Kuivikkeiden jälkikäsittely/kompostointi

[Heltta]

Kertoisitteko omia kokemuksianne kuivikkeiden ja pehkun jälkikäsittelystä? Miten homma kannattaa hoitaa? Elikkäs kun siivoatte kanalanne, niin minne kärräätte kakat ja likaiset kuivikkeet? Vai onko kaikilla muilla käytössä kestopehku? Mulla on kuivikkeena puru ja jo nyt komposti huutaa hoosiannaa kun se on niin ääriään myöten täynnä. Rivien välistä voitte lukea ettei mulla ole kovinkaan kummoista kokemusta karjanpidosta. Siis laajennanko kompostia ja lakkaan ihmettelemästä vai mitä tässä pitäisi tehdä? Miten nopeasti tuo puru ylipäätään maatuu kasvimaalle sopivaksi?

[Pia]

Kait toi pehku saisi ensin jälkikypsyä vielä vuoden, ettei ole liian ytyä. Itse pidän siitä että purut tuovat ekstra kuohkeutta maahan, koska meillä on niin ankean savista ja tiivistä maata täälllä Pohojammaalla. Purut kaipaa muuten pidemmän maatumisen kuin pelkkä turve. Sinänsä, ajattelin kyllä itse lykätä kurpitsapenkkiin suoraan kaiken kanalapehkun keväällä, ilman ylimääräistä kompostoitumista. Kurpitsat tykkää

[Jemuli]

Mulla on kestopehku, mutta pesistä heinät ja kakkalaudalta kerätyt kakat heitän pihan perällä olevaan "avokompostiin" eli siis ihan vain kasalle, kolmella reunalla on vaneriseinä, jotta kasa pysyy hallinnassa. Siinä se reilussa vuodessa kaiken kasvimaalta tulevan kitkemisjätteen ja muun sellaisen seassa kypsyy hyväksi maanparannusaineeksi. Kesäisin kanat tykkäävät kuopsutella kasoja, kun niissä elää kaiken maailman toukkia ja silloin kasat tuppaavat leviämään. Kasoja on kaksi, niin, että toinen on aina muhimassa ja toiseen kerätään uutta tavaraa. Samaan kasaan myös kärrään pehkun (mulla turvetta ja vähän purua seassa) pari kertaa vuodessa.

Pelkkä puru käsittääkseni maatu aika hitaasti, eli vaatii useamman vuoden ja siihen olisi kai hyvä sekoittaa esim, haravointijätettä tms..

[Aleksandra]

Minulla on kuivikkeena turve ja olki, vähän puruakin. En pidä palavaa kestopehkua vaan kerään päivittäin kikkareet ja laitan ne orsien alla olevaan lantalaatikkoon. Lantalaatikossa on kanaverkko päällä, etteivät kanat pääse sinne. Ripottelen sinne vähän puruja kuivikkeeksi ja raikasteeksi. Kun lantalaatikko on riittävän täynnä tyhjennän sen muoviseen kompostoriin. Siinä kesäaikaan lanta alkaa kompostoitua nopeasti. Sitten siirrän kompostorin alaluukusta tavaraa jälkikompostoitumaan verkosta tehtyyn lehtikompostiin, jonne laitan myös puutarhajätettä. Siellä tavara saa muhia vuoden verran. Tulee tosi hyvää maanparannusainetta. Verkosta tehtyjä lehtikomposteja on kaksi jotta toinen saa muhia kun toinen on käytössä.

Nyt talvella, kun palamista ei tapahdu, muovikompostori on jo täpötäynnä. Seuraavaksi kun tyhjennän lantalaatikon, niin tavara täytynee laittaa jätesäkkiin saaviin kevättä odottamaan. Tähän täytyisi keksiä joku käytännöllisempi ratkaisu. Olen pitänyt siitä muovikompostorista sen vuoksi, että siinä kompostoituminen on lämpimään vuoden aikaan nopeaa. Ovat kuitenkin aika kalliita joten toista en raaskisi ostaa. Toisaalta sitten kompostien kapasiteetti riittäisi hyvin.

