Maatiaiset

[helvi]

Tänään tuli paperit postissa:olen ylpeä alholaisten säilyttäjä! :blob4:

[Moilanen]

Niin katsos Muusa, tuolla MTT:llä tutkittiin, mikä "kanarotu" tuottaa halvimmalla munakilon. Maatiainen oli ylivoimainen ykkönen; mutta, se vaati laiduntamista, ravinnonkeruuta, nokkoset, vadelmakerput, kotitalousjätteen lajittelua, viljan lajittelua jne. Työvoimavaltaista.
Kyllä se pää ruokaruuhessa ja pylly munaruuhessa, systeemi on helpoin kun puhutaan massoista ja huikeista tuotoksista. Se on vähän samaa kuin entisessä Neuvostoliitossa, määrälliset tavoitteet saavutetaan, laadulla ei niinkään väliä.
Ei kyllä maatiainen tuottaa laatua ja ainakin meillä asiakas suostuu siitä maksamaan, jos sattuu sitä myytävää olemaan.
En kuvittelisikaan suurentavani parinkymmenen kanan kanalaani tuotantomäärän alttarille. Meillä munitaan se mikä tulee, ylijäämä myydään ja kotona herkutellaan. Näin on hyvä.

[Pootsi]

Mutta kuinka se maatiaiskanan munakilo voi olla halvin, tuollainen ruokinta vaatii älyttömästi kallista työaikaa? Meillä muuten nuo tehotiput munivat vastoin yleistä luuloa pelkällä kotiruoalla tai vapaalla laidunnuksella munan päivässä.

Onnea Helville virallisuudesta!

[Moilanen]

Katos Pootsi kun se on sillä lailla valitettavasti, että yrittäjällä kun ei ole tuntipalkkaa, laskelmat on tehty siten, että ruokinta on lähes ilmaista, vain vilja maksaa, työlle ei lasketa mitään arvoa, ellei se sitten ole palkkatyötä.
En henkilökohtaisesti ole erotellut kanarotuja/-kantoja erikseen, enkä tuotantoperusteisesti. Minulla vaan nyt yksinkertaisesti sattuu olemaan näitä maatiaisia.

[MariP]

Etsin epätoivoisesti jämijärven kannan kasvattajia. Tarvetta olisi jostain löytää kukko ja pari kanaa lisää. Jos jollain edes jotain hajua niin laita mailia. -Kiitos-

[monnilainen]

Täällä on yksi puhdasrotuisuusintoilija . Minulle on kunnia-asia pitää kiuruvetinen kantani kiuruvetisenä! Se aiheuttaa vaivaa geenipuolin rikkaana pitämiseen, mutta kesäyönä on mukava ajella halki Suomen ja pistäytyä hakemasta uutta verta laumaansa. Ja maatiaiset eivät ole vaatimattoman värisiä, vaan pääsääntöisesti riemullisen kirjavia, vain hapsut, tupsut ja höpsyt puuttuu. Valitettavasti kiuruvetisetkin ovat vähentyneet. Ja joskus olen ajanut pitkän matkan toisen säilyttäjän luo ja löytänyt sieltä sitten sulkajalkaisia heppuja. Silloin toivottelen hyvää jatkoa ja nautin taas kesäyöstä.

[Mimmi]

Laitan tänne kyllä nyt saman viestin, kun toiseenkin ketjuun, mutta toivoisin kaikkien, jotka tätä vastausta ovat odotelleet, näkevän tän:

Eli Tiina Tuovinen MTT:ltä vastasi ja pahoitteli vastauksen viipymistä. Laitan kysymyksiäni ja vastauksia niihin tänne. Huomasin kyllä myös, että en ehkä osannut kysyä kaikkien mielestä oikeita asioita, mutta jotain kuitenkin.. Ensin yleistä:

Kun maatiaiskanan säilytysohjelmaa käynnistettiin, oli eri linjoja 17.
Sen jälkeen on Jussilan kanta yhdistetty jämijärveläiseen, rantsilalainen
kiuruvetiseen, jalasjärveläisen kannan säilytystyö loppunut ja ruotsalainen kanta poistettu suomalaisen maatiaiskanan määrittelyistä. Lisäksi on yksi uusi kanta eli iittiläinen löydetty. Kanakantoja tai linjoja on näin ollen 13. Kanakantojen väliset erot ovat lähinnä ulkonäköön ja tuotanto-ominaisuuksiin liittyviä. Ainoastaan kiuruvetisen ja savitaipaleen kanojen välisiä perinnöllisiä eroja on selvitetty DNA-tasolla.

