Kanojenne luonteet

[kochin-fani]

Tuli mieleen yksi päivä että olisi kivaa tietää kanojenne tai muiden lintujenne luonteita Minä voin aloittaa.
Aino - Aina nälkäinen, kanalauman pomo heti kukko-Volmarin jälkeen. Luottavainen ja utelias.
Asta - Hyvä äiti tipuille. Tottelevainen kukkoa kohtaan, hyvä munija. Rohkea ja tulee ihmisten lähelle.
Mymmeli - Välillä ilkeä muille, välillä taas ei. Ei kovin arka, mutta aina varuillaan.
Myy - Mymmelin "kaksoissisar". Ei yhtä rohkea kuin muut. Kanalaumassa arvojärjestyksen alempiarvoisten joukossa.
Rohmu - Nuorena ahmatti, mutta nyt ei enää kovin nälkäinen. Syö kädestä jos uskaltaa..
Roosa - Muiden silmätikku, joutuu asumaan eristyksessä mutta vain verkkoaidan takana. Ihmisiä kohtaan melko kesy.
Volmari - Kanalan kukko. Todella kiltti, mutta vielä nuori ja kanojen kanssa vähän ...mnhnm... innokas.
HUOM Olen ex. iikki ja Lempi, kummaltakin käyttäjältä unohdin salasanan ja nyt älysin pistää muistiin

[Kana86]

Tällä hetkellä siis vain hallissamme isäni rakas lemmikkikukko ja hänen seuranaan oleva kanavaimo. Keväällä hankitaan lisää kanoja ja rakennetaan kunnollinen pikku kanala ympärivuotiseen käyttöön.

Tuomas-kukko: erittäin huolehtivainen vaimojaan/vaimoaan kohtaan. Välillä mietitään, saako kukkopoika itse ruokaa ollenkaan, kun pudottaa kaiken vain kanoilleen kovan plupuutuksen säestämänä. Innokas tiputanssija ja kovasti myös polkisi, jos kanat antaisivat. Ottaa kädestä ruokaa.

Orvokki: Pieni, vaatimaton ja kirjava kana, joka on äärettömän utelias ja juoksee pihamaalla mielellään ihmisten vierellä. Todellinen ahmatti, ja kun ruokaa tulee nokan alle, päästää Orvokki kimeän ja iloisen kotkotuksen. Tulee ruuan perässä polvellekin ja hyppää leivällä houkutellen korkeita hyppyjä. Erittäin sympaattinen otus, jonka kovasti haluasimme ensi keväänä hautovan jälkeläisiä.

[Nuki]

