Taytynee nyt tehda niin etta niita pulunkestavia ruoka-automaatteja odotellessa soittelen radiota kanalassa ja kokeilin siten paasta kutsumattomista vieraista eroon.
Mulla ei oo aavistustkaan millasta on katiskaverkko, ei hajuakaan miten esittaa asia englanniks taikka kreikaks, enka usko taalta sellasta loytyvan. Ja jos tuun Suomessa kaymaan niin paluumatkalla mun matkalaukut on niin taynna Juhlamokkaa ja ruisleipaa ettei kyytiin varmaan mahdu metriakaan katiskaverkkoa ;-)
Lisaks nayttaa silta etta jos jonkun katoksen vasaan kanalaan niin saan sen ihan ite teha, mieheni ei oo innostunut moisesta ideasta. Ja valitettavasti en oo nappara moisissa hommissa. Nakisittepa sen pienen hakin jonka kyhasin ihan ihte kanoille vanhoista puulavoista ja rautalankaverkon jamapaloista! Se on niin jarkyttavan hirveen nakonen hokotys etta sita pelkaa variksetkin! Ilmankos niista ei ookaan ollut vaivaa meijan pihalla aikoihin...!!! ;-)
P.S. Viime talvena tuli taalla maalla, suht korkealla paikalla, kaksi kertaa lunta! Mutta niin vahan etten saanut aikaan kuin 30 cm korkean lumiukon :-)
Pulut popsivat perikatoon
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
-
Suvianne
-
Kotopullaki
Heippa!
Juu Suvianne en yhtaan epaile etteiko naisetki osaa rakentaa ja hyvin, mutta mun kohalla ongelma on karsimaton luonne! ;-) Suunnitelmat on aina hyvat ja mielikuvitustakin loytyy etta loydan raksamateriaaliks meijan pihalta ja varastosta jotain vanhaa, mutta siina matkalla kay aina nain: voi vitsi tast laudast tuli ny liian pitka, no ei se mitaan, kyl se jotenki toimii. Voi taa lauta on liian lyhyt, no ma laitan pienen palan lisaa, tai tarviiks se ees jatkopalaa, kai se ny noinki kelpaa jne. Lopputuloksena aina siis rytayksien rytays.
Ja naulojen ja vasaran kanssa oon maailman huonoin. Jos jotain naulaan niin pihalla on enemman nauloja ku naulauskohteessa. Hirvittavin saavutukseni on ehka perinteinen suomalainen puunkantoteline jonka yhtena paivana paatin nikkaroida miehelleni yllatyslahjaks, takkapuiden kantoa varten. Sain leikattua suht oikeen kokosia laudan patkia, mutta se naulaus... Aina se puu halkes siita kohtaa mihin sain naulan (jos naula ei singonnut ilmaan) ja mun piti naulata viereen uus naula. Lopulta se pieni puunkantoteline paino varmaan tonnin kun oli niin tays rautaa! Mutta kieltamatta oli se miehelleni yllatys, varmaan ihan hiuksia nostattava!
Jos mulla ois taalla kanansuojeluyhdistys, niin mulle vois saman tien kiikuttaa lahes kaikki tan saaren kanat. Verrattuna teidan Suomessa asuvien munislaisten kanaloihin mun kanala ei oo yhta hyva. Mutta jos verrataan mun kanalaa taas muihin tan saaren kanaloihin, ni mun kanala on hyva. Taalla pidetaan kaikkia elaimia paljon huonommin kuin Suomessa...
Mun jalka- ja silmavikaset on meidan omista kasvateista. Muutamalla on syntyessaan ollut jalkavika, mutta olen pitanyt kun ovat oppineet linkuttamaan eteenpain. Ja naa jalkavikaset pidan silla mun erikoisalueella jossa seka juoma- etta ruokakupit on niin alhaalla etta jokainen niihin ylettyy. Samoin munintapaikkoihin teen kivista pienet portaat etta jokainen sinne paasee. Nukkumapaikka samaten.
