Kukkoa jaloistako kiinni?
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
Kukkoa jaloistako kiinni?
Yritin etsiskellä vanhoista topiceista aiheesta mutta ei ainakaan osunut silmään. Eli mikä on oikeaoppinen kukon kiinniotto tapa? Meillä kukko on ihan kiltti mutta pirun arka. Kohti jos yrittää mennä niin karkuunhan tuo lähtee. ( Paitsi jos on jotain herkkuja mukana, kyllä silloin pyöritään jaloissa) Olisi hyvä varmaan välillä ottaa kukko kunnon tarkastukseen, kanat saa vielä jallitettua syliin mutta se kukko Lucifer tuottaa harmaita hiuksia
Mä otan meidän kukkoja kiinni aina vasta hämärissä / pimeässä himmeän otsalampun kanssa. Silloin ne on rauhassa paikallaan eikä lähde karkuun. Juttelen mukavia lähestyessäni ja otan ihan päältä kiinni kaksin käsin, sulkien siivet suppuun. Siitä nostan sitten kainaloon. Sitten kun kukko on kiinni, voi sytyttää valot, jos tarvitsee tehdä jotain tarkempaa hommaa.
Näin meillä, olen huomannut tämän kaikkein helpoimmaksi ja vähiten stressaavaksi kummallekin osapuolelle, meillä kun ei myöskään nuo kukot ole kovin kesyjä.
Näin meillä, olen huomannut tämän kaikkein helpoimmaksi ja vähiten stressaavaksi kummallekin osapuolelle, meillä kun ei myöskään nuo kukot ole kovin kesyjä.
Minäkin otan kukon ja kanat keskivartalosta siipien päältä kiinni, ja siitä kainaloon. Ei pääse räpistelemään, eikä loukkaa itseään. Otan lintujani huvikseenkin monesti kiinni ja nostan syliin,tai orrelle ja pitelen, että tottuvat käsittelyyn. Eivät sitten arastele niin kamalasti kiinni otto tilanteessa.
Äkäinen kukko on kyllä hankala... Ja varsinkin lasten kanssa saattaa olla vähän vaarallinenkin. Ja onhan siinä sekin vielä, jos lapsi alkaa pelkäämään. En tiedä olenko oikea ihminen neuvomaan, mutta jos kukko toistuvasti hyökkää, ja sillä ei ole mitään syytä moiseen. Niin minä vaihtaisin kukon. Tuleehan siinä samalla porukkaan uutta geeniperimääkin.
Äkäinen kukko on kyllä hankala... Ja varsinkin lasten kanssa saattaa olla vähän vaarallinenkin. Ja onhan siinä sekin vielä, jos lapsi alkaa pelkäämään. En tiedä olenko oikea ihminen neuvomaan, mutta jos kukko toistuvasti hyökkää, ja sillä ei ole mitään syytä moiseen. Niin minä vaihtaisin kukon. Tuleehan siinä samalla porukkaan uutta geeniperimääkin.
Yks konsti on ottaa kukko kiinni "polvien" yläpuolelta eli siitä kohtaa jalkaa missä höyhennys alkaa. Yhteen käteen kuin kukkakimppu, pää ylöspäin ja pitäs pysyä räpiköimättä rauhallisena ilman siipien niputtamista. Just itekki sitä opettelen, ennen roikutin jaloista mutta se tuntuu ressaavan muita. Pitävät varmaan kaveria kuolleena ja hätääntyvät.
Yksi rauhoituskeino on muuten se, että antaa oman kätensä/sormensa varpaiden alle niin, että kukosta/kanasta varmaan tuntuu, kuin itse seisoisi jossain. Eli tällöin tietysti kukko/kananen on kainalossa tai sylissä. Rauhoittuvat tosi hyvin siihen.
*Muoks* Niin, siis kukon tai kanan varpaiden alle, ei omien.
*Muoks* Niin, siis kukon tai kanan varpaiden alle, ei omien.
Meillä oli ennen kesäkanoina hybrideitä, ja ne ei aina oikein kesän aikana kesyyntyneet. Syksyllä sitten oli kauhea jahtaaminen, kun piri teurastaa. taivuttelin noin metrin mittaisesta raudoitusraudan pätkästä "kampituskoukun", jolla nappasin kiinni jalasta. Eli raudan päähän jalan mentävä lenkki ja raudan päätä taivutin hiukan ulospäin, ettei se kolhi jalkaan. "Kompastuneen" kanan sai sitten nostettua helposti syliin. Mut ei tämä ehkä ole mikään maailman kana- ja kukkoystävällisin ratkaisu, vaan raaka pakkotoimi pikemminkin.
Mä olen nämä maattarit koittanut kesyttää sellaisiksi, että antavat ottaa syliin. Tosin se ei ihan kaikkien kohdalla ole vielä onnistunut, muutama tosi arka kukkopoika on edelleen joukossa. Joka tapauksessa, mun mielestä kukko tarttis saada tukevasti syliin pää ylöspäin, kun sen on jollain keinolla ensin kiinni saanut. Jaloista roikottaminen sattuu varmasti ja voi pahimmasssa tapauksessa vääntää nivelen sijoiltaan, jos kukko pääsee räpiköimään. Orrelta nostamienn iltahämärissä kai on se helpoin tapa kiinniottamiseen.