Aloitetaan kalkkunoista, koska ne on isoimpia ja kovaäänisimpiä
Hertta: kalkku-ukko, jonka piti alunperin olla akka, mutta josta yhtäkkiä kasvoikin iso kukko. Hetken jo näytti että Kurkon kanssa taistelevat niin, että joudun toisesta luopumaan, mutta nyt elellään jo ihan sovussa. Hertta on tosi utelias, aina nyppimässä ja nokkimassa vaatteita (ja korviksia!), seuraa ihmisiä ja kalkattaa kovaan ääneen jokaista outoa asiaa ja ääntä.
Kurko: kuningaskalkkuna, porukan kakkonen. Vähän Herttaa ujompi, mutta sylissä rauhoittuu paremmin. Haluaisi kovasti jo tehdä lähempää tuttavuutta Kyllikkiin. Molemmat pojat pronsseja.
Kyllikki: valkoinen BUT-tyttö, melkein kuin joutsen. Painaa vaatimattomat 15-kiloa ja pitää pojat kurissa. Kunnon Justiina poikaystävilleen, mutta äärettömän ihmisrakas, vähän myös mustis muiden lintujen saamasta huomiosta. Jos otan jonkun muun syliin, Kylli tulee heti viereen naama punaisena uhkailemaan kunnes pääsee itse kainaloon paijattavaksi. Nauttii etenkin pään ja kaulan silityksistä, laittaa silmät kiinni ja nojaa vasten. Kylli on myös meidän virallinen Tarkastajakalkkuna, mitään ei voi pihalla tehdä ilman kalkkunan valvovaa silmää. Kyllikki on myös salaa rakastunut mun mieheen eikä ymmärrä olevansa väärää lajia...
Matti ja Teppo: käppänäkukot joista kaikki alkoi viime kesänä. Masa on tumma ja vaikutti aluksi olevan The Kukko. Nyt vaalea Teppo on tainnut kiriä ja ohi ja koittaa vikitellä kanoja minkä ennättää. Teppo unelmoi vaaleasta iittiläis-Aamusta ja Matin lemmen kohteena on jättikotsi Esmeralda. Masa on vähän arempi, Teppoa taas saa silitellä ja sylitellä mielin määrin.
Tyyne, Martta ja Hillevi: käppänätyttökolmikko. Tyyne on kesyin, oppi ekana hyppäämään ite syliin ja opetti toisille saman tempun. Iltaisin jos meen kanalaan, tää kolmikko hyppää ilolla syliin ja kävisi mielellään siihen myös nukkumaan Hillevi on pienin ja toimeliain, Martta isoin ja pikkuisen aina varuillaan.
Anna: mille-kaunotar, istuis olkapäällä vaikka koko päivän jutellen yllättävän kovalla ja karkealla äänellään.
Viikinki: jättikotsi-komistus, kukko siis. Kesy, kiltti herrasmies, vähän vaan liian innokas kanojensa kanssa. Oon yrittänyt Viikkarille jutella että kanat lämpiäis paremmin herrasmiesmaiseen käytökseen, mutta kai nuorehkoa kukelia vie vielä hormonit...
Esmeralda: Viikkarin kakkosmorsian, jättikotsi. Esme on hellyttävä ryppynaama, juttelee hiljaksiin sylissä pohtivaisen näköisenä ja viipottaa pihalla kovaa villapöksyt vilkkuen.
Hilkka: Viikkarin ykkösmorsio, ex-tehotyttö joka vieläkin vääntää munan päivässä. Tosi utelias ja kova juttelemaan, tulee aina tutkimaan kanalassa vierailijat lähietäisyydeltä. Pomottaa ikävästi muita kanoja, myös jätti-Esmeä joka on koostaan huolimatta itse lempeys. Hilkka oli aluksi järkyttynyt ulkoilmasta, mutta nyt tunkis ulos vaikka millaisella säällä, aikoo näemmä ottaa kaiken irti elämänsä vapaammasta loppupuolesta
Aamu: synttärilahjakana, iittiläinen kaunokainen joka oli aluksi arka mutta on sittemmin huomannut ettei mitään kamalaa tapahdu vaikka välillä syliin joutuisikin.
Aatos: tuli Aamun mukana, upean pilkullinen nuori iittiläisherra, myös alun jälkeen kesymmäksi muuttunut arka pikkuinen.

[kana10]

Tässä muutaman lempparikanan (ja kukon) luonteista + yhdein ei niin kivan.

Rokki: Antaa kanojen AINA syödä ensimmäisenä. Jos porukassa on erimielisyyksiä niin on jo menossa selvittelemään asiat. Todella "isällinen" eli huolehtii poikasista yhdessä kanojensa kanssa.

Juniori: Vilkas nuori kääpiö-kochi poika. Huolehtii sisarestaan niin hyvin kuin suinkin voi. Aina tulossa ovelle vastaan tervehtimään. Tykkää istua käsivarrella ja mutustella samalla jyviä (lentää itse käsivarrelle).

Rokki kana: Ahne kuin pieni porsas! Kun antaa jotakin todella herkullista niin hotkii enemmän kuin ehtii niellä (välillä kuulostaa siltä kuin melkein jopa menisi väärään kurkkuun ). Melko häijy muita kanoja kohtaan.

Auvvo: Tämä pian 11wee rouva hautoo vuosittain vähintään yhden poikueen. Hoivaa ja puolustaa tipuja vaikka oman henkensä uhalla. Komentaa välillä kukkojakin oikein olan takaa, ei kuitenkaan häijy. Ollut johtajakana alusta asti.

Mimosa: Tämän kanan olen myynyt mutta se on kyllä ehdottomasti ärsyttävin kana mikä voi olla! Voisi verrata egressiiviseen kukkoon. Uudessa paikassa rauhottui kummasti mutta ei kai vaan jostain syystä pitänyt minusta ollenkaan. :-P Kiusasi myös arempia kanoja.

Ärjy (viiriäinen): Vaikuttaa luulevan olevansa todella iso ja ärhentelee kaikille ihmisille ja nokkii kättä, mutta jotenkin tämä käytös vain on niin huvittavaa niin pieneltä linnulta. Itsetunto ei koskaan horju! Sietää vain yhtä naarasta kerrallaan mutta hoivaa omaa tyttöään sitäkin paremmin.