Ennen vanhaan sanottiin, että eläimen lantaa pitää kompostoida kaksi vuotta ennenkuin sitä voi käyttää kasvimaalla. Uskon, että muovikompostorin käyttö alkuvaiheessa nopeuttaa palamista. Ja omin silminhän sen sitten näkee onko tavara kunnolla kompostoitunut multamaiseksi.

[Suwitsu]

Meillä on turvepohjainen kestopehku, viime keväänä kärräsin pehkun pitkän pensasaidan juurelle ja meinaan saman tempun tehdä ensi keväänä, sen verran tuntui aronia tykkäävän

[Karhurouva]

Meillä on kestopehku, jonne kompostin täytyttyä laitetaan myös keittiöstä tuleva biojäte. Keväällä siitä ei enää erota, mitä se on syönyt, vain uusimpana lisätyt purut erottuvat ja tavara menee sellaisenaan kasvimaalle. Ja kasvaa muuten paremmin kuin koskaan, vaikka maa on käytännössä alunperin pelkkää hiekkaa.

(Minä tosin en ole ikinä oikein toimivassa kompostissa käyttänyt mitään jälkikompostointiosiota. Kun tavara käy ensin kunnolla kuumana ja huolto tehdään säännöllisesti, menee meillä yhden kesän jälkeen jo tavara maanparannukseen, pintakerrokseen, jolloin loppukypsyminen ja maahanmuokkaus hoidetaan matosten toimesta.)

[Heltta]

Tuo kurpitsapenkki on hyvä idea! Meidän daamit on ainakin ihan heikkoina kesäkurpitsoihin ja tuleehan niitä syötyä jonkin verran itsekin. Ajatus siitä että kanat lannoittavat oman ruokansa tuntuu mukavalta. Kiinnostaisi kuulla paljonko teidän kanaloista tulee kuiviketta kompostoitavaksi tai lannoitukseen vuosittain? Miten suuri ero on jätteen määrässä kestopehkun ja säännöllisesti vaihdettavan kuivikkeen välillä? Minä olen ilmeisesti siivotessani ollut turhan tuhlaavainen tuon purun suhteen, koska olen jo tähän aikaan talvesta pulassa ja kompostin laajennukseen on nyt siis ryhdyttävä. Mietityttää että lisäisikö tuo avokomposti jyrsijäongelmia vai onko siihenkin joku kikka olemassa?

[tipsi]

Mulla on neljän ankan jätökselli kaksi Globe-kompostia lisärenkailla, yhteensä kapasiteetti on lähemmäksi 1000 litraa. Kuivikkeena lähinnä turpeen ja oljen sekoitus, joskus purua seassa. Nuo kompostit onlämpöeristettyjä, ja tänä vuonna kompostoituminen on pysynyt onneksi käynnissä ainakin tähän asti. Koska prosessi pysyy käynnissä, niin kompostien pinta vajenee -> kompostitila on vielä riittänyt. Nyt hieman jänskättää että meneekö kompostit jäähän, ja jos menevät niin riittääkö kompostitila. TUlisi enemmän lunta, niin kompostit voisi haudata lumeen, jolloin pysyvät paremminkäynnissä. Koska ankat tuottaa niin paljon jätettä, niine i olle kompostoitu biojätettä ollenkaan, mutta olen miettinyt tuota että jos kapasiteetti riittää niin samallahan kotitalousbiojäte joutaisi noihin komposteihin.

Mä en ole kauheasti jälkikompostoinut kompostimassaaa, sillä meilä on pienestä tontista (reilu 700 neliötä) johtuva tilanpuute, ja olen levitellyt kompostin (kun itse pääkompostoituminen on ohi) pensaiden juurelle ja kukkkpenkkeihin, ja olen myös kasvattanut kurpitsaa siinä. Meillä on "onneksi" aika karu piha, ja edelliset asukkaat eivät ole perustaneet kukkapenkkejä ja nurmikkoa kunnolla, eli multaa on liian vähän. Siksi kompostimullalle on tarvetta useaksi vuodeksi. Mietin myös, että taidan jättää kesälannoitteen ostamisen väliin, ja käyttää kompostia lannoitteen sijasta. SYyslannoitetta sillä ei taida voida korvata.

