Lukemalla oppii: munan koko /sulkasato

[Anna]

Lainasin kirjastosta Katarina Rehnström / Luomu KANAN hoito. Opin mm:
"Alkuvaiheessa kana munii suhteellisen pienikokoisia munia, muninnan keskivaiheella ns. normaalikokoisia ja loppupuolella munien koko tavallisesti kasvaa. Munan koon kasvaessa lisääntyy lähinnä vain valkuaisen määrä, joka puolestaan on suurimmaksi osaksi vettä. Mitä suurempi muna on kooltaan, sitä heikompi on yleensä kuoren laatu"
Olen miettinyt, miksi Hy munii nykyään niin isoja munia, isompia kuin kaupan munat. Miksi vain sen keitetyistä munista kuori irtoaa huonosti. Maatiaisten munista kuori irtoaa helposti. Ovat toki vähän nuorempia. Tuo lukemani ehkä selitää. Tiesin, että usein nuori kana munii pienempiä munia, mutten että vanha isompia.
Lukemalla oppii - suosittelen muillekin kesälukemista!
Muokattu

[Aberkios]

Lainasin kirjastosta Katarina Rehnström / Luomu KANAN hoito. Opin mm:
"Mitä suurempi muna on kooltaan, sitä heikompi on yleensä kuoren laatu"

Tämä on tuotantokanaloiden ongelma. Munan tuottamiseen tarvitaan runsaasti energiaa, ja sen myötä runsaasti ruokaa. Tällöin kanan kehoon varastoituu myös rasvaa. Sitä kertyy myös elimeen jossa muna kehittyy ja kuorettuu. Rasvoittuminen haittaa tätä prosessia, erityisesti kuorettumista. Samalla kun munan koko kasvaa, vaatii kuorettuminen myös enemmän kalkkia. Munan kehittymiseen on aikaa vain vuorokausi. Nämä seikat yhdessä asettavat kanan elimistölle kovan haasteen, johon se rasvoittuneena ei pysty riittävän hyvin vastaamaan. -> Kuori ohenee, kunnes ei enää kestä munimisessa aiheutuvaa puristusta, vaan rikkoutuu.

Tähän auttaisi sulkasadottaminen munintataukoineen ja paastoineen. Sulkasadottamiseen ei tuotantokanalassa ole kuitenkaan taloudellisia mahdollisuuksia. Eikä huollon vuoksikaan mahdollista, etenkään häkkikanaloissa. Koko systeemi tukkeutuisi sulka- ja höyhentulvaan. Siksi tuotantokanalan kanat vaihdetaan tilanteessa jolloin kanat ennen sulkasadotettiin.

Itselläni on ollut vanhaksi eläneitä ja suuria munia muninineita kanoja. Mutta sulkasadottamisen ansiosta ei koskaan ongelmia munan kuorettumisessa. Yksi kana muni lähes aina kaksosmunia, joilla oli painoa jopa 90 grammaa. Kyllä sen muninnan aina sitten kuulikin, "Tiina" huusi jälkeenpäin minuuttikaupalla.

[Anna]

Sulkasadottaminen? Milläs sen teen, kun ovat koko porukka yhdessä koko ajan ja tuo Hy on porukan ahnein. Olen aina luullut, että se sulkasato tulee, jos on tullakseen. Hy on ainoa, joka edes vähän on sulkiaan pudotellut, muuttei kuitenkaan pitänyt mitään kunnon munintataukoa. Kaikki munivat läpi viime talven, maatiaiset kuitenkin harvensivat tahtia.
Laitan aina 2 astiaa, jotta kaikki saisivat syödä. Hy juoksee astioiden välillä ja ruokaa tuodessa yrittää hypätä siihen ruoka-astiaan ennenkuin ehdin sen maahan laittaa. Pitäisi sulkea se talvipesään yksin (en taida raaskia) tai pitää luento dietistä :"Muista nyt Kotko, että istut orrella kiltisti, kun tulee fisuateria ja syöt pelkää voikukkaa ja horsmaa!"
Nähtävästi ravinnolla voisi tuohon sulkasatoon vaikuttaa?

[Aberkios]

Hankin lapsuudenkodissani ensimmäiset kanani aika nuorena, muistaakseni 13-vuotiaana. Sain silloin käsiini tosi vanhan kananhoito-oppaan. Siinä opastettiin kanan hoitoa näkinkenkien keräämisestä ja jauhamisesta aina kerpun tekoon asti.