[Maatikko]

Bella: nuori, mutta jo mahtava matami - jyrää pelkällä massallaan paikkansa parvessa.
Cissa: ei mikään suuri persoona, mutta mukava ja asiallinen nuori kananen.
Herkkis: ihana hautojamamma, keikkuu selässä jos erehdyn kumartumaan, puuhea ja suloinen.
Kirjokansi: äänekäs ja näkyvä, hautonutkin kerran, viehkeä tapaus.
Meda: omintakeinen touhuaja, usein viihtyy esim. ulkona lumihangessa paljon muita pitempään, puuhailee omiaan.
Nätti: liikkis, ihana, vähäeleinen, kesy, kiltti kana, oikea vaatimaton maatiainen.
Pulu: viihtyy mamman sylissä, iloinen kaikkien kaveri.
Surusiipi: hieman omituinen mulkoilija, ei mikään ydinfyysikko, tätä en koskaan oikein ole oppinut ymmärtämään.
Sirkku (nuori kukko): mamman pikkupoika, joka tosin kasvaa kovalla kohinalla, mutta pyrkii edelleen keikkumaan olkapäälle.

[petskin]

Paju:Todella kesy kana, keikkuu aina selässä tai sylissä, ei päästä muita "poikasia" minun, eli "emon" luokse. Tulee aina
iltaisin pihalle kutsusta kun suljen luukkua, ja vien sitten hänet ison oven kautta takaisin kanalaan. Imajokelainen maatiainen.
Vaahtera: Kukko. Kesyys vaihtelee, tykkää kanoista ja rapsutuksista, kanojen kanssa vähän liiankin innokas, tulee minulle (emolle) aina selittämään kuinka isot kukot kiusaavat. Ilmajokelainen maatiainen.
Raparperi Kukko. Rakastaa rapsutuksia, silityksiä ja Lilja-rokkia joka on Raparperia viisi kertaa isompi .
Litutilli: Kukko. Nimi sopii sille mielestäni hyvin, pienenä kiljui kaiken aikaa. Ei kovin kesy, mutta tykkää rapsutuksista
ja on vetänyt nokkaan itseään isomalle Vaahtera-kukolle.
Petunnia: Kesy kana, toisten, varsinkin Pajun silmätikku. Toisesta silmästä melkein sokea, sillä on kai kaihi, tykkää olla
minun (emon) lähellä mutta se ei oikein Pajun takia yleensä onnistu. Raparperi, Litutilli ja Petunnia ovat kaikki käppänöitä.
Siinä oli nuorin lauma.

Viikuna: Ihana kukko, ja minä olen sen kana . Ruskea silmäinen kultainen kukko, jolla haarmaat jalat ja
valkoiset kynnet, Ohdake on vetänyt sitä nokkaan ja nyt Viikuna ei enään uskalla olla kovinkaan innokas kanojen kanssa.
Ilmajokelainen maatiainen.
Ohdake: Aika kesy kukko. Sairastanut IB:n. Inokas kanojen kanssa. Ilmajokelainen maatiainen.
Poppeli: Tiukka mimmi, ja aika kesy. Samaa "rotua" kuin Litutilli, Raparperi ja Petunnia eli käppänä sekoituksia.
Unikko: Erittäin kesy kana, aina hyppäämässä syliin herkkujen toivossa, muiden silmätilkku, mutta pistää nuoremmat silti kuriin. Samaa "rotua" kuin Poppelikin. Poppelin sisko.
Siinä olikin sitten toisiksi nuorempien lauma.

Kielo: Kääpiöhamburker kana, aika kesy, lopettanut muninnan kukkopaljouden vuoksi.
Kaisla: Kielon sisko eli samaa rotua, kesy ja höpsö, lopettanaut muninnan samasta syystä kuin Kielokin.
Siinä oli kanalan pienimmät kaverukset.

Pihlaja: Ihmeellinen ahmatti kana, hyvä munia ja kesy sylissä juttelia. Ilmajokelainen maatiainen.
Angervo: Arka putputtaja, hyvä munija ja aika ahmatti. Ilmajokelainen maatiainen.
Omena: Aika kesy kana, munii oikeita jätti-munia ja on mädänomenan värinen . Ilmajokelainen maatiainen.
Selja: Kaikkien kaveri ja silmätikku kana, kesy, ei juttele paljoa ja on perso herkuille. Munii hyvin. Ilmajokelainen
maatiainen.
Siinä oli Ilmajokelaais-rouva lauma, kaikki on aika moisia ahmatteja. Toisiksi vanhin lauma.