Joo ja mä kyllä laittaisin lapsille vihaisen kukon pataan ja hankkisin uuden. Nehän on katoamaton luonnonvara. Täälläkin olis kahdeksan edelleen vapaana... Laajentuu geenipohja samalla, eikä pääse kiukkupussi periyttämään luonnettaan pojilleen. Mut tää on vaan mun mielipide.
Mä olen nämä maattarit koittanut kesyttää sellaisiksi, että antavat ottaa syliin. Tosin se ei ihan kaikkien kohdalla ole vielä onnistunut, muutama tosi arka kukkopoika on edelleen joukossa. Joka tapauksessa, mun mielestä kukko tarttis saada tukevasti syliin pää ylöspäin, kun sen on jollain keinolla ensin kiinni saanut. Jaloista roikottaminen sattuu varmasti ja voi pahimmasssa tapauksessa vääntää nivelen sijoiltaan, jos kukko pääsee räpiköimään. Orrelta nostamienn iltahämärissä kai on se helpoin tapa kiinniottamiseen.
Joo ja mä kyllä laittaisin lapsille vihaisen kukon pataan ja hankkisin uuden. Nehän on katoamaton luonnonvara. Täälläkin olis kahdeksan edelleen vapaana... Laajentuu geenipohja samalla, eikä pääse kiukkupussi periyttämään luonnettaan pojilleen. Mut tää on vaan mun mielipide.
Vihaisuutta on tietysti monen asteista mutta mulla on pariin uhittelun aloittaneeseen maattarikukkoon tehonnut seuraavanlainen resepti.
Olen ottanut kukon reilusti syliin ja pakottanut sen rauhoittumaan ja rentoutumaan ennenkuin olen laskenút sen orrelle pois. Kukko pidetään rauhallisesti niin kauan ettei se pistä enää yhtään vastaan. Rauhallisesti ja päättäväisesti osoitetaan fyysinen ylivalta. Ihan loppuun asti, eli jos kukko yrittää orrelle laskettaessa räpistellä tai ryöstäytyä sitä ei lasketa vaan rauhoitetaan se uudelleen. Lopulta sen saa laskettua orrelle niin että se on täysin rento.
Kahdella kukolla olen joutunut tämän tekemään. Toiselle kahdesti noin puolen vuoden välein. Molemmat ovat käsittelyn jälkeen väistäneet vihellellen toiseen suuntaan kun olen mennyt karsinaan ja yhteiselo on ollut sen jälkeen helppoa.
Olen ottanut kukon reilusti syliin ja pakottanut sen rauhoittumaan ja rentoutumaan ennenkuin olen laskenút sen orrelle pois. Kukko pidetään rauhallisesti niin kauan ettei se pistä enää yhtään vastaan. Rauhallisesti ja päättäväisesti osoitetaan fyysinen ylivalta. Ihan loppuun asti, eli jos kukko yrittää orrelle laskettaessa räpistellä tai ryöstäytyä sitä ei lasketa vaan rauhoitetaan se uudelleen. Lopulta sen saa laskettua orrelle niin että se on täysin rento.
Kahdella kukolla olen joutunut tämän tekemään. Toiselle kahdesti noin puolen vuoden välein. Molemmat ovat käsittelyn jälkeen väistäneet vihellellen toiseen suuntaan kun olen mennyt karsinaan ja yhteiselo on ollut sen jälkeen helppoa.
Rohkeasti vain ja hanskat käteen. Paina kukko hartioista lattiaa vasten ja kerää siitä sitten syliisi. Kukko on mestari lukemaan eleitäsi ja vahvistuu nopeasti jos sitä alkaa väistellä. Liiku rauhallisesti ja määrätietoisesti. Jos ei muuten onnistu voit käyttää esim isoa pyyheliinaa jonka heität sen päälle. Kaiken pitäisi kuitenkin mielummin tapahtua rauhallisesti ilman ajojahtia ja yleistä paniikkia.
Illalla orrelta on kaikkein helpoin ottaa kiinni, vaikka otsalamppu jossain lattialla, että näkee missä kulkee.
Jos sitten päivänvalossa on pakko ottaa kiinni, niin sit mä olen ottanut joko salavihkaisesti nappaamallasyliin tai sitten haavilla. Tosin yritän sitä haaviakin käyttää vaan jos on ihan pakko, kanat tulee levottomaksi jo ku näkeekin sen.
Mä olen ottanut samanlaisen otteen, ku suurin osa muistakin, selän päältä ja siivet suppuun, ettei pääse räpiköimään ja vahingoittamaan itseään ja sitten vaan kainaloon. Voi myös rauhottaa niin, että laittaa käden silmille. Siis kanan, ei omille.
Jos sitten päivänvalossa on pakko ottaa kiinni, niin sit mä olen ottanut joko salavihkaisesti nappaamallasyliin tai sitten haavilla. Tosin yritän sitä haaviakin käyttää vaan jos on ihan pakko, kanat tulee levottomaksi jo ku näkeekin sen.
Mä olen ottanut samanlaisen otteen, ku suurin osa muistakin, selän päältä ja siivet suppuun, ettei pääse räpiköimään ja vahingoittamaan itseään ja sitten vaan kainaloon. Voi myös rauhottaa niin, että laittaa käden silmille. Siis kanan, ei omille.