Kana on nokittu verille, mitäs nyt?

[Henrietta]

Eli pari päivää sitten huomattiin, että yksi viidestä kanasta on nokittu päästään ihan verille.. pysytteli pääasiassa kopissa, niin sai olla kohtalaisen rauhassa (kopissa punainen lämpölamppu, eli muut ei ilmeisesti nähneet verta yhtä hyvin kuin päivänvalossa?!). Heti kun tuli kopista pois, alkoi nokkiminen. Eristin kanan ja nyt mietinkin, että miten toimin, kun palautan tämän syrjityn takaisin muiden seuraan ja koska voin sen tehdä? Mietin, että kun höyhenissä kumminkin verta on, niin alkavatko muut nokkia uudelleen? En kai keskellä talvea voi kanaa pesemäänkään ruveta? Kiitos jo etukäteen vastauksista!

[tinttu]

Mulla on yhdestä kukoista ollut veritippoja kaulurilla (oli päähän nokittu kans), kun ilmeisesti tuo vanha kukko on ojentanut. Ekan kerran kun näin, olin varma että no niin, nokkivat sen nyt kuoliaaksi ja mulla ei sille uutta kotiakaan kuitenkaan...Mutta ei, se toistui kerran ja jäi sitten!

[pipsa]

Meillä meni jouluna yks kukkopoika noin.
Se oli aina muiden nokinnan kohde ,jostain syystä??
Mä pelastin sen useita kertoja ja se oli vähän alakynnessä aina....
Tuli sellainen olo et turhaan niiden juttuihin puuttuu

[chiking]

itsellä kasvamassa 2 takuuvarmaa silkkikukkoa,mutta sitten on valkohuntu josta en tiedä kumpi se on,mutta kun se orrelta menee maahan niin heti ovat silkkikukot sen päähöyhenissä kiinni ja hyppäävät selkään?onko tämä astumista vai alistamista lisäksi on silkkikana joka saa rauhassa olla maassa kukkojen kanssa

[petskin]

Chiking: Minusta ainakin vaikuttaisi kirjoittamasi perusteella astumiselta eli on varmaankin sukupuoleltaan kana. Meillä yksi ilmajokelaiskana on hyvin "suosittu", kun se tulee orrelta alas ovat kaikki kukot heti sen päällä polkemassa kun taas toinen kana saa olla ihan rauhassa. Veikkaisin myös tallaista sinulla, silkkikanasi ei ole yhtä "suosittu" kukkojen keskuudessa kun valkohuntukanasi.

[Henrietta]

Muutaman päivän annoin olla kanan eristyksessä ja palautin muiden joukkoon. Aluksi nokkivat sitä, mutta hyvin pian jättivät rauhaan ja nyt kana on täysin toipunut (toki jo hyvän aikaa sitten!)..

[tawnia]

Meillä on vähän samantyylinen ongelma. Kanat on piikkiöläisiä ja niitä on 1+ 3. Ikääkin vasta muutama kuukausi. Ostettiin 2 uutta kanaa, jotka vähän nuorempia, mutta koko eroa ei ole aivan hirveesti. Oltiin juuri muuttamassa ja kanat pääsi yhteen ekan kerran navetassa, jossa saivat olla päivän. Kanala ei kuitenkaan ehtinyt valmistua, joten joutuivat yöksi sisälle pieneen aitaukseen ennen kun seuraavana päivänä pääsivät uuteen kanalaan. Aamulla toinen uusista oli kaula verellä nokittuna. Otin sen erikseen eri rotusten tipujen kanssa, joiden kanssa pärjää ilman ongelmia. Toinen uusi kana puolestaan on ihan osa "jengiä" eikä sitä kohtaan ole ollenkaan minkäänlaista kiusaamista. No, tänään parin päivän erillään pitämisen (pikkuset ovat häkissä kanalassa eli tavallaan samoissa tiloissa kyllä) jälkeen yritin päästää uudestaan kanaa muitten sekaan kun haava näytti parantuneen ja sulat puhdistuneen. No, samantien sieltä tuli toinen kana nokkimaan sitä päähän/niskaan ja tämä jäi vaan kyyhöttämään paikalleen, eikä ees yrittäny mennä suojaan. Laitoin sen takas tipujen kanssa. Pitääkö mun luovuttaa vai millä tavalla yrittäisitte vielä saada kanaa laumanjatkoksi? En haluis kuitenkaan enää enempää kipua sille tuottaa kun kerran on ollu jo verillä ja on uudessa kodissa ja stressi on varmaan melkonen. Mutta en kuitenkaan halua pitää sekaparvia eri rotuja, enkä millään miettiä sitäkään vaihtoehtoa, ettei voitais tuota kanaa pitää. Kaikki vinkit otetaan vastaan!