Mulla on yks kukko jolla huono nako. En tieda johtuuko ihan vaan silmista vaiko toisen silman paalla roikkuvasta heltasta. Kun tulin tanne kukkoilemaan niin han oli pienessa hakissa yksin. Mina toimitin hanet heti isompaan aitaukseen muutaman rauhallisen kanan kanssa. Jo parin paivan paasta han sitten alkoikin jo normaalit kukon touhut ja alko kiekumaankin. Hyvin on jaksellut ja nykyaan hanella on jo aikamoinen akkalauma ymparillaan. Isaksikin on paassyt. Vaikka huononakoisena han paritellessaan usein paatyykin asentoon 69... ;-) Normaaleja ruoka-automaatteja han ei oikein hyvin osaa kayttaa mutta han saakin oman ruokakipponsa jonka kiikutan hanen eteensa ja naputan sormella kupin reunaa ja ruokaa, niin sitten han heti loytaa oikean nokkimiskohdan.
Mustan silmapuolikukon tarina oli traaginen. En ollut vuorokauteen kaynyt kanalassa sisalla ja kun menin niin loysin sielta taman kukon joka oli jaanyt varpaastaan jumiin, varvas murtunut ja han roikkui siella ylosalaisin... Toinen silma oli nokittu... Vein hanet "sairaalaani" (siihen hirveaan hakkiin jonka ite olin kerran kyhannyt) ja ihme kylla han toipui ja tervehtyi siella ihan itse parissa paivassa. Silmaa putsasin, mutta huomasin etta oli poissa, joten annoin luomien umpeutua ja parani ihan luonnon omalla voimalla. Nykyaan han isannoi samaa aluetta lerppu-heltta-kukon kanssa. Opin tasta onnettomuudesta kaksi asiaa: joka paiva on kanalassa kaytava, siella voi sattua ihan mita vaan. Ja huomasin sen kuinka urheita kanat ja kukot on - kuten itseasiassa kaikki elaimet. Eivat turhia valita ja sinnikkaasti yrittavat uudestaan jaloilleen, vaikka yksisilmaisena ja varvas murtuneena.
Juu Suvianne en yhtaan epaile etteiko naisetki osaa rakentaa ja hyvin, mutta mun kohalla ongelma on karsimaton luonne! ;-) Suunnitelmat on aina hyvat ja mielikuvitustakin loytyy etta loydan raksamateriaaliks meijan pihalta ja varastosta jotain vanhaa, mutta siina matkalla kay aina nain: voi vitsi tast laudast tuli ny liian pitka, no ei se mitaan, kyl se jotenki toimii. Voi taa lauta on liian lyhyt, no ma laitan pienen palan lisaa, tai tarviiks se ees jatkopalaa, kai se ny noinki kelpaa jne. Lopputuloksena aina siis rytayksien rytays.
Ja naulojen ja vasaran kanssa oon maailman huonoin. Jos jotain naulaan niin pihalla on enemman nauloja ku naulauskohteessa. Hirvittavin saavutukseni on ehka perinteinen suomalainen puunkantoteline jonka yhtena paivana paatin nikkaroida miehelleni yllatyslahjaks, takkapuiden kantoa varten. Sain leikattua suht oikeen kokosia laudan patkia, mutta se naulaus... Aina se puu halkes siita kohtaa mihin sain naulan (jos naula ei singonnut ilmaan) ja mun piti naulata viereen uus naula. Lopulta se pieni puunkantoteline paino varmaan tonnin kun oli niin tays rautaa! Mutta kieltamatta oli se miehelleni yllatys, varmaan ihan hiuksia nostattava!
Jos mulla ois taalla kanansuojeluyhdistys, niin mulle vois saman tien kiikuttaa lahes kaikki tan saaren kanat. Verrattuna teidan Suomessa asuvien munislaisten kanaloihin mun kanala ei oo yhta hyva. Mutta jos verrataan mun kanalaa taas muihin tan saaren kanaloihin, ni mun kanala on hyva. Taalla pidetaan kaikkia elaimia paljon huonommin kuin Suomessa...
Mun jalka- ja silmavikaset on meidan omista kasvateista. Muutamalla on syntyessaan ollut jalkavika, mutta olen pitanyt kun ovat oppineet linkuttamaan eteenpain. Ja naa jalkavikaset pidan silla mun erikoisalueella jossa seka juoma- etta ruokakupit on niin alhaalla etta jokainen niihin ylettyy. Samoin munintapaikkoihin teen kivista pienet portaat etta jokainen sinne paasee. Nukkumapaikka samaten.