[smari]

Meillä käytetään lantaa monin tavoin. Osa käytetään ihan tuoreena kasveille lämpöpenkkeihin ja pintalannoitukseen. Osaa kompostoidaan eripituisia aikoja ja erilaisin menetelmin. Sekajätteeseen ei kuitenkaan ikinä laiteta mitään maatuvaa eikä keinolannoitteilla kasvatella, ne ei sovi omaan ajatusmaailmaan.

Tämmöisiä on meillä käytössä:


Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us

Tämmöiset ei tietysti kaikkiin ympäristöihin sovi, mutta meidän luomutouhuun sopii ja itse nään niissä jopa kauneutta.

[smari]

Mietin myös, että taidan jättää kesälannoitteen ostamisen väliin, ja käyttää kompostia lannoitteen sijasta. SYyslannoitetta sillä ei taida voida korvata.

En ole itse koskaan käyttänyt kesä- enkä syyslannoitteita. Hyvin on kasvit menestyneet pelkillä luomukeinoilla kun on eläimiä. En halua ostaa muoviin pakattuja teollisesti tuotettua lannoitteita joiden valmistus vaatii myrkkyjen kuljetusta eri maitten tieliikenteisiin. Mun mielestä monet keinolannoitteet kotipuutarhassa on vain markkinavoimien luoma tarve joka on iskostettu ihmisten mieleen. Ainut missä itse olisin lisäkaliumia tarvinnut, on kasvihuonetomaatin kasvatus, mutta kaikkeen muuhun on ravinteet riittäneet kotikonstein.

[tyyne]

Sama homma meillä täällä kuin Jemulilla
Keväällä sitten koko kanala tyhjäksi, kuttulan pohja myös samaan kekoon. Lautakomposteja on kolme kappaletta joihin vuorollaan tyhjennetään ja muhia vuoden verran. Yksi on käytössä mistä lannoitetaan milloin mitäkin. Viime kesänä vietiin kaikki tosin pellonlaitaan kasaksi ja tosi hyvin kasvoi siinä kurpitsat! Tulevana keväänä se sitten levitetään.

Näitten elukoiden kanssa kun meillä ainakin tuppaa olemaan "ongelmana" tuon biolanin kompostorin jäätyminen, kun eihän sinne juuri mitään mene. No, kahvinpurut....ja ehkä jotakin muuta (säälistä)
Meillä on kanalassa joidenkin orsien alla tasot, mistä paskat on kerättävä pois. Tätä tuhtia tavaraa kun silloin tällöin heittää tuonne biolaniin sekaan, kyllä pysyy käynnissä eikä tarvii mitään kompostiherätteitä! Senkin muuten tyhjennän tuonne avokompostiin hautumaan, kuten myös tuon "kansallisromanttisen" istuntopaikan alusen..siis ulkohuussin

Meillä kun tykätään kovasti näistä jorriineista (daaliat) niiden penkkiin pistän keväisin tavaraa ronskilla kädellä suoraan kanalan pohjalta. Palaa siellä penkinpohjalla ja lämmittää sopivasti juurakoita. Viime kesänä oli parhaimpien varret niin paksuja että syksyllä piti vesurilla katkoa. Eikä muuta lannotetta tarvittu koko kesänä.

Niin, ja kuivikkeina meillä olki, turve ja pienissä määrissä kutteri.

[Aleksandra]

Onpa smarilla tosi kaunis komposti ! Nyt minäkin ryhdyn ideoimaan tuolta pohjalta, jos kesällä sitten toteuttaisi! Verkosta tehdyt kompostit kun eivät ole mikään silmän ilo.