Kyseisessä vihkosessa oli luku "Sulkasatoon laskeutuminen", joka huvitti minua kovasti. Samoin myöhemmin esiintynyt termi "sulkasatoon saattaminen". Sulkasatoon kanat "saatetaan" siten, että talviruokintakauden alkaessa valoisaa aikaa lyhennetään ja valon voimakkuuta vähennetään, ruokintaa vähennetään ja kevennetään sekä lämpötilaa nostetaan. Todettiin, että kanat eivät laskeudu sulkasatoon jos on kovin kylmää. Tämä lämpötilan nosto tapahtui luonnostaankin, kun pakkasiin asti ulkona olleet kanat otettiin sisään ja sijoitettiin esim syysteurastusta odottavien lampaitten kanssa samaan rakennukseen.

Erikseen mainittiin kalkinsaannin tärkeys ja puhtaasta juomavedestä huolehtiminen. Tässä vaiheessa kuvaan astuivat myös ne kesällä tehdyt lehtikerput, jotka sellaisenaan vietiin kanoille ravinnoksi ja ajanvietteeksi. Ilmeisesti myös sen vuoksi, etteivät kanat hoksaisi, että ruokaa tulee nyt vähän nirkosesti!

[Peppilotta]

Kiitos paljon hyödyllisestä tiedosta

Meidän hyline-kananuorikot eivät ole vielä aloittaneet munintaansa, ovat nyt n. 14 viikkoisia ja jättikanat 19 viikkoisia. Tehdäänkö tuo sulkasatoon saattaminen meidän kanojen tapauksessa vasta vuoden päästä syksyllä, kun tähän syksyyn mennessä ne hädintuskin ennättävät aloitella munintaa, jätit ainakaan

[Aberkios]

Meidän hyline-kananuorikot eivät ole vielä aloittaneet munintaansa, ovat nyt n. 14 viikkoisia ja jättikanat 19 viikkoisia. Tehdäänkö tuo sulkasatoon saattaminen meidän kanojen tapauksessa vasta vuoden päästä syksyllä, kun tähän syksyyn mennessä ne hädintuskin ennättävät aloitella munintaa, jätit ainakaan

Tehotuotannossa kanojen munituskausi vaihtelee vuodesta puoleentoista. Yleensä ruskeita munia munivia munitetaan pitempään, syytä en tiedä. Tieto on saatu Siipikarjaliitosta n. 15 v. sitten, en tiedä vieläkö pätee. Tämän verran tuotantolaitoskanaa siis munitetaan ennen kanojen vaihtoa, joten sitä aiemmin ei ole tarvetta kotitarvekanankaan sulkasadotukseen. Eipähän tuo todennäköisesti sinun kanoillasi tulevana syksynä onnistuisikaan. Loppusyksy 2015 on siis ensimmäinen mahdollinen ajankohta. Saattaisi mennä jopa seuraavaan syksyyn.

Sulkasadottamisen tarpeen merkkejä ovat: munan kuoriin ilmaantuva poreisuus sekä kuoren yleisväristä poikkeavat säröiltä näyttävät viirut, sekä kuoren läpikuultavuus, ohuus ja hauraus. Muninnassa rikkoutuneet munat ovat usein merkki liian pitkästä sulkasadotusvälistä. Toki edellä mainituissa oireissa voi olla kyse myös kalkin liian vähäisestä saannista, tai kalkin imeytymishäiriöstä jonka syynä ei ole elimistön rasvoittuminen.

Sukurasitteena esiintyy taipumusta esim. porekuorisiin muniin, verimuniin ja kaksosmuniin. Tuotantokanaloissa nämä kanat pyritään poistamaan tuotannosta. Häkkikanaloiden poistumisen myötä tämä tosin on hankalampaa kuin ennen. Myös stressi voi saada kanan tuottamaan verimunia. Stressi voi aiheutua olosuhteista, äkkinäisistä ruokinnan muutoksista, juomaveden saannin katkeamisesta jne.

[Päivinkanat]

Meillä ainakin kanat "laskeutuvat" sulkasadolle ihan itse. Ja silloin en ruoki munitusrehulla, vaan ihan puolitiivisteellä. Tosin aika vähän ne noita teollisia rehuja syövät kumpaakaan. Näin kesällä ruohosilppu ja kaura ova pääravintoa, ja muurahaiset .
Mutta tuosta sulkasadostahan minun piti... Ei ainakaan meidän kanat ole ensimmäisenä vuonna vaihtaneet sulkiaan, vaan vasta toisella vuodella. Ja sitten kun se eka sulkasato tulee...Minä en heti tajunnut mistä on kyse, ja olin kahden vaiheilla kuskaanko koko köörin tohtoriin, vai lopetetaanko ne samantien. Eka kukkoni oli orpington, ja se oli vallan surkean näköinen, ja sitten ne vielä alkavat yleensä sulkasatoilla ensimmäisten pakkasten tullessa, niin hyvä etten hartiahuiveja niille virkkaillut. Mutta kyllä sitten kun se uusi sulkapeite kasvaa, kanaset ovat taas kuin uusia.

[Aberkios]

Ei ainakaan meidän kanat ole ensimmäisenä vuonna vaihtaneet sulkiaan, vaan vasta toisella vuodella.

Ei varmaan kellään muullakaan!

[Päivinkanat]

Aberkios, ei niin, mutta aiheeseen aikaisemmassa viestissä viitattiin, sitä kommentoin.

[Anna]

Nyt kun syyskuu alkaa olla ovella, mietin tuota sulkasatoon saattamista. Minulla on pienet tilat ja kanani asuvat talvella kellarissa, Ei siis ole lampolaa tms. päinvastoin en tahtoisi sähköllä lämmittää sitä sisätilaa. Kun ilmat viilenevät, kanat ovat välillä päivät ulkotarhassa ja yöt sisällä. Se ruokinta varmaan olisi hyvä tässä suulkasatoon laskeutumisessa, kuten paastoonkin laskeudutaan, jätetään elämän riennot vähemmälle, liha, voi, maito pois. Miten kanoilla?
Mitä ruokaa tulee tarjota, jotta kanat saisivat sen paussin munintaansa? Minulla on Savitaipaleen kanoja ja yksi HY. Maatiaisten pitäisi munia jokatoinen päivä, nämä minun kanani eivät ole kirjoja lukeneet ja munivat joka päivä. Siksikin haluaisin niille järjestää vähän lomaa. 2 maatiaista on pari vuotiaita, 2 kpl 1 vuotiaita, samoin kuin kukko, tipu vasta nuorikko HY ehkä 3 vuotias.

[tuohis]

EI tuota sulkasatoon saattamista tarvitse niin suurella vaivalla ja tieteellä tehdä. Kanoilla voi olla koko ajan kauraa ja heinää. Taloudesta tulevia ruuantähteitä on hullua heittää kompostiin, kun kanat syövät. Meillä on tullut sulkasato, vaikka olen antanut lisäksi teollista rehuakin, mutta nyt ajattelin sen jättää pois muutenkin, kun alkaa olla aika hinnoissa.

Tuo valon vähentäminen tapahtuu itsestään, kun ei laita lisävaloa ennenkuin sulkasato on ollut. Antaa luonnon hoitaa valohommat. Muistaakseni viime vuonna joskus lokakuussa laitoin lisävaloa, sen jälkeen kun oli ollut sulkasato.

Lämpötilan pidän kanalassa 5-8 asteessa ja se on ihan riittävä sulkasatoon. Se on sinänsä se, mitä pidän muutenkin kanalassa. Kun ei ole tuotantokanala, niin ei tarvitse olla tuon lämpöisempää. Pölyääkin vähemmän.

[Tarja]

Lyhyesti näinkö:ruuaksi kauraa ja heinää,ruuantähteitä voi antaa?Eikä muita muutoksia?Mites saman parven tiput,pari 13-viikkoista?Ruokinko erikseen vai kuinka?Meillä 16valkoista ja 7 ruskeaa hylineä ja tipit jättisekoituksia.Nuo tehotyttöset on kyllä niin ahneita possuja etten tiedä miten nuo tipit sais erikseen ruokittua..pelkkä turveämpärin näkeminen saa koko parven sekapäisiksi.