Mulla on yks kukko jolla huono nako. En tieda johtuuko ihan vaan silmista vaiko toisen silman paalla roikkuvasta heltasta. Kun tulin tanne kukkoilemaan niin han oli pienessa hakissa yksin. Mina toimitin hanet heti isompaan aitaukseen muutaman rauhallisen kanan kanssa. Jo parin paivan paasta han sitten alkoikin jo normaalit kukon touhut ja alko kiekumaankin. Hyvin on jaksellut ja nykyaan hanella on jo aikamoinen akkalauma ymparillaan. Isaksikin on paassyt. Vaikka huononakoisena han paritellessaan usein paatyykin asentoon 69... ;-) Normaaleja ruoka-automaatteja han ei oikein hyvin osaa kayttaa mutta han saakin oman ruokakipponsa jonka kiikutan hanen eteensa ja naputan sormella kupin reunaa ja ruokaa, niin sitten han heti loytaa oikean nokkimiskohdan.
Mustan silmapuolikukon tarina oli traaginen. En ollut vuorokauteen kaynyt kanalassa sisalla ja kun menin niin loysin sielta taman kukon joka oli jaanyt varpaastaan jumiin, varvas murtunut ja han roikkui siella ylosalaisin... Toinen silma oli nokittu... Vein hanet "sairaalaani" (siihen hirveaan hakkiin jonka ite olin kerran kyhannyt) ja ihme kylla han toipui ja tervehtyi siella ihan itse parissa paivassa. Silmaa putsasin, mutta huomasin etta oli poissa, joten annoin luomien umpeutua ja parani ihan luonnon omalla voimalla. Nykyaan han isannoi samaa aluetta lerppu-heltta-kukon kanssa. Opin tasta onnettomuudesta kaksi asiaa: joka paiva on kanalassa kaytava, siella voi sattua ihan mita vaan. Ja huomasin sen kuinka urheita kanat ja kukot on - kuten itseasiassa kaikki elaimet. Eivat turhia valita ja sinnikkaasti yrittavat uudestaan jaloilleen, vaikka yksisilmaisena ja varvas murtuneena.
-
Kotopullaki
Meilla on nyt kokeilussa uudenlainen ruoka-automaatti kanoille. Pulunkestava? Saa nahda. Se on mieheni tee-se-itse-rytays, ja taytyy sanoa etta ensimmainen sellainen joka saattaakin toimia. Ei sellasta tarvinnu oottaaka ku 9 vuotta 
Ensin etit pyorean ja kannellisen muovitynnyrin.
Stten haet anopin lahjoittaman pyorean nelijalkaisen poydan.
Ota poydan kansi irti ja istuta muovitynnyri poydan runkoon. Myos anopin lahjoittama pyorea nelijalkainen tuoli kay, jos vain tynnyrille sopivaa kokoa. Leikkaat tarvittaessa selkanojan pois, seka istuintason.
Seuraavaksi tarvitsen jousen.
Jousien rinkuloiden tarvittava tiheys riippuu siita minka kokoista ruokaa haluat syottaa. Kokeile laittamalla jyvia jousen sisaan. Jos pysyvat jousen sisalla, niin hyva. Ja jos viela muutama jyva putoaa kun kopautat jousta, niin viela parempi.
Asenna jousi tynnyrin pohjaan tekemaasi reikaan.
Meijan kanat on jo oppinu kayttaa tata. Naputtelevat jousta nokallaan ja syovat sitten maahan pudonneet jyvat. Saa naha oppivatko kyyhkysetkin... Toivon etta eivat, mutta kun luin etta ne on oppinu Moilasen paatakin nokkimaan kun haluavat maissinjyvia, niin miksei ne ny oppis kayttamaan myos jousta joka tursuaa herkkujyvia...
Kahtotaan miten kay, ilmoottelen...
Ensin etit pyorean ja kannellisen muovitynnyrin.
Stten haet anopin lahjoittaman pyorean nelijalkaisen poydan.
Ota poydan kansi irti ja istuta muovitynnyri poydan runkoon. Myos anopin lahjoittama pyorea nelijalkainen tuoli kay, jos vain tynnyrille sopivaa kokoa. Leikkaat tarvittaessa selkanojan pois, seka istuintason.
