitamani hybridit. En itse kauheasti tykkää hybrideistä niiden tiettyjen luonteenpiirteiden takia, mutta minusta ei pidä arvioida niiden vastustuskykyä tai terveyttä mutu-tuntumalla pelkän "kaikki ammattituotantoon liittyvä on huonoa" -vakaumuksen pohjalta. Terveyskään ei ole mikään yleinen ominaisuus, vaan koostuu lukemattomista eri tekijöistä. Hybrideillä on enemmän tuotantorasitussairauksia kuin maattareilla, mutta taatusti vähemmän esim. sydänvikoja kuin tietyillä maatiaiskannoilla. Alhot muuten ovat maatiaiskannoista ainoa, jota on jalostettu. Silti ne ovat suhteellisen terveitä.

Ja koska kuitenkin nyt joku mielessään ajattelee että pidän kanoja tarkoituksella pakkasessa ilman ruokaa ja vain alhot on selvinneet hengissä, niin voin kertoa että näin ei ole.

No höpsis, ei varmasti ajattele.

Mitä tulee muihin maatiaiseläimiin, niin työn puolesta on tullut nähtyä lukuisia tiloja joilla on vielä suomenkarjaa jonkin verran muun karjan seassa. KAIKKI tilalliset ovat sanoneet että ne tiinehtyvät helpoiten verrattuna varsinaisiin maidontuottajarotuihin, poikivat helpoiten, sairastavat vähiten, elävät pisimpään. Itseasiassa olen kuullut sellaisenkin kommentin että "noita piruja ei tapa mikään, niistä ei ikinä pääse eroon." (Tämä äänellä josta kuvastui ärsyyntymisen seasta myös pieni ylpeydenpilkahdus.)
(Sarkasmi alkaa) Mutta koska mitäänhän ei saa uskoa jos ei ole tieteellistä näyttöä, niin emme ehkä voi antaa näiden ihmisten vuosikymmenien kokemukselle mitään arvoa. (Sarkasmi päättyy.)

No mutta maatiaislehmien hyvistä terveys- ja lisääntymisominaisuuksistahan on tieteellistä näyttöä.

Jos jossain ikivanhassa kananhoito- tai vaikka karjanhoito-oppaassa neuvotaan jotain, niin sekö tarkoittaa että niin on tehty jokaisella köyhällä pientilalla Suomessa?

No ei varmasti tarkoita. Mutta ei se sitäkään tarkoita, että joka paikassa on tehty juuri päinvastoin.

En väittänytkään että vesirokon sairastaminen antaa vasta-aineita muulle kuin vesirokolle tai että marektartunta estää sairastumasta IB:hen. En tajua edelleenkään pointtiasi, johtuu varmaan siitä että en ole mikään kirjanoppinut ja puhun asioista ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Flunssat eivät ole bakteeri-, vaan virusperäisiä!
Heikoimmat ja sairaimmat yksilöt kuolevat esim. marekiin, vahvoilla se ei aiheuta sairastumista. Heikot kuolevat IB:n sairastuttamina. Heikoimmat ja sairaimmat ihmisetkin kuolevat vaikka pelkkään influenssaan. Luonnonkarsintaa; tylyä mutta näin se vaan on.

Flunssia nyt on sekä virus-että bakteeriperäisiä, mutta se saivartelusta. Olet oikeilla jäljillä, heikot kuolevat tauteihin helpommin. Mutta se heikkous ei yleensä ole seurausta jostain geeniyhdistelmästä, vaan aikaisemmista muista tartunnoista, huonosta ravitsemuksesta, huonoista olosuhteista tms. Siksi tuo luonnonkarsinta ei kotieläimiä juuri jalosta. Sairaiden yksilöiden lopettaminen kyllä kai jonkin verran jalostaa, mutta ei siis sairauksien päästäminen kanalaan vasiten.

Allergioiden on todettu johtuvan liiasta hygieenisyydestä.

(Saivartelu alkaa) Ei ole todettu, vaan liian hygieenisyyden on vain todettu lisäävän allergiariskiä. (Saivartelu päättyy) Allergiat ja tartuntataudit ovat kaksi täysin eri asiaa. Allergioita ei nykyään suositella hoitamaan välttämällä allergisoivia aineita, jos oireet eivät ole tosi pahoja, mutta yksikään lääkäri ei takuulla suosittele hankkimaan tahallaan virustartuntoja.

Vasta-aineet elimistössä kertovat nimenomaan siitä että tauti on sairastettu

Juurikin näin! Se ei silti tarkoita sitä, että taudin sairastaminen on hyvä juttu. Parempi on olla kokonaan sairastumatta tautiin, jonka voi kohtuullisin varotoimin välttää. Siksi mä en enää hanki uutta eläinainesta kuin siitosmunina ja tätä suosittelivat poikastuottajien seminaarissa eläinlääkäri ja muutkin asiantuntijat.

