Kuvitelkaas KP:
”No mutta hyvää päivää herrat polliisit. Tervetuloa. Kiva kun tuutte noin rauhallisesti niin minäkään en ala huutamaan. Ei, ei tarvii papereita näyttää, kyllähän minä noin komeat miehet muistan. Juu, meijän remppa jatkuu. Istukaa tähän varjosaan niin minä kipaisen hakemassa meijän työntekijöitten passien kopiot, nyt on kaikki kunnossa. Tuon teille kaffet samalla. Ai, no kiitos, onhan ne kukat kauniita. Miehenihän se on joka näitä meidän kukkia osaa hoitaa. Jaa tuo? Nooooo… kannabikseltahan se näyttää juu. Aijoo, nyt mää muistinki, kattokaas kun meijän Rocky-kyyhky tykkäs syödä kannabista, niin mää kippasin sen ruuat… No se Rocky on tuo tuolla, eiku tuo… No joku se on noista 15:stä ruskee-harmaasta. En kerenny rengastaan ku se karkas. Se Rocky sai nimensä siitä ku se nyrkkeili tälleen siivillään, tälleen... Ai anteeks kauheesti. Ei kai sattunu herra poliisia...? Anteeks hirveesti. Juu nääs kaikki tää alko Teukka-kyyhkystä joka loukkas siipensä…” ”Kilks” (käsiraudat). ”Hei oottakaas nyt vähän, mä haluisin tällä kertaa ihan pukeutuakin ja käydä suihkussa ja meikata ja laittaa hiuksetkin kun se naispolliisi viimeks…” ”Klaks” (auton ovi) ”Pam” (auton ovi taas) Ja TAAS männään!