Seuraavaksi tarvitsen jousen.
Jousien rinkuloiden tarvittava tiheys riippuu siita minka kokoista ruokaa haluat syottaa. Kokeile laittamalla jyvia jousen sisaan. Jos pysyvat jousen sisalla, niin hyva. Ja jos viela muutama jyva putoaa kun kopautat jousta, niin viela parempi.
Asenna jousi tynnyrin pohjaan tekemaasi reikaan.
Meijan kanat on jo oppinu kayttaa tata. Naputtelevat jousta nokallaan ja syovat sitten maahan pudonneet jyvat. Saa naha oppivatko kyyhkysetkin... Toivon etta eivat, mutta kun luin etta ne on oppinu Moilasen paatakin nokkimaan kun haluavat maissinjyvia, niin miksei ne ny oppis kayttamaan myos jousta joka tursuaa herkkujyvia...
Kahtotaan miten kay, ilmoottelen...
-
viiru
-
Kotopullaki
Hyvä pointti Viiru ;-) Jos noin käy niin voit kohotella olkapäitäsi ja käsiäsi esittäen tietämätön ja syytöntä ja sitten lopuksi osoittaa sormellasi miestäsi ;-)
Tilannepäivitys: toissapäivänä poistin uudet viritykset ja laitoin vanhat ruoka-automaatit tilalle. Ei toiminutkaan niin hyvin kuin piti. Se juhtunee siitä että meidän jousien tiheys ei ollut sopiva juuri tohon ruokaan mitä meillä on. Ja mielestäni kannattaisi myös tehä jotenki niin että toi tynnyrin alaosa suippenis alaspäin, jousta kohden. Ihmeen hyvin ne jyvät sieltä valus jouseen sillonki vaikka tynnyrin pohja tasanen oli. Mut varmuuden vuoks.
Meidän kokeiluprojekti päättyi toistaiseksi siksi kun jyvät ei valunu kunnolla jousiin (jyvien ja jousen kokosuhteiden virheellisyyden vuoksi) ja mun piti käydä kanalassa heiluttamassa niitä tynnyreitä noin ziljoona kertaa päivässä... Nyt on siis vanha systeemi taas käytössä ja puluilla juhlaa!
Tilannepäivitys: toissapäivänä poistin uudet viritykset ja laitoin vanhat ruoka-automaatit tilalle. Ei toiminutkaan niin hyvin kuin piti. Se juhtunee siitä että meidän jousien tiheys ei ollut sopiva juuri tohon ruokaan mitä meillä on. Ja mielestäni kannattaisi myös tehä jotenki niin että toi tynnyrin alaosa suippenis alaspäin, jousta kohden. Ihmeen hyvin ne jyvät sieltä valus jouseen sillonki vaikka tynnyrin pohja tasanen oli. Mut varmuuden vuoks.
Meidän kokeiluprojekti päättyi toistaiseksi siksi kun jyvät ei valunu kunnolla jousiin (jyvien ja jousen kokosuhteiden virheellisyyden vuoksi) ja mun piti käydä kanalassa heiluttamassa niitä tynnyreitä noin ziljoona kertaa päivässä... Nyt on siis vanha systeemi taas käytössä ja puluilla juhlaa!
-
Kotopullaki
Re: Pulut popsivat perikatoon
Liityin Munikseen 27.11.2008 ja samana päivänä aloitin tämän topikin. Ja tarina jatkuu EDELLEEN!!! 
P...een kyyhkyt! Voin kertoa että siinä on sitten niin sitkeä ja älykäs eläin että toista ette löydä! Ihan turhaan ollaan rikottu anopin pöytiä ja kalliita muovitynnyreitä kun ne linnut kuitenkin aina jotenkin onnistuvat saamaan osansa kananruuista. Moilanenhan olisi tämän voinut minulle jo taisteluni alkumetreillä varmaan kertoa kun osaa ajatella kyykyjen aivoilla, mutta kiitos kuitenkin ettet heti lannistanut minua. Äläkä lannista ihan vieläkään. Sitten vasta kun sanon "Hep", ok? 
