Viime viikolla kuoriutuivat myös Annamarin poikaset. Viidestä munasta kolme. Keltainen, musta ja ruskea tipu.

Annamarilla ei tämä äitiys ole ihan niin luontevaa kuin Inkulla. Tuore kanaemo juoksenteli ensimmäisinä päivinä pitkin kanalaa ja ulkotarhaa ja halusi näyttää tipuille yhtä sun toista, mutta pikkuiset piiperöt eivät pysyneet emonsa perässä. Sitten sai emo palata etsimään poikasiaan. Ja sateellakin Annamari säntäsi semmoista vauhtia sisälle, että poikaset jäivät sateeseen.

Mies kävi sitten etsimässä ne ulkoa. Mutta siitä se nuori emo oppii.
Inkku ja Annamari hoitavat tipuja nyt suurimmaksi osaksi yhdessä. Nukkuvat usein samassa pesässä koko poikaslauman kanssa ja isot ja pikkutiput kulkevat luontevasti sekaisin parvessa.
Saa nähdä kuoriutuuko ensi viikolla vielä yhden hautojan munista mitään. Tämä kana kun meni eräänä päivänä pesistä sekaisin ja nakotti väärien munien päällä.

Siirsin kanan oikeaan pesään ja siellä se on sitten pysynyt, mutta en tiedä ehtivätkö munat kylmettyä.