Lilja: Aika moinen käki kanaksi, esittää kovaa ja on johtaja kana, mutta onkin loppujen lopuksi vielä "emon" eli minun, pieni pikku tipu. Varsinainen nirsoilia, hunaja ja kissanruoka kelpaa. Plymouth Rokki.
Uutelo: Johtajakukko ja sylipallero, ei syö itse paljoakaan vaan antaa kaikki herkut kanoille. Kääpiö kotchi.
Ulpukka: Uutelon kana ja kai sukulainenkin sillä Uutelon ja Ulpukan Pihta tipun jalasta tuli epämuodostunut. Pihta on
onnettomuuden seurauksesta nyt kanojen taivaassa. Ulpukka on hyvä munia mutta pelkää isoja kukkoja.
Siinä oli viimeinen ja vanhin laumamme, ja nyt kyllä kirjoittaminenkin piisais minulle.

[nasse10]

Väinö- komea kukko huolehtii tytöistä hienosti herrasmiehenä syö viimesenä ja pitää tytöt kurissa ei saa tapella.
Kaunokki-Kaunokkia pitää auttaaa orrelta alas ei muka itse pääse kova höpöttämään, pummaamaan ruokaa ja pitäisi syöttää kädestä,munii tosi isoja munia.
klaara- omissa oloissaan enemmän viihtyvä koko ajan tulee kesymmäksi ,munii viikossa 6-7 munaa.
Tuuli- nuorin kaikista tällä viikolla ensimmäiset munat, vähän arka kaunokki ja klaara vähän kiusannut nyt väinö pistänyt tytöt ruotuun niin yhteiselämä sujuu väinön suojeluksessa selvästi.
Nimensä sai kun oli kun tuulihaukka pienenä ei yhtään kanan näköinen harmaa tyttö.

[Chick]

Mistä johtuu että yksi kanoista pitää kovempaa jöötä kuin kukko ja marmattaa sille aina takaisin kovempaa? Ja hyökkää munituskopista tulevan toisen kanan kimppuun.

[chicken]

Kiinnitättekö huomiota kanojen luonteeseen siitoksessa lainkaan? Vai vain väreihin? tai johonkin muuhun?
Itse oon huomannu että viime kesänä kuoriutunut kana on niin rumaääninen kuin mikä! Kuopii myös sotkien ja kaataen kupit kuten emonsa Mutta kiltti on
Pitäisikö luonteeseen edes kiinnittää huomiota? Vai jalostaako jotkut vaan kokoa?
Vai puhutteko edes jalostuksesta kun on kyse harrastuksesta? Eikös koirilla ainakin jalostuksessa katsota luonnetta, miksei kanoillakin

[kana10]

Itse en ainakaan ikinä teettäisi poikasia kukolla joka on äkäinen, se kuulemma periytyy herkästi eteenpäin.

[juujuu]

Olipa paljon kesyjä kukkoja /kanoja ihmisillä Kesyyntyykö linnut ihan itsestään vai pitääkö niitä kosketella tai jotain?
niinkuin muitakin lemmikkieläimiä ...Minulla on kasvamassa viisi silkkiä(Ryhmä Rämä) enkä ole raaskinut heitä oikestaan mitenkään käsitellä
kun saavat hirveän pakokauhu kohtauksen Mutta siinä porukassa on yksi selvästi kesympi Madonna joka antaa häkin raosta itseään rapsutella
Ja Ryhmä Rämä tulee kyllä riviin mua tuijottelemaan kun jään monta kertaa päivässä eteen kykkimään Vai onko niin että kesyyntyminen
alkaa kun silkit pääsevät isompaan tilaan ja saavat itse tulla hoitajansa luo silloin kun siltä tuntuu

Ja lisää haluaisin lukea lintujenne ominaisuuksista Kiitos

[Bonus]