Koska lainasit tekstiäni ja sen jälkeen vaahtosit kasvattajista joilla poikaskuolleisuus on 50% niin haluan painottaa että en sitten ole sellainen kasvattaja. En ole prosentteja laskenut poikaskuolleisuudestani mutta näin pikaisesti arvioituna se on korkeintaan 5%. Poikasia kuoriutuu jonkin verran alle sata vuodessa. Enkä omista hautomakonetta.

En todellakaan tarkoittanut tällä sinua tai ketään muutakaan keskustelijaa! Olen erittäin pahoillani, jos sait tällaisen kuvan. Nämä ovat siis juttuja, joita aina silloin tällöin kuulee tienaamismielessä erittäin suuria poikasmääriä koneilla myyntiin tuottavista kasvattajista. Yritin esittää asian niin, että ilmenisi, että nämä ovat suullisissa keskusteluissa esille tulleita juttuja, eivätkä koske tässä keskustelevia ihmisiä. Ilmeisesti en ihan onnistunut ilmaisemaan itseäni selkeästi. Joka tapauksessa, kuvatunlaisissa poikaskasvattajissa esiintyy vähättelevää suhtautumista tautitorjuntaan ja tämmöinen on ihan varmasti se suurin uhka mille hyvänsä kanarodulle.

Sulla on selvästi alhaisempi poikaskuolleisuus kun mulla. Tauti/heikkouskuolleisuutta on meillä ehkä saman verran, mut harakat nostaa prosenttia aina jonkin verran. En moiti harakkaa, en sulje tipuja turvaan sisälle, mut en myöskään uskottele itselleni, että harakan viemät olis geneettisesti varomattomampia. Ne vaan sattuu olemaan väärään aikaan väärällä puolella aitaa. Harakka ei siis jalosta kanojani.

Alkuperäiseen aiheeseen: mielestäni MTT:n ohjeet poikastuottajille ovat hyviä niin kantojen puhtauden, geneettisen diversiteetin kuin eläinten terveyden kannalta. En edelleenkään tajua, mikä niissä on niin huonoa, että pitää erota ohjelmasta. Se on sitten tietysti täysin toinen keskustelunaihe, että pitääkö kaikkia maatiaiskantoja säilyttää puhtaina kantoina erikseen. Säilyttäjät ovat tähän kuitenkin sitoutuneet ja sen tavoitteen kannalta ohjeet ovat ok. Siellä ei edes täysin kielletä eläinaineksen ottamista ei-poikastuottaja-säilyttäjiltä. Poikastuottajilta hankkiminen on vain asetettu ensisijaiseksi.

[Ushva]

Ihan uteliaisuudesta ilona, mihin sitten kuvittelet suomenkarjan terveyden, kestävyyden ja sitkeyden perustuvan jos ei siihen että karut olot on sen vuosien saatossa tällaiseksi jalostaneet? Hyvään tuuriin vai mihin? Näkisin että ei ainakaan loistavaan terveydenhoitoon ja optimaaliseen ruokintaan.
Suomenkarjaa siis saa mielestäsi hyvällä omalla tunnolla sanoa terveeksi ym. mutta vain siksi että siitä on olemassa tutkimuksia, ei sen vuoksi mitä käytännössä on ilmennyt. Sen sijaan maatiaiskanoista emme saa sanoa samaa koska tutkimustulokset puuttuvat. Tämä on juuri se asia mitä en ymmärrä. Eikö ihmisten kokemuksilla ole mielestäsi mitään merkitystä? Merkillistä, sillä omia kokemuksiasi näytät kuitenkin aika vakaasti uskovan ja julistavan ilmankin tutkimuksia.

Miksi maatiaiskanalla olisi yhtään eri tilanne terveyden ja kestävyyden suhteen kuin muillakaan maatiaislajeilla? Siitäkinhän me monet maatiaisten omistajat kaiketi olemme yhtämieltä että maatiainen kestää kylmyyttä ja huonompaa ravintoa paremmin kuin monet muut rodut ja hybridit. Vai eikö tätäkään saa sanoa koska siitä ei ole tutkimustuloksia?
Jos ruvetaan hiuksia halkomaan, se että sinulla on hyviä kokemuksia hybridien terveydestä ja kestävyydestä (kuinka pitkältä ajalta muuten kokemuksesi ovat, minkälaisella kanamäärällä, miten yleensäkin ihan ilman tutkimustuloksia uskallat väittää niitä kestävämmäksi mitä maatiaisia?), ei kerro sen enempää kokonaistilanteesta kuin se että minulla on hyviä kokemuksia maatiaisten terveydestä. Näiden keskustelujen pohjalta mitä täältäkin on lukenut on kuitenkin välittynyt aika selvästi että monella on hybrideistä ja niiden terveydestä erittäin huonoja kokemuksia. En voi tosin kommentoida omasta kokemuksesta koska sitä niiden osalta ei ole, mutta uskon kyllä että näistä asioista tänne kirjoittaneet ovat ihan oman kokemuksensa perusteella rehellisesti kertoneet tilanteesta.