Tuon edellisen kirjoituksen jälkeen otimme tynnyrin pois alustalta, laitoimme kanatarhaan maahan ja porasimme yläosaan sellasia reikiä joista mahtuvat kanojen, kukkojen ja kalkkunoiden päät sisään, mutta ei niin isoja jotta kyyhkyt voivat siihen reunalle mukavasti istahtaa, työntää päänsäkin vielä samasta aukosta sisään ja käydä pöytään. Juuh, niinhän se meni suurinpiirtein... Vaan kun ne kyyhkyt työnsivätkin vain päänsä siitä reijästä ja pitelivät itseään tietysti siivillään ilmassa sen pikaisen syöntinsä ajan!
Ok, ei ne kaikki siihen pystyny, mutta liian iso osa silti. Sitten kokeilin laittaa samat tynnyrit sellasen pressun alle, niin että sinne pimeähköön "piiloon"" eivät kyyhkyt mukamas menis, ja että pressu ottais kiinni sen verran kyyhkyjen siipiin jotta eivät pystyis niin hyvin syömään. P...t.
Kyllä kyyhkyt ovat saneet syötyä kanojeni ruokaa nyt kuukausi kuukaudelta vähemmän ja vähemmän, mutta eivät ole lopettaneet vieläkään kokonaan.
Tämän hetken taktiikkana on se että Kanatalo I:ssä minulla on ihan normaalit kanojen ruoka-automaatit, mutta ne ovat lukkojen takana. Avaan ne juuri ennen hämärän tuloa ja lasken kanat sisään ja laitan kanalan ulko-oven kiinni. Eli kanani saavat syötyä jyvänsä juuri ennen yöorrelle menoa sekä aamulla heti herätessään. Minun vaan tarvii rampata siellä heti aamusta ja illalla siihen tiettyyn aikaan.
Puolen päivän aikoihin vien molempiin tarhoihin herkkuja tarjolle, eli keittiön ylijäämiä ja ylijäämämunista tekemiäni pannukakkuja (tein mm. eilen 13 pellillistä pannukakkuja!), eli eivät nää nälkää kyllä.
Eilistä tuotosta...
Kanatarha II:ssa ei ole niin isoa kanalaa että ruuat saisi sinne, joten siellä on sellanen verkkohäkkikyhäelmä jonka ovet avaan kans illalla ennen hämärää. Kun kanat ja kukot menevät syömään, en voi sulkea ovia koska häkki on siihen liian ahdas - ja 3 kukkoa mm. eivät siten pystyisi antamaan tilaa toisilleen. Joten minä sitten istun siinä joka ilta vieressä. Hain oike tuolinki siihen.
Itse asiassa, ei paha, koska siten saan itteni pakkorauhottumaan edes puoleksi tunniksi joka päivä. Ja siitä jakkaralta sitten nousen seisomaan käsiäni heilutellen ja huudellen "Hussssssssssssst!" kun kyyhkyt yrittävät lähelle. Saanko esitellä, olen KP Kananen, ammatiltani pulupelätti 
Ja tiättekö, tää ny näyttäis toimivan. En ny pistä vielä lippua pystyyn ja julista kanalan maata minun valloittamakseni, kun tässä voi kyyhkyillä olla taas joku kikka kakkonen takataskussa. Ja enhän mä voi sateessa siellä talvella istua... Nooh, syssyllä sitten taas uudet aseet ja keksinnöt käyttöön
Taistelu jatkuu ja toivon että lopussa kiitos seisoo ja keksimme jonkin pulunpitävän ruokintasysteemin kanoillemme. Ja ehkäpä joskus joku toinen saman ongelman kanssa painija voi skipata kohdat Hakkaa Päätäsi Seinään Kyyhkyjen Kanssa Osat I - IVXX ja siirtyä suoraan voittoruutuun, tuhlaamatta aikaansa, energiaansa ja rahojansa kuten minä...
P...een kyyhkyt! Voin kertoa että siinä on sitten niin sitkeä ja älykäs eläin että toista ette löydä! Ihan turhaan ollaan rikottu anopin pöytiä ja kalliita muovitynnyreitä kun ne linnut kuitenkin aina jotenkin onnistuvat saamaan osansa kananruuista. Moilanenhan olisi tämän voinut minulle jo taisteluni alkumetreillä varmaan kertoa kun osaa ajatella kyykyjen aivoilla, mutta kiitos kuitenkin ettet heti lannistanut minua. Äläkä lannista ihan vieläkään. Sitten vasta kun sanon "Hep", ok? 
