Tarkoitus tehdä kotieläinpihalle jokaisen eläinlajin viereen sellainen infotaulu, josta käy ilmi: lajin nimi suomeksi ja latinaksi, koko, esiintyminen, elintavat, ravinto ja lisääntyminen sekä pieni lyhyt juttu kyseisestä eläinlajista. Eli samanlaiset taulut kuin yleensä eläintarhoissakin on ja kysymys siitä, miten eläimet luonnossa elävät, ei tarhaolosuhteissa.
Hirveä homma on, kun itse ihan surkea englanninkielessä ja monesta löytyy tieto lähinnä englanniksi. Löytyisikö täältä apu viestikyyhkyjen ja riikinkukkokyyhkyjen suhteen? Helmikanoista löytyi info, mutten keksi niistä mitään jutuntynkää.
Kyyhkyihin ja helmikanoihin liittyen
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
-
Volmari
Eikös helmikanasta voisi kertoa, että se on hirveä mekkaloimaan! 
Tuo on muuten hyvä idea, että on infotaulut ja jaksat niihin kerätä oikeaa tietoa. Itse ainakin tulee eri paikoissa juuri tietoja lukaistua ja sitä pitää tietysti ihan faktana, että kirjoittaja on varmasti tiennyt mitä kirjoittaa.
Ja tiedon löytyminen suomeksi on kyllä välillä kiven takana, tai sitä ei ole juuri lainkaan
Tuo on muuten hyvä idea, että on infotaulut ja jaksat niihin kerätä oikeaa tietoa. Itse ainakin tulee eri paikoissa juuri tietoja lukaistua ja sitä pitää tietysti ihan faktana, että kirjoittaja on varmasti tiennyt mitä kirjoittaa.
Ja tiedon löytyminen suomeksi on kyllä välillä kiven takana, tai sitä ei ole juuri lainkaan
-
inez59
Viestikyyhkyn latinankielistä nimeä en tähä hätään kyllä tiedä. Se nyt esiintyy joka paikassa missä ihminen sitä pitää. Sehän ei ole villilintu vaikka niistä onkin polveutunut. Kalliokyyhkyistä siis.
Tuli mieleen, onko sulla toi Viestikyyhky-yhdistyksen myymä harrastajan käsikirja? Siitähän saat varmaan kaiken tiedon mitä tauluun tarvii?
Latinankielistä nimeä Columba livia käytetään myös viestikyyhkystä. Erityisesti kannattaa varmaan mainita viestikyyhkyn erinomainen suuntavaisto ja taipumus palata aina kotiin (syntymälakkaan.) Kyyhkyillä on pitkä historia ihmisten kanssa, aina antiikin kreikasta nykyaikaan, viestinviejä. Tiedon välittäjä aikojen alusta asti. Suomen ja Ruotsinkin välillä kyyhky kuljetti viestejä Tukholman kuninkaanlinnan ja Turun Linnan välillä. Nykyään enemmän harrastelintu, kyyhkykilpailut Euroopassa suuren luokan hommaa. Viestikyyhkykantoja mm. HVR (hollantilainen), Fabry (väriltään usein punainen, paljon saksalaisissa kyyhkyissä), Dordin (pitkän matkan lentäjä, suosittu Amerikassa), Ewas (jalostettu Suomessa), Kirck-Patric (kehitetty Englannissa, tämän uskotaan lentävän pilvirintaman läpi), Polish Silver (Puolassa jalostettu kookas lintu).
Tuli mieleen, onko sulla toi Viestikyyhky-yhdistyksen myymä harrastajan käsikirja? Siitähän saat varmaan kaiken tiedon mitä tauluun tarvii?