- Onko säilytysohjelman tarkoitus jatkossakin säilyttää kaikki
säilytettävät kannat erillään?

V: Tämä on kaksitasoinen kysymys. Ensinnäkin, jos aiomme säilyttää
monimuotoisuutta, täytyy meidän pitää kannat erillään, jolloin erilaisissa ympäristöolosuhteissa luonnonvalinnan seurauksena syntyy hiukan toisistaan poikkeavia kanapopulaatioita. Tämä johtuu siitä, että geneettisessä ajautuminessa tapahtuu erilaisten kelpoisuuden kannalta neutraalien mutaatioiden valikoitumista ja se nopeuttaa eriytyneiden populaatioiden välisten erojen syntyä.

Toisaalta, jos tämä alkupopulaatio on hyvin pieni, voimistuu geneettinen
ajautuminen, joka populaation ollessa pysyvästi pieni aiheuttaa sen, että
valinta ei kykene uusimaan alleeleja (saman geenin vaihtoehtoisia muotoja) riittävän nopeasti. Tällöin todennäköisyys sille, että populaation
yksilöiden geeneihin ilmaantuu myös haitallisia alleeleja, kasvaa.

- Onko mahdollista, että geeni- ym. tutkimuksen avulla virallisesti
yhdistettäisiin tietyt kanakannat (esim. pienet kannat liitettäisin
suurempaan, josta pieni kanta on lähtöisin) terveen geenipohjan
lisäämiseksi?

V: Maatiaiskanojen alkuperää selvitti Heli Koskivainio 1990-luvun alussa.
Tutkimuksen alussa näytti siltä, että erillisiä kantoja oli useita. mutta
kun mentiin riittävän kauaksi taaksepäin ajassa, havaittiin, että puolet silloin tutkituista kanakannoista voitiin jäljittää kahteen taloon.

Tarja Niemelä jatkoi linjojen määrittelyä edelleen ja uusiakin kantoja ilmaantui hänen tutkimuksensa aikana (mm. Jan Hoogesterin Iittiläinen). Kaksi yhdistämistä on tapahtunut; jämijärveläinen kanakanta on yhdistetty Jussilan kantaan ja rantsilalainen kiuruvetiseen.

MTT:llä oli vv.1998-2000 käynnissä AVIANDIV-projekti, jolla pyrittiin
selvittämään Eurooppalaisten kanarotujen perinnöllistä monimuotoisuutta.
Tavoitteena oli tuoda esiin harvinaisten kanakantojen perinnöllisistä
ominaisuuksista esiin ne, joita voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää
jalostuksessa; so. sopeutuminen ilmastoon, tautienkestävyys ja ravinnon
hyväksikäyttö. DNA-tutkimusten avulla todettiin, että maatiaiskanakannat ovat perinnöllisesti monimuotoisempia ja lähempänä villikanaa kuin pitkälle jalostetut kaupalliset rodut. Suomea edusti 'suomalainen maatiaiskana' yleensä, ei mikään erityinen linja.

Vaikka DNA-tutkimukset käyttäen PCR-menetelmää ovatkin nykyään rutiinia ja siksi edullisia, täytyy niillekin löytää maksaja. DNA-näyte voidaan nykyään ottaa vaikka höyhenestä. Kokonaan toinen asia sitten on, saadaanko kaikki säilyttäjät motivoiduiksi lähettämään höyhennäytteitä meille. Jostakin täytyy löytää rahaa näytteenottajan palkkaankin.

Hanke, johon tämä selvitys sopisi on 'Suomen kansallisen
kotieläingeenivaraohjelman toimeenpano'; johtavana tutkijana FT Juha
Kantanen MTT:ltä. (Välitin viestisi myös hänelle.) Projekti jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka.

- Jos tällaisia yhdistämisiä olisi tulossa, onko aikataulusta tietoa?
V: Ei ole

- Kysymys koskee siis esimerkiksi Tyrnävän kantaa (vrt. Piikkiöläinen) sekä ehkäpä Alho ja Savitaipale (ns. Seiskarin kanta) tms.