Mulla on nyt yks sekopääkana. Se hautoo ihan hulluna mutta pesässä ei ole koskaan yhtään munaa. Kun menee kanalaan niin se vetää pesässä ihan maihin ja yrittää olla ettei sitä huomattais. Se ei tuu syömään eikä juomaan ellen mä sitä käy pesästä heittämässä pihalle. Kanan koskeminen saatika pihalle heittäminen saa aikaan sillä hillittömän raivarin ja se huutaa ja painaa höyhenet pörhöllä pitkin pihaa. Se käy syömässä kyllä sitten kun olen sen pesästä ulostanut mutta heti kun silmä välttää se on takaisin hautomassa tyhjää pesää. Yritin kerran sille tunkea toisen kanan munia alle mutta silloin se lähti ite karkuun, kamalan metelin kanssa tietenkin

[Sipra]

Minun kanaset tosiaan on vasta 7,5 viikoisia.. Mutta kyllä niistä alkaa ehkä vähän erottaa luonteenpiirteitä !
Kukot:

Juosukko on tällä hetkellä kukoista "kingi" tai ainakin näyttää siltä. Vähän rohkeampi kuin Teppana kukko, jolla on vielä pienemmät heltanalut kun Juosukolla

Kanat:
Aniviisu ja Malanja ovat lauman pienimmät kanaset tällä hetkellä. Malanja on ärhäkin ja huutaa kun ottaa syliin
Akviliina on melko reipas tyttö, tulee rohkeasti ruoalle ja Marppa sekä Malviina ovat suurimmat kanaset nyt. Marppa kanoista kaikkein rohkein ja sosiaalisin, tulee jututtamaan ja sylissäkin on räpiköimättä
Mielenkiintoista on miten luonteet muuttuvat ja kehittyvät kun aika kuluu !

[Norppaah]

Klaara: Aikamoinen pomottelija ja ahmatti. Kuitenkin todella kiltti ja tulee lähelle, kun tuo ruokaa... Hyvä ja huolehtivainen äiti!
Kaisa: Ujo, mutta lempeä. Tykkää olla sylissä ja antaa ottaa kiinni. Klaaran paras ystävä.
Diana: Lempeä kana. Uskaltaa tulla lähelle ja uusimmista kanoista kaikista uteliain. Pienikokoisin, mutta sopeutuu hyvin joukkoon. Munii todella pieniä munia joista kuoriutui tipuja.
Kerttu: Kukon vaimo. Kokoajan kukon rinnalla. Todella säikky eikä tykkää olla sylissä. Uusi kana joten voi siitäkin johtua.
Minna: Kauhea raappija. Saa paniikkikohtauksia jos tulee yhtään lähemmäs ja kun ottaa syliin niin rimpuilee ja raapii jaloillaan kädet naarmuile Uusi kana kanssa.
Ridge, eli meidän kukko.: Todellinen pelkuri, suoraansanoen. Lähtee eti karkuun ja jättää kant oman onnensa nojaa. Karkasi heti, kun uli meille. Jouduttiin etsimään sitä n. 4 tuntia. Kova huutamaan ja kiekuu n. kahdeksan aikaa. Eikös niiden pitäisi kiekua 4 - 6 ??

Tipuja en vielä tunne ( kuoriutui vasta 1.7 ) Mutta toinen todella seikkailunhaluinen.

/ Pahoittelen jos on kirjoitusvirheitä. Huonot näppäimet tässä koneessa !

[kruttu]

Cissa: ei mikään suuri persoona, mutta mukava ja asiallinen nuori kananen.
Surusiipi: hieman omituinen mulkoilija, ei mikään ydinfyysikko, tätä en koskaan oikein ole oppinut ymmärtämään.

Nämä asuu nyt siis meillä, ja tunnistan kyllä kuvauksista. Surppari on aika yksinkertainen, mutta tosi vakaa ja mukava. Ei hötkyä turhasta. Cissa taas on villieläin, laiduntaisi yksinään jossain pusikossa eikä välittäisi muusta porukasta yhtään ...jollei Ääntzi-kukko olisi hänen villiä sydäntään sulattanut . Ääntzi on ihan kelpo kukko, herrasmies ja antaa kaikkensa Cissalle ja Surusiivelle, tunkee niiden mukaan jopa munimaan... tai vähintään seuraa kopin edessä jutellen.

Pikkukanat Frida, Agnetha, Kyyhky ja Urhotar on vaan pikkukanat. Ne menee ja tulee nelistään, kinastelee välillä keskenään, tekee syöksyjä isompien ohi ruokalautaselle ja saa nelikkokohtauksia jolloin juoksevat pää kolmantena jalkana jonnekin. Ihania!