Mutta tämähän on yleensäkin keskustelua vain kokemuspohjalta, sillä jos kaiken keskustelun pohjana pitäisi olla tieteelliset tutkimukset, niin voisimme sulkea koko palstan, sen verran vähän kanoja ja etenkin maatiaiskanoja on tutkittu. Olen samaa mieltä maattarin kanssa siitä että ei kaikesta tarvitse olla tutkimustuloksia, kyllä käytännön kokemuskin kertoo jotain.

Flunssia nyt on sekä virus-että bakteeriperäisiä, mutta se saivartelusta

Flunssalla kyllä tarkoitetaan virusperäistä ylähengitysteiden tulehdusta, näin se vain on eikä tarvitse edes saivarrella. Mutta tämä nyt menee jo lähes ohi aiheen ja on muutenkin aika merkityksetön asia.

Haluan edelleen painottaa että en missään nimessä halua antaa käsitystä että mielestäni maatiaiset olisivat ylivoimaisesti muita parempia aina ja joka asiassa, eikä tarkoitukseni ole halveksua yhtään mitään muita rotuja. Totta kai olosuhteet, sisäsiittoisuus, perinnöllisyys ym. vaikuttavat kaikkeen niin paljon että mitään 100% varmaa ei voi sanoa mistään. Edes tutkimustuloksiin ei voi luottaa täysin, niihinkin vaikuttaa niin monet asiat, kuten missä on tutkittu, minkälaisella otannalla, onko huomioitu muut mahdollisesti vaikuttavat asiat jne.
En väitä mitään mielipiteitäni faktoiksi, esitän vain omia näkemyksiäni. Ihan vaan siksi että tykkään maatiaisista ja keskustelu niistä on erittäin mielenkiintoista.

[Muusa]

Loogisesti ajatellen mitä enemmän vasta-aineita kanalla on sitä vastutuskykyisempi sen voi olettaa olevan - onhan se "sairastanut" monta tautia oireilematta mitenkään, saati että olisi kuollut. Minusta onkin tosi jännä jo IB-kohun aikaan ja nyt kun on laajemmin tutkittu, se että kotitarvekanoilla tuntuu "olevan" vaikka ja mitä tautia mutta ne eivät silti juurikaan sairastele! Sitä en tiedä miten kanojen sairauksien vasta-aineet suojaavat tai eivät suojaa muilta taudeilta mutta kaikkihan tietävät että lehmänrokon sairastanut ei sairastu huomattavasti vaarallisempaan isorokkoon
Laajan geenipoolin säilyminen on tietysti ihan eri asia kuin se että "karaisemalla" "jalostetaan" kanoista mahdollisimman sitkeitä ja kaikenkestäviä, niiden heikkojen yksilöiden kustannuksella (ei, edelleenkään ei tarvitse lukea edes rivien välistä että kannustan tällaiseen... tämä kun on aina paras erikseen mainita )
Jalostamisesta puheenollen ei Alhon kanta ainoa jaloste ole, ekana tulee mieleen Hämeen musta jossa myös on käytetty valintaa, jalostusta ja jopa "uutta verta".
Ja kaikki kunnia tutkimuksille ja tieteelliselle näytölle (jotka jostain syystä usein vaihtelevat sen mukaan mitä ja miten halutaan tutkia... "vale, emävale, tilasto" voidaan yhtä hyvin yleistää "...tutkimustulos" jos halutaan ) mutta kunnia myös mutulle ja perimätiedolle

[Suvianne]

Ai että näitä on mielenkiintoista lukea!!! Jatkakaa!!!

[hernande9]

Samaa mieltä olen minäkin kiinnostavuudesta ja hautomakone hyrisee koko ajan ja pitää mennä nyt lisäämään "nestettä" koneeseen ja tänne myös !!!

[Ilona]

Ihan uteliaisuudesta ilona, mihin sitten kuvittelet suomenkarjan terveyden, kestävyyden ja sitkeyden perustuvan jos ei siihen että karut olot on sen vuosien saatossa tällaiseksi jalostaneet?

En tiedä enkä kuvittele, vaan otaksun: siihen, että lehmä on ollut aikoinaan älyttömän kallis eläin. Siksi sitä ei ole laitettu teuraaksi heti, kun maitotuotos laskee tai tulee terveysongelmia, vaan on pidetty hengissä niin kauan kuin tiinehtyy ja lypsää. Pidempään eläneet ovat saaneet enemmän jälkeläisiä, mikä on suosinut hyvää tiinehtyvyyttä ja pitkää elinikää.

Sitten käytännön tasolle: ei kenelläkään maitotilallisella tulisi varmaan mieleen sanoa, että suomenkarja menee pilalle ja menettää hyvät ominaisuutensa, jos sitä hoitaa yhtä hyvin kuin jalostettuja eläimiä, ruokkii ja kuivittaa hyvin.

[Iita]

.......