Seran siivekkäät

[sera1]

Suvianne: Kyllä tuo koko sakki on ilmajokisia.
Maattari: Eikös tammikuussa 2009 kuoriutuneet ole tammikuussa 2010 vuoden ikäisiä. Ja tammikuuhan nyt on meneillään.
Tuskin kanojen ikää ihan päivän tarkkuudella tarvitsee laskea.

[kanamummo]

Ei se niin nuukaa ole. Eiköhän se oo tärkein että vastaa, en oo ite ainakaan koskaan kanoja punninnut tjsp eikä oo perään soiteltu! Se on vaan tarkkaa että pitää kannan puhtaana!

[sera1]

Kyllä se on uskottava että meillä on kolme kukkoa.
Höpökukko on kasvanut jo melkein samaan kokoon Harakan kanssa. Hämäävästi ovat melko samanvärisiä myös keskenään. Kohta en erota niitä toisistaan. Kiekuvat aina kilpaa keskenään.
Ruskuainen on myös todettu kukoksi.
Ei ole kovin kukon mallinen, eikä ole opetellut kiekumaan. Komea harja ja kasvattelee kukkosulkia kovaa tahtia.
Tämä onkin jännän värinen ilmiskukko. Ruskea. Kukkosulat ovat niitä liekinvärisiä kuten harakallakin.
Onneksi kaikki kukot tulevat keskenään toimeen hyvin. Tappeluita ei ole ilmaantunut.

Kanoja on vain neljä.
Kaikki otukset ovat kauhean kilttejä ja uteliaita. Kun kotkolan oven avaa, pölähtää sieltä koko lauma hankeen katsomaan mitä herkkuja mami toi.
Onneksi tulevat kiltisti perässä takaisin sisätiloihin.

Ukkokulta toi agrista muutaman purupaalin ja pitäisikin lähteä kanalaan (anteeksi työhuoneeseen) vaihtamaan pehkut.
Uusia kuvia voisi ottaa, kun kanala on taas siistitty.
(Tuo uusi ärsyttävä kamera hidastaa, kun en ole sitä oppinut vielä oikein käyttämään)

[sera1]

Kana Gyntterin näkyvissä


Siinähän niitä kanoja


On se kana


Missä on kanoja lisää, gyntteri etsii.


Kaikki kanat samassa


Kupari


Tumma kana


Kanoja


Ja toki Harakka tärkiänä

[kanamummo]

Kuparilla on älyttömän hieno väri! En oo nähny vielä tarkalleen ton sävystä
Gyntterin nimi on vissiin enne, vai toisinpäin, himo------

[sera1]

Kuparihan on kanamummon lähettämistä siitosmunista peräisin.
On kumma, jos samanväristä ei ole siellä kuoriutunut myös
Gyntteri sai nimensä, kun öhöm, se meinaa olla kovasti kanojen perään. Eihän sen kuvaamisestakaan mitään tullut, kun se roikkui aina jonkin kanan selässä

[Muusa]

Kauniita on kaikki ja kuparikana ylitse muiden ja Gyntterikin on hurmaavan värinen!

[sisu65]

Minä kans ihastuin tuohon kupariin.

[HiltaHelikopteri]

OiJoi! Onpa tuo Kupari-kana tosiaan kaunis! Kerrassaan mainio kuvasarja hilpeine teksteineen---kiitos seralle päivän piristyksestä

[kanamummo]

...jaa.. sit ei oo muuta vaihtoehtoa kun se, että Pipari, jossa on sellanen ruskeankukertava pitsikuvio, on ton mamma. Kinder-yllätystipuja nää on.

[sera1]

Nyt on huonoja kuulumisia.
Huomasin eilen illalla kanalassa käydessä, että Harakalla on harjassaan yksi nokittu sakara tai joku pieni haava harjan sakarassa. Orrella kanat harakan molemmin puolin sitten nokkivat haavaa innokkaasti.

Olin päivän töissä. Töistä päästyä kiersin agrit ja apteekit etsien sinistä haavasuihketta millä maalaisin harjaa, ettei se enään innostaisi toisia nokkimaan.
Tarjottiin eioota, väritöntä suihketta, valmistus lopetettu tuotetta, reseptituotetta tai punaiseksi värjäävää suihketta.