V: Tyrnäväläisellä kannalla on tätä nykyä vain yksi säilyttäjä, jolla
kuitenkin on useampi kukko, joten tätä kantaa ei kannata sen
pienuuden vuoksi ainakaan sulauttaa. Vrt. vastaus yllä.

Alhon ja savitaipaleen kannan suhteen ei ole mitään järkeä ryhtyä tälläiseen toimenpiteeseen; Alhon kanta on säilyttänyt asemansa, ja vaikka Savitaipaleen kanan suosio on laskenut, ei se kuitenkaan ole vielä kriittisesti uhanalainen.

[Matti]

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista!

[Pootsi]

Lindellin kanta on Hämeen musta.

Varmistanpa noita esittelyjä varten, että onko tämä ihan oikeaa tietoa? Kun mtt:n säilytysohje kertoo, että "Lindellin kana on Lopen Läyliäisistä lähtöisin oleva kanakanta, mutta siitä on käytetty myös nimitystä ’satakunnan musta kana’." Olisko kyse kuitenkin Mikko Ilkan jalostamasta silkkimustasta eikä Tiitolan Hämeen mustasta?

[Moilanen]

Lindellin kana on Pentti Lidellin jalostama, sittemmin myöskin Hämeen musta, nimen saanut.
Pentti Lindel käytti mm Tiitolan kanakantaa jalostukseen.
Mustaa kana-ainesta käytettiin tietoisesti jalostuksessa.
Tietoni ovat peräisin suoraan Pentti Lindeliltä, joten tulkinnanvaraa ei liene.
Minulla saattaa olla pieni mahdollisuus yksityiskohtien selventämiseen, perhetuttuja kun ollaan.

[Pootsi]

Siis se Tiitolan kana on Hämeen musta, eikö? Ja Lindell on sitten käyttänyt mm. sitä oman kanansa jalostamiseen. Kysy ihmeessä vaan kaikki detaljit, jos joskus jutuissa olet.

[maunu_muori]

Nyt kun oon jo valmiiksi kaivanut verta nenusta muualla.. niin mitens naa maatiaiskannat.. siis on henkissä vielä hemmo joka on JALOSTANUT jonkun kannan...tuotas tuotas... päivällä jo meitin.. mutkun se selain...taidan siirtyä KYY osastoon sopii paremmin mielialaan...

[HiltaHelikopteri]

Muoriska ottaa nyt ihan rauhallisesti vain! Tässä koetetaan selvitellä nykyisin olemassa olevia maattarikantoja. Minusta näyttää, että mitä enemmän tuota maattarihistoriikkia tonkii sitä enempi sieltä löytyy yllätyksiä, mutta eipä meidän kannata siitä hermostua...Joku on joskus jalostamalla/risteyttämällä/luonnon valinnalla saanut aikaan jotain ja jotkut ovat joskus ristineet/nimenneet sen joksikin...ei kai se sen kummempaa ole?

[Mimmi]

Plus että "jalostaa"-sanan tilalle on vaikea keksiä muuta toimivaa termiä, joka kuvais sitä, että "luonnonvalinnan lisäksi parveen on tuotu naapurin ukolta joku uusi komea kukko".. Eli vaikka jalostaminen ei olisi ollut varsinaisesti tavoitteena, on uutta verta tuotu milloin minkin rengin kainalossa ihan varmasti. Kyllähän tämä asia on tiedetty koko ajan. Muori itsekin on vastaavan tarinan kertonu (taisi olla piika tai morsian?), joten turha näytellä yllättynyttä!! (Heh, heh, muoriska: aloitetaanko joku piristävä sanakopu??)

[Muusa]

Plus että "jalostaa"-sanan tilalle on vaikea keksiä muuta toimivaa termiä, joka kuvais sitä, että "luonnonvalinnan lisäksi parveen on tuotu naapurin ukolta joku uusi komea kukko"

...ja sit viel poistettu parvesta yksilöt joissa on ei-toivottuja ominaisuuksia, esim. näissä mustissa kannoissa muunväriset. Että on saatu vakiinnutettua se kannassa jo olemassa oleva toivottu ominaisuus.