Neitonen on silkkikana, harmaanruskea reilun vuoden ikäinen ja nimeltään Tuksu, joka muuttui oitis Amaliaksi
Oikein hurmaava neitonen, joka on asustellut kuukauden yksinään joten tuo että joutuu nyt yön yli uutta laumaansa odottelemaan ei varmaankaan ole sille ihan kamala paikka...
Tyytyväisenä se tsekkailu uuden asumuksensa ja kun nostin orrelle jäi sinne pörhistelemään silminnähden hyväksyväisen oloisena oloihinsa
Tai no, tyttäreni siis sen osti ihan ikiomaksi kanakseen joten pitäisi kai sanoa Lauran oma Amalia-mussukka...
Huomenna saa ainakin kuusi kaveria:tupsujalkasekoitukset tuolta lähikunnasta ja pikkasen kauempaa toisen töyhtöpäisen kanasen, jo vähän varttunemman rouvan (luultavasti silkkisekoitus).
Ja loppuviikosta kaksi muuta kanaa ja KUKKO!
Kunpa nytten tulisivat kaikki juttuun sitten loppupeleissä. Mutta pieneen nahisteluun tosin olen varautunutkin, kunhan nyt eivät ihan toisiaan tapa.
Voi tätä onnea ja autuutta