Tulin kotiin ja kävin kanalassa.
Siellähän Harakka oli nurkassa kyyryllään. Maha maata vasten kyyristellen, pää maata myöten viistäen ihan verisenä.
Koko harjan takaosa nokittu, niska yhtä verimössöä ja veri virtaa jostain niskan tienoilta pitkin selkää.
Koppasin kukon kainaloon (Koko paita veressä ja kädetkin kyynärpäitä myöten. Kukko ei laittanut yhtään hanttiin. Jotenkin shokissa) ja tuuppasin piharakennuksen ulkohuussiin. En muutakaan paikkaa kukolle keksinyt siihen hätään eristystilaksi.

Noh, ei joka kukolla ole pitsiverhoja ja lattiamattoa.
Tila on aika hyvin eristetty, vaikka siellä ei varsinaista lämmitystä ole. On ikkuna ja kattovalo.

Vein Harakalle ruokaa ja vettä ja se alkoikin vähän epäröiden syömään. Myöhemmin tarkistusreissulla oli ryhtikin parantunut. Pää oli pystyssä sentään.
Verta pitkin lattioita ja juomakupissakin. On siis ilmeisesti vesikin maistunut.
Saapas nähdä miten tuollainen vamma paranee.
Epäilisin että isoin haava on niskan tienoilla, koska sieltä jostain se veri valuu pitkin selkää. Verta on myös lattioilla ja juomakupissa.

Annan sen nyt rauhoittua ja vien sille pehkuja myöhemmin. Sitten pitää pohtia kuinka saan nuo veret siivottua sen höyhenistä, jotta löydän haavat.
Jotain betadinea taidan haavoihin tuupata, kun punaisella värillä ei ole nyt merkitystä enään.

[Rusina]

Voi Harakka-parkaa.

Toivottavasti kyse on vain harjan haavoista, ne vuotavat vuolaasti. Mulla oli viime kesänä yksi aika pahasti skalpeerattu kananuorikko. Se ainakin parani ihan hyvin. Arven kohta näkyy vielä ja muutama valkoinen höyhen tuli niskaan, mutta ne ovat vain kauneusvirheitä.
Meillä on ainakin vielä saanut kaupasta 0-infektionia, sininen suihke sekin. Tai miten olisi vanha kunnon gentiaanavioletti? Sitä luulisi saavan vielä apteekeista ja eiköhän suihkeiden väri ole peräisin juuri siitä.

[sera1]

Selitin apteekin tädille, että etsin jotain haavoihin sopivaa ainetta, joka värjää siinä sivussa ihon joksikin muuksi kuin punaiseksi.
Ei löytynyt ihmispuolelta heiltä sellaista tuotetta.
Selitin myös juurta jaksaen, että tulis siivekkäälle ja miksi sen tökötin pitäis värjätä haavaa kummallisen väriseksi.
Ei löytynyt eläinpuoleltakaan sellaista tuotetta. Vähän ihmeissään oli kyllä apteekin täti
Pitänee silti kysellä ehdottamiasi tuotteita. Kyl ne tuosta apteekista tilaa, jos niillä ei ole hyllyssä jotain. Varsinkin kun osaa ihan tuotteen nimellä kysyä.

On mulla nyt sentään haavan putsaukseen soveltuvia aineita, mutta ei tuota kukkoa voi kanalaan laittaa ennenkuin on parantunut ja normaalin värinen.
Muutenhan nuo pirulaiset lajitoverit nokkivat sen uudelleen heti.
Saattaa olla että se siitä toipuu. On piristynyt, syönyt ja juonut. Osaa jopa kävellä suurinpiirtein normaalisti, eikä pää ole enään maata vasten.
Haava ei taida olla harjassa. Harjassa näkyy nokkimisen jälkiä, mutta ei mitään haavaksi luokiteltavaa. Pää, niska ja selkä ovat ne veriset osat. Isoin veriklöntti on alempana niskassa, joten jossain siellä se haavakin varmaan on.
Ilta jo viilenee, enkä viitsi alkaa sitä kuuraamaan ja kastelemaan, jos yöstä tulee kylmäkin. Katsellaan huomenna.

Mulla olis yks infrapunalamppu kohtuullisilla tehoilla tuohon tilaan, mutta tietenkään ei ole huussissa pistorasiaa.
Pitää katsella huomenna tekiskö pieniä porauksia, että sais piuhaa ujutettua huussin sisälle jostain ovenraosta.

[sera1]

Harakka oli yön lukaalissaan. Tungin ovenraosta lämpöpatterin piuhan sisäpuolelle, että ressukka varmasti tarkenee.
Ukko kävi äsken poraamassa ