Olen etsiskellyt todellista tietoa haudonnasta ja kaikesta siihen liittyvästä aineistosta erilaisista lähteistä ja kyllähän sitä sitten löytyikin.
Tarkoitus olisi laittaa kaikki omaan topiciin joskus, mutta tekstiä tulee kyllä sen verran, että arveluttaa saako sitä yksityinen foorumilainen niin paljon tilaa käyttääkään.
Tässä nyt kuitenkin esimakua:
Munien poimimisessa ja haudonnan alkamisessa on yksi kaiken kattava sääntö: Mitä tuoreempia munat ovat, sitä paremmin niistä voi odottaa hyvää tulosta. On todettu että linnut munivat joskus jopa yli kahden viikon ajan. Niiden evoluution myötä kehittynyt lisääntymisvietti saa ne munimaan mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tämän seurauksena myös villien lintujen pesiin jää munia jotka jäävät kuoriutumatta johtuen puutteellisesta lämmöstä tai munan "viimeisen käyttöpäivän" ylittävästä haudonnan alkamisesta.
10-12 päivää vanhempia munia ei tulisi mielellään käyttää.
Munia tulee säilyttää 13 - 18 asteen lämmössä. 13 asteessa munat säilyvät parempina ja pitempään.
Munat tulisi kerätä rasioihin tylppä puoli ylöspäin, lisäksi niitä on hyvä säilyttää niitä siten, että rasia nojaa n. 30 asteen kulmassa vinosti esim. toisen rasian päälle asetettuna.
Munia tulisi käännellä jo tässä vaiheessa aamuin illoin. Tämä sen vuoksi että alkio (embryo) joka on keltuaisen pinnalla saattaa pitkään säilytettäessä työntyä kuoren alla olevaan suojaavaan kalvoon
kiini valkuaisen väistyessä, jolloin mahdollinen munan kuivuminen saa alkion tarttumaan kiinni kalvoon. Milloinkaan munia ei saisi jättää auringon paisteeseen. Muniin voi tehdä muistamista helpottavia merkintöjä tavallisella lyijykynällä.
Jos munia on kuljetettu tai ne ovat tulleet postin kautta, niitä kannaattaa käsitellä tuon edelläolevan ohjeen mukaisesti n. pari päivää.
Oletan että laitat vain puhtoisia munia haudontaan. On nimittäin tutkittu, että likaisia munia tuottavat linnut ovat hieman virheellisiä ja jälkeläisetkin saavat geeni-perintonä ominaisuuden tuottaa likaisia munia. Sellaista laumaa ei kai kukaan mielellään halua. Munat voi desinfioida vähän ennen koneeseen laittoa (ei siis aikaisemmin) sillä Virko S:llä jota jo olet hankkinut. Munat tulisi sumuttaa sillä ja vesiliuoksen tulee olla n. 38-40 asteista, että se haihtuisi hyvin eikä imeytyisi kuoreen vieden samalla taudinaiheuttajia tai likaa mukanaan syvemmälle munankuoreen. Siihenkin on olemassa hyvä peruste, miksi munat puhdistetaan ja desinfioidaan vasta juuri ennen haudontaa. Linnun limakalvot erittävät munittaessa munan kuoren päälle kemiallisen suojan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Tämä suoja olisi hyvä olla olemassa myös varastoinnin ajan.
Haudontalämpötilan optimaalinen arvo näyttäisi olevan 37,2 astetta ja kosteus n. 55 %.
Ensimmäisenä haudonta vuorokautena ei suositella munia käänneltäväksi, mutta sitten niitä kyllä pitäisi käännellä aika tiuhaan. On todettu että linnut "rullaavat" muniaan vatsan ja pesän pohjan välissä n. kerran tunnissa, sen lisäksi ne korjailevat ja kääntelevät niitä ajoittain myös nokallaan. Tässäkin näyttäisi olevan sääntö että mitä useammin, sen parempi. Kuitenkin myös aamuin-illoin käännöllä päästään hyviin tuloksiin.
Munien kääntelyn lopettaminen tulee ajankohtaiseksi n. 3 vrk ennen laskettua aikaa, tämä sen vuoksi, että poikanen ehtii kääntyä oikeinpäin koska kuoriutuminen oikeassa asennossa on helpompaa.
Hautomakone tulee asettaa sellaiseen paikkaan jossa lämpötilan vaihtelut ovat pieniä. Tämän vuoksi aurinkoista paikkaa ei suositella.
Munat tulisi valottaa n. 5 vrk.n kuluttua haudonnan alkamisesta. Vaalea kuorisilla munilla näkyy hämähäkin verkkoa muistuttavat verisuonet ja sydämen lyönnit voi tarkkasilmäinen havaita. Sydän on ensimmäinen näkyvä elin ja sen ensimmäinen versio alkaa käynnistyä n. 38 tuntia haudonnan alkamisesta. Tummakuorisilla on vaikeampaa ja valotus saattaa pitkittyä jopa viikolla. Hedelmöittymättömät ja kuolleet munat on syytä poistaa hetimmiten ettei mahdolliset taudinaiheuttajat saastuta myös terveitä munia. On myös mahdollista että pilaantuva muna työntää myrkyllisiä kaasuja ja mikrobeja kuorensa läpi ja joskus happamoituvien munien on todettu poksahtavan rikki.
Kananpoikanen hengittää napanuoraa muistuttavan yhdyselimen välityksellä kuoren alla olevaan kalvoon joka puolestaan saa ilmaa munankuoressa olevien huokosten kautta. Jos nämä huokoset tukkeutuvat esim. poksahtaneen munan jäänteistä ja eritteistä, sisällä oleva poikanen tukehtuu.
Munien valottaminen tulee toisen kerran ajankohtaiseksi muutamaa päivää ennen kosteuden nostamista. Niitä on hyvä valotella useamminkin ainakin muutamaa juuri sen oiken kosteuden ja ilmakuplan kosteus-korrelaation toteamiseksi
Kosteudeksi suositellaan n. 55%. 3-4 päivää ennen laskettua aikaa tulisi kosteus nostaa 70-80 %:in.
Kosteuden nostaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä sen avulla munassa oleva ilmakupla pysyy riittävän suurena. Toinen tärkeä tekijä on tietysti kuoren pehmeneminen. Munia tulisikin valottaa n. viikko ennen kuoriutumista ja todentaa onko kupla oikean suuruinen. Jos on liian pieni sitä voi suurentaa kosteutta lisäämällä ja päinvastoin. Säätöä ei kuitenkaan saisi jatkaa 2 vuorokautta pidempään.
Yritähän nyt näillä tiedoilla päästä eteenpäin. Nämä tosin ovat vain murto-osa kaikesta asiaan liittyvästä, mutta kyllä noilla tiedoilla pitäisi ainakin eka viikon selvitä..
On tämä niin mielenkiintoista..niin mielenkiintoista ettäh ..Huomenna valotan omia muniani, saapi nähä.
Onnea ja menestystä sinulle
ja että kääntää jokaisen vain kerran. 
Rohkea ankka, ja onpa puhdas! Näkee, että on hyvin pidetty.
Sain tänään postissa kirjat ankkojen hoidosta, tilasin siis amazonista. En ole vielä ehtinyt niitä tavaamaan, mutta sielläkin saattaa joitakin vinkkejä olla. Säädin konetta juuri äsken, saa nähdä miten alas lämpötila uudella säädöllä menee.