Tuon edellisen kirjoituksen jälkeen otimme tynnyrin pois alustalta, laitoimme kanatarhaan maahan ja porasimme yläosaan sellasia reikiä joista mahtuvat kanojen, kukkojen ja kalkkunoiden päät sisään, mutta ei niin isoja jotta kyyhkyt voivat siihen reunalle mukavasti istahtaa, työntää päänsäkin vielä samasta aukosta sisään ja käydä pöytään. Juuh, niinhän se meni suurinpiirtein... Vaan kun ne kyyhkyt työnsivätkin vain päänsä siitä reijästä ja pitelivät itseään tietysti siivillään ilmassa sen pikaisen syöntinsä ajan!
Ok, ei ne kaikki siihen pystyny, mutta liian iso osa silti. Sitten kokeilin laittaa samat tynnyrit sellasen pressun alle, niin että sinne pimeähköön "piiloon"" eivät kyyhkyt mukamas menis, ja että pressu ottais kiinni sen verran kyyhkyjen siipiin jotta eivät pystyis niin hyvin syömään. P...t.
Kyllä kyyhkyt ovat saneet syötyä kanojeni ruokaa nyt kuukausi kuukaudelta vähemmän ja vähemmän, mutta eivät ole lopettaneet vieläkään kokonaan.
Tämän hetken taktiikkana on se että Kanatalo I:ssä minulla on ihan normaalit kanojen ruoka-automaatit, mutta ne ovat lukkojen takana. Avaan ne juuri ennen hämärän tuloa ja lasken kanat sisään ja laitan kanalan ulko-oven kiinni. Eli kanani saavat syötyä jyvänsä juuri ennen yöorrelle menoa sekä aamulla heti herätessään. Minun vaan tarvii rampata siellä heti aamusta ja illalla siihen tiettyyn aikaan.
Puolen päivän aikoihin vien molempiin tarhoihin herkkuja tarjolle, eli keittiön ylijäämiä ja ylijäämämunista tekemiäni pannukakkuja (tein mm. eilen 13 pellillistä pannukakkuja!), eli eivät nää nälkää kyllä.
Eilistä tuotosta...
Kanatarha II:ssa ei ole niin isoa kanalaa että ruuat saisi sinne, joten siellä on sellanen verkkohäkkikyhäelmä jonka ovet avaan kans illalla ennen hämärää. Kun kanat ja kukot menevät syömään, en voi sulkea ovia koska häkki on siihen liian ahdas - ja 3 kukkoa mm. eivät siten pystyisi antamaan tilaa toisilleen. Joten minä sitten istun siinä joka ilta vieressä. Hain oike tuolinki siihen.
Itse asiassa, ei paha, koska siten saan itteni pakkorauhottumaan edes puoleksi tunniksi joka päivä. Ja siitä jakkaralta sitten nousen seisomaan käsiäni heilutellen ja huudellen "Hussssssssssssst!" kun kyyhkyt yrittävät lähelle. Saanko esitellä, olen KP Kananen, ammatiltani pulupelätti 
Ja tiättekö, tää ny näyttäis toimivan. En ny pistä vielä lippua pystyyn ja julista kanalan maata minun valloittamakseni, kun tässä voi kyyhkyillä olla taas joku kikka kakkonen takataskussa. Ja enhän mä voi sateessa siellä talvella istua... Nooh, syssyllä sitten taas uudet aseet ja keksinnöt käyttöön
Taistelu jatkuu ja toivon että lopussa kiitos seisoo ja keksimme jonkin pulunpitävän ruokintasysteemin kanoillemme. Ja ehkäpä joskus joku toinen saman ongelman kanssa painija voi skipata kohdat Hakkaa Päätäsi Seinään Kyyhkyjen Kanssa Osat I - IVXX ja siirtyä suoraan voittoruutuun, tuhlaamatta aikaansa, energiaansa ja rahojansa kuten minä...