Latinankielistä nimeä Columba livia käytetään myös viestikyyhkystä. Erityisesti kannattaa varmaan mainita viestikyyhkyn erinomainen suuntavaisto ja taipumus palata aina kotiin (syntymälakkaan.) Kyyhkyillä on pitkä historia ihmisten kanssa, aina antiikin kreikasta nykyaikaan, viestinviejä. Tiedon välittäjä aikojen alusta asti. Suomen ja Ruotsinkin välillä kyyhky kuljetti viestejä Tukholman kuninkaanlinnan ja Turun Linnan välillä. Nykyään enemmän harrastelintu, kyyhkykilpailut Euroopassa suuren luokan hommaa. Viestikyyhkykantoja mm. HVR (hollantilainen), Fabry (väriltään usein punainen, paljon saksalaisissa kyyhkyissä), Dordin (pitkän matkan lentäjä, suosittu Amerikassa), Ewas (jalostettu Suomessa), Kirck-Patric (kehitetty Englannissa, tämän uskotaan lentävän pilvirintaman läpi), Polish Silver (Puolassa jalostettu kookas lintu).
-
Rouva Konijänkä
Helmikanoista teksti on jo. Nyt puuttuu enää riikinkukkokyyhkyistä sekä viestikyyhkyistä.
Laitan tähän nyt esimerkiksi, mitä olen kirjoittanut viiriäisistä, samaan malliin pitäisi osata laittaa noista kyyhkyistä, mutta ovat kuitenkin vielä niin vieraita, etten osaa.
Käsikirjassa on keskitytty niin paljon vain siihen kasvatukseen, ettei siitä mielestäni löydy yksinkertaisia vastauksia minulle
Viiriäinen(Coturnix coturnix)
Levinneisyys: Etelä- ja Keski-Eurooppa. Idässä levinneisyysalue ulottuu Venäjän keskiosiin ja Intiaan asti. Myös usealla taholla Afrikassa. Suomessa viiriäisiä kuullaan vuosittain.
Elinympäristö:Ylängot, puoliaavikot, pellot, arot ja savannit. Viiriäinen pesii pelloilla ja laitumilla.
Ominaisuudet: Pituus 18 cm, siipiväli 32-35 cm, paino 70-155 g. Ruskehtava lintu, jonka silmäkulmassa on kaksi valkoista juovaa. Vartalonmuoto on soikea, kaula lyhyt, pää pieni ja siivet pitkät.
Ravinto: Ruohon versot ja siemenet, selkärangattomat, teollinen siipikarjan rehu
Lisääntyminen: Emo munii 2-18 munaa, joita se hautoo 17-20 vrk.
Viiriäisiä tarhataan munien ja lihan vuoksi. Tarhatuilta viiriäisiltä on hautomisvietti lähes täysin kadonnut, joten lisääminen tapahtuu aina hautomakoneen avulla. Säikähtäessään viiriäiset hyppäävät ilmaan ja voivat taittaa niskansa.
Laitan tähän nyt esimerkiksi, mitä olen kirjoittanut viiriäisistä, samaan malliin pitäisi osata laittaa noista kyyhkyistä, mutta ovat kuitenkin vielä niin vieraita, etten osaa.
Käsikirjassa on keskitytty niin paljon vain siihen kasvatukseen, ettei siitä mielestäni löydy yksinkertaisia vastauksia minulle
Viiriäinen(Coturnix coturnix)
Levinneisyys: Etelä- ja Keski-Eurooppa. Idässä levinneisyysalue ulottuu Venäjän keskiosiin ja Intiaan asti. Myös usealla taholla Afrikassa. Suomessa viiriäisiä kuullaan vuosittain.
Elinympäristö:Ylängot, puoliaavikot, pellot, arot ja savannit. Viiriäinen pesii pelloilla ja laitumilla.
Ominaisuudet: Pituus 18 cm, siipiväli 32-35 cm, paino 70-155 g. Ruskehtava lintu, jonka silmäkulmassa on kaksi valkoista juovaa. Vartalonmuoto on soikea, kaula lyhyt, pää pieni ja siivet pitkät.
Ravinto: Ruohon versot ja siemenet, selkärangattomat, teollinen siipikarjan rehu
Lisääntyminen: Emo munii 2-18 munaa, joita se hautoo 17-20 vrk.
Viiriäisiä tarhataan munien ja lihan vuoksi. Tarhatuilta viiriäisiltä on hautomisvietti lähes täysin kadonnut, joten lisääminen tapahtuu aina hautomakoneen avulla. Säikähtäessään viiriäiset hyppäävät ilmaan ja voivat taittaa niskansa.