[chicken]

Itsekin ajattelin pitkään että antaa kanojen hoitaa itse nokkimisjärjestyksensä. Nyt kuitenkin viime kesänä tipuja nokkinut kana aloitti uudestaan oikein kunnon rökittämisen tipuja kohtaan. Jatkossa aion pistää kaikki liian agressiiviset pois, tuon kyseisen kanan lopetin. Muut elää sovussa ja on kilttejä.
Yksi toinen jahisti tänään toisen kanan tipuja ja päätin että kun se on saanut omat tipunsa ja jos tuo toisten rökitys jatkuu niin pistän senkin pois. Parvessa on kuitenkin niitä kanoja jotka saattavat nokkia kerran "äläs tule kun on mun vuoro" jota pidän normaalina mutta sitten ne jotka jahtaamalla jahtaa vaikka toinen on jo luovuttanut.. hirvea stressi vaan tulee moisesta. Nyt kun se ensimäinen lopetus on omalta kohdalta tehty, kynnys tehdä se uudelleen on pienempi ja koen sen hyvänä asiana. Jätän vain kiltit kanat parveen.
Tietysti sulla vähän eri tilanne, mutta ehkä tarkkailisin onko se aina sama joka nokkii. Minusta se ei ole ok että yksi saa pitää sellasta jöötä että joku kuolee siihen.. Tietysti on se mahdollisuus että nokittu on sairas ja muut hylkii siksi että se tietysti kannattaa selvittää.
Eihän agressiivisuutta hyväksytä kukolta, niin miksi kanaltakaan?

[hen-na]

^mulla on ollut nyt vuoden piikkiöläisiä (monen kokoisena) ja olen huomannut niistä, että ovat kovin agressiivisia; kukot ihmisiä kohtaan (paitsi meidän vanha kukko) ja kanat toisia kanoja kohtaan. Meillähän oli näitä useampi joilta puuttu päästä nahat ja olivat kuolleet siihen. En tiedä oliko sitten rotan vai toisten kanojen tekosia...

Nyt meillä on ollut ilmajokisia muutaman kuukauden ja voin sanoa, että ne on AIVAN erinlaisia käyttäytymiseltään. Niin ihmisystävällisiä ja laumassa lempeästi käyttäytyviä.

[Niiskuneiti]

Minä otin lähipiirin varoituksista huolimatta kahden aikuisen kanamme "parveen" kaksi uutta kanaa ja kukon. Näiden aikuiskanojemme sulho kun joutui uuniin laajennettuaan hyökkäyskäytöstään aikuista lapsiinkin.

Uudet tiput ovat noin parin kuukauden ikäisiä. Sellaisia kyyhkysen kokoisia piipittäjiä.

Varustauduin "häkittämään" "hurjimus-kanani" tutustumisvaiheen ajaksi ja niinhän siinä sitten kävi. Tiput eivät ollenkaan osanneet säikkyä eukkoja ja erityisesti kukkopoika sai nokasta. Laitoin eukot häkkeihin rauhoittumaan ja voi kun tiput olivat niistä kiinnostuneita! Ihan siinä äärellä piipittivät ja ihmettelivät, kun kanaeukko kaltereiden takana suorastaan kihisi

Vuorokauden päästä päästin toisen vapaaksi. Ajattelin että paluu häkkiin koittaa jos tuhmailee. No, hän oli oikein asiallisesti ja kiinnostuneempi vapaudestaan kuin tipuista. Ramppasin kanatarhalla koko illan katsomassa että onhan kaikki ok.

Tänään koetin päästää tätä toista sankaritarta tipuihin tutustumaan. Hän on selkeästi eukkojen kesken se määrätietoisempi yksilö ja taas sai tiput huutia! Tällä kertaa ne kyllä jo osasivat räpistellä karkuun, mutta hurjimus oli kuitenkin nopeampi.

Onko tällaisesta kokemusta? Joutuuko Niiskuneiti tekemään kohta kukko-vainaallensa seuraa kun ei sopeudu uuteen tilanteeseensa vai asettuuko se jossain vaiheessa? Laitoin hänet taas häkkiin ja siellä tepastelee tuohtuneena.