-
Xaus
Re: Pulut popsivat perikatoon
Kyllä sun kanojen kelpaa, kun tuollaisia kasoja saa pannaria. -
Maximoves
Re: Pulut popsivat perikatoon
Lankoja, oletko kokeillut vetää lankoja sinne katoksi? mun mielestä Linnanmäelläkin on siinä kaffiloiden edustalla vedetty lankoja "katoksi" jolla estetään lintujen, lähinnä kai lokkien, syöksypommitukset ja ihmisten eväiden käsistä ryöstäminen, tuntuu toimivan. Eli teet sinne sellaisen narukaton, joka estää niiden laskeutumisen
Terveisin "ehtymätön ideanikkari"
Terveisin "ehtymätön ideanikkari"
-
harrastaja
Re: Pulut popsivat perikatoon
Nälkä meinas itenkin tulla kun katselin mitä herkkua oot kanoille laittanu kyllä kelpaa olla KP kanalassa kanat
-
Riitta
Re: Pulut popsivat perikatoon
Hei! Luin tätä ketjua, ja ajattelin juuri sitä narunpingoitusta. Helppoa ja halpaa. Maksimoves ihan ketjun lopussa kerkisi ensiksi 
Kotopullaakin pitäisi kirjoittaa johonkin lehteen kolumnia. Tekstisi on niin hauskaa ja oivaltavaa.
Riitta
Kotopullaakin pitäisi kirjoittaa johonkin lehteen kolumnia. Tekstisi on niin hauskaa ja oivaltavaa.
Riitta
-
siimis
Re: Pulut popsivat perikatoon
Mulla voi olla kohta sama tilanne kuin KP:llä... Lauantaina meinaan "potkaisin pellolle" lauman sekarotuisia kyyhkysiä, sillä ajatuksella että pysyvät pihassa jos pysyvät ja tietenkin ruokin heitä ulos niinkuin nyt asiaan kuuluu. Mutta en välttis heidän sontiaan jaksa enää sisätiloista siivota
Noh, homma ei mennyt ihan niin kuin ajattelin! Pysyvät kyllä erinomaisen hyvin lakan läheisyydessä - mutta illaksi lentävät sujuvasti latoon sisälle, istuvat kattotuolien päällä ja paskovat sieltä mun niskaan kun menen ruokkimaan elukoita Ja käyvät ihan omin nokkineen syömässä jyvälaareista, ei tartte erillistä ruokabaaria heitä varten kattaa... Kanalan sisäkaton päällä käy jo kova kujerrus, siellä perustetaan perhettä! Eivät vaikuta olevan yhtään pahoillaan tästä yllättäen koittaneesta vapaudesta, päin vastoin! Ou nou, mihin tässä vielä joudutaan.... 
Kohta meilläkin on satapäinen puolikesy pululauma pihapiirissä pyörimässä?!
Noh, homma ei mennyt ihan niin kuin ajattelin! Pysyvät kyllä erinomaisen hyvin lakan läheisyydessä - mutta illaksi lentävät sujuvasti latoon sisälle, istuvat kattotuolien päällä ja paskovat sieltä mun niskaan kun menen ruokkimaan elukoita
Ja käyvät ihan omin nokkineen syömässä jyvälaareista, ei tartte erillistä ruokabaaria heitä varten kattaa... Kanalan sisäkaton päällä käy jo kova kujerrus, siellä perustetaan perhettä! Eivät vaikuta olevan yhtään pahoillaan tästä yllättäen koittaneesta vapaudesta, päin vastoin! Ou nou, mihin tässä vielä joudutaan.... Kohta meilläkin on satapäinen puolikesy pululauma pihapiirissä pyörimässä?!-
Maximoves
Re: Pulut popsivat perikatoon
Hih, kyyhkystä tarjoilee KP sitten joka ilta kotona paistettuna, kyyhkynrintaa ja sitä rataa kyllä miehen sitten kelpaa....
kyllä miehen sitten kelpaa....-
Kotopullaki
Re: Pulut popsivat perikatoon
Kiitokset Maximovesille naruideasta! Kattelin sillä silmällä tuolla tarhassa mutta empä ruvennut kuitenkaan. Niin on erikorkusia nuo alueen laidat mihin ne narut vois kiinnittää, että ei. Ja minä en nyt enää saakaan kurotella ja touhuta ja kiipeillä kuten ennen, joten senkin puolesta anti olla. Ja lisäks, mä en usko että kyyhkyt silläkään pysyis poissa. Ne on NIIN ketkuja!