[tinttuli]

Sulkasadon aikaansaamiseksi riittää valon määrän hiipuminen syksyllä ja keinovalaistuksen rajoittaminen.
Koska kanalla on myös vähemmän valoisaa aikaa käyttää syömiseen, heikon ravinnon tarjoaminen on järjetöntä.
Sulkasato on kanalle rasittavaa, sillä sen hormoonitoiminta muuttuu ja enrgiantarve kasvaa. Höyhenet ovat 85% proteiinia, eikä sen elimistö kykene tuottamaan sekä munia että uusia sulkia. Siksi muninta loppuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että ruokintaa heikennetään, uusien sulkien kasvattamiseen tarvitaan vähintään saman verran proteiinia kuin munimiseenkin.

Valkuaisenpuute sulkasadon aikana voi aihettaa kannibalismia ja höyhenten nyppimistä. Sulkautuminen kestää pitkään ja linnun elopaino laskee, se altistuu puutoksille ja mahdollisille sairauksille. Tutkimuksissa on jopa todettu, kukkojen elopainon laskiessa yli 25% sulkasadon aikana, hedelmättömyyttä. Hyvä rehustus, joka sisältää vähintään 16% valkuaista, pitää kanan kunnossa, sulkapeite kasvaa takaisin nopeasti ja muninta alkaa ajallaan.

Tuotantohybridit ovat jalostettu munimaan, ne munivat myös huonolla rehustuksella niin kauan kuin suinkin kykenevät, tosin yleiskunnon ja terveyden kustannuksella. Mutta niidenkin sulkasato alkaa luonnollisesti, jos syksyllä valaistuksessa mennään luonnonvalon mukaan.

[Aberkios]

On syytä pitää mielessä miksi kanoja ylipäätään sulkasadotetaan. Ei sitä tehdä sulkien ja höyhenten uusimiseksi, ainakaan ensisijaisesti, vanhoilla höyhenillä pärjättäisiin aivan mainiosti. Sulkasadottamista tarvitaan, jotta kanan elimistön rasvoittumisesta aiheutuvista ongelmista munantuotannossa vältyttäisiin. Näitä ovat munankuoren heikentyminen, ja sen myötä munittaessa rikkoutuminen, kuoren poreisuus, jopa "nahkamunat".

Mitä aiemmin on ruoan keventämisestä sanottu, tarkoittaa juuri tuota sulkasatoon "laskeutumista". Ei ole tarkoitus mennä köyhällä ruoalla koko sulkasatoa. Mutta kyllä tuo elimistön rasvoittumisen vähentäminen tarkoittaa myös väliaikaista energiansaannin laskua. Mikä ei tietenkään tarkoita nälkiinnyttämistä! Sulkien pudottaminenhan ei kauheasti energiaa vaadi!

Sulkasato olisi hyvä saada käynnistymään koko parvella samanaikaisesti, jotta päästään nopeammin normaalirytmiin. Jos asiassa edetään pelkästään luonnonvalon varassa, on mahdollista, että osalla parvesta sulkasadon alku myöhästyy tai käynnistyy aivan väärään aikaan. Monessa ketjussa on markkinoitu maatiaiskanoille lämpötiloja "kunhan vesi ei jäädy, mutta jos jäätyy, pitää tarjota lämmintä vettä". Jos kanalla näissä lämpötiloissa on sulkasato pahimmillaan, niin kyllä siinä liikutaan jo ainakin eläinrääkkäyksen rajoilla, ellei niiden sisällä! Jos kanat ulkoilevat myös talvella, on tämä sulkasadon yhtäaikainen käynnistyminen vielä tärkeämpää, muutoin koko parvea pitää pantata sisätiloissa, mikäli ei mennä erityisjärjestelyyn, eli parven jakamiseen sulkasadossa oleviin ja sen läpikäyneisiin.

[Aberkios]

Mitä tuohon ravinnon määrän pudottamiseen tulee, niin broileriemot ovat nälkäkuurilla käytännöllisesti katsoen koko elämänsä ajan. Muutoin ne kasvaisivat jo alunperin liian suuriksi, ja myöhemmin rasvoittuisivat niin, etteivät pystyisi hoitamaan varsinaista tehtäväänsä, eli munien tuottamista hautomoille. Ilmeisesti se ravinnonsaannin vähentäminen ei kuitenkaan kovin radikaalisti sitä hedelmällisyyttä laske!