Meilläkään ei mene mitään maatuvaa sekajätteisiin. Talousjätteelle meillä on lämpöeristetty kompostori, se olisi parempi kananlannallekin. Ei sitten jäätyisi ja täyttyisi talvella. Kompostoiminen on kivaa puuhaa ! Siitä saa jonkinlaista tyydytystä kun kaikki ravinteet tulevat luonnollisella tavalla hyötykäyttöön, ja ihan se luonnon oma prosessi millä syntyy ravinteikasta multaa on kiehtovaa seurattavaa.

[Heltta]

Aivan upea komposti Smari! Siisti ja taidolla tehty ja sulautuu kauniisti ympäröivään luontoon.

Huomaan että itsellä on vielä paljon opittavaa kompostoinnista ja kasvien lannoittamisesta sen avulla. Toistaiseksi meidän komposti on pysynyt hiljakseen käynnissä koko talven ja kun äskettäin kippasin sinne tutulta saatua hevosenlantaa, se näytti syttyvän ihan kunnolla. Talousjätettä ei meidän kahden hengen taloudesta kovinkaan paljon tule, ja sekin päätyy suurimmaksi osaksi kanalaan.

Meidän komposti tehtiin muutama vuosi sitten taloremontin jämälaudoista ja maalattiin punamaalilla, jottei se näyttäisi niin arkkupakastimelta. Punamaali tosin on käytössä huono ratkaisu, koska kompostista nouseva kosteus irrottaa maalia, joka sitten tahraa kädet aina kun kosket siihen.

[Silvia Sommarlat]

Heltta ja Smari olette tärkeällä asialla.Ihailin kovasti näppäriä kompostointiratkaisujanne.Pikkasen punastuttaa kun oman kanalan jätehuolto on "vasemmalla kädellä huitastu ".Toisin sanoen kanalan tontilla olevat entiset ojanpohjat on täytetty oksilla ja ruohonleikkuujätteillä ja siihen päälle olen kipannut päivittäin kutteri-lantaseosta , jonka olen kaapinut sankoon kakkalaudalta. Hidas maatuminen saattaa olla ongelma samoin se, että vaalea kutterijäte erottuu turhan selvänä ympäristöstä hangen päältä. Aiemmin käyttämäni hajunsyöjäturve maastoutui helpommin. Keväällä voi tietty sekoitella "pakkaa" ja lisätä vaikka turvetta päälle , mutta juuri nyt annan vain päälle satavan lumen peittää virheet.

[tipsi]

En ole itse koskaan käyttänyt kesä- enkä syyslannoitteita. Hyvin on kasvit menestyneet pelkillä luomukeinoilla kun on eläimiä. En halua ostaa muoviin pakattuja teollisesti tuotettua lannoitteita joiden valmistus vaatii myrkkyjen kuljetusta eri maitten tieliikenteisiin. Mun mielestä monet keinolannoitteet kotipuutarhassa on vain markkinavoimien luoma tarve joka on iskostettu ihmisten mieleen. Ainut missä itse olisin lisäkaliumia tarvinnut, on kasvihuonetomaatin kasvatus, mutta kaikkeen muuhun on ravinteet riittäneet kotikonstein.

Mä oon miettinyt tuota syyslannoitetta kanssa - siis että onko se välttämätön. Oikeestaan mä ostin sitä tomaatinkasvatusta varten, kun mulla tuppaa kasvihuoneissa olemaan liikaa typpeä kun käytän niin paljon kompostia ja syyslannoitteella saa lisättyä fosforia ja kaliumia maahan. Samalla otin varman päälle ja annoin sitä syksyllä omenapuille, kun ne oli kesällä istutettu ja aika kalliita.. jos syyslannoitus parantaisi talven kestoa. Jotenkin muakin ärsyttää keinolannoitteet, ne on kaiken haitan lisäksi ihan kamalan kalliita Olen myös miettinyt voisiko puuntuhkalla korvata kalkin, vai kerryttääkö se esim. kasvimaalla ajan saatossa liikaa raskasmetalleja maahan.