Kylläpäs ne nyt ketkutti Siimistäkin! Tuossa tilanteessa on nyt se paha ettet pääse kontrolloimaan niitten lisääntymistä enää, kun ne vapaana ovat. Minäkin pistin isännän laittamaan esteet pulurivitalon pesien oville nyt ennen aurinkoisia kelejä, kun siellä ei pikkusia tai munia ollut. Helkkarin korkeen betonipilarin päällä se hökötys, ja kolme kertaa on isäntä käyny siellä uudestaan esteet laittamassa kun linnut saa ne aina jotenki auottua.
Meillä on tosiaan joku reilu satapäinen tuo kyyhkylauma täällä. Joten riittää, ei tartte yhtään lisääntyä. Sitten joskus jos kanojemme lukumäärä pienenee huomattavasti niin sitten alan uudestaan noitten kyyhkyjen kanssa. Mutta ei nyt.
Minua harmittaa kun en osaa ladata videota JuuTuubiin enkä minnekään muuallekaan. Oisin nääs vaan halunnu näyttää millanen määrä niitä lintuja tossa pyörii. Aamulla kun käyn avaamassa kanalan ulko-ovet, että pääsevät kanat ulos, ja sulkemassa siellä sisällä niitten ruoka-alueen ovet, ettei kyyhkyt mee sinne, ni heti ne kyyhkyt lentää sinne sisään. laitan oviakin ihan vähän vaan raolleen, mutta ei, ne osaa pujotella ittensä niistä oikein hyvin sisään. Ne käy siellä syömässä siis ne jyvät mitä kanoilta on roiskunu ruokailualueen ulkopuolelle. Ja kun mä pölähän mennä sinne yllättäen nii voijeesus! mikä siipien läiske ja kohina siinä käy! Tuntuu että niitä on miljoonia!
Päivä päivältä hämmästelen enemmän ja enemmän kyyhkyjen nerokkuutta. Ja sitkeyttä. Esim. ketun ns. viekkaus ei ole mitään näiden lintujen rinnalla!
Kylläpäs ne nyt ketkutti Siimistäkin!
Tuossa tilanteessa on nyt se paha ettet pääse kontrolloimaan niitten lisääntymistä enää, kun ne vapaana ovat. Minäkin pistin isännän laittamaan esteet pulurivitalon pesien oville nyt ennen aurinkoisia kelejä, kun siellä ei pikkusia tai munia ollut. Helkkarin korkeen betonipilarin päällä se hökötys, ja kolme kertaa on isäntä käyny siellä uudestaan esteet laittamassa kun linnut saa ne aina jotenki auottua.Meillä on tosiaan joku reilu satapäinen tuo kyyhkylauma täällä. Joten riittää, ei tartte yhtään lisääntyä. Sitten joskus jos kanojemme lukumäärä pienenee huomattavasti niin sitten alan uudestaan noitten kyyhkyjen kanssa. Mutta ei nyt.
Minua harmittaa kun en osaa ladata videota JuuTuubiin enkä minnekään muuallekaan. Oisin nääs vaan halunnu näyttää millanen määrä niitä lintuja tossa pyörii. Aamulla kun käyn avaamassa kanalan ulko-ovet, että pääsevät kanat ulos, ja sulkemassa siellä sisällä niitten ruoka-alueen ovet, ettei kyyhkyt mee sinne, ni heti ne kyyhkyt lentää sinne sisään. laitan oviakin ihan vähän vaan raolleen, mutta ei, ne osaa pujotella ittensä niistä oikein hyvin sisään. Ne käy siellä syömässä siis ne jyvät mitä kanoilta on roiskunu ruokailualueen ulkopuolelle. Ja kun mä pölähän mennä sinne yllättäen nii voijeesus! mikä siipien läiske ja kohina siinä käy! Tuntuu että niitä on miljoonia!
Päivä päivältä hämmästelen enemmän ja enemmän kyyhkyjen nerokkuutta. Ja sitkeyttä. Esim. ketun ns. viekkaus ei ole mitään näiden lintujen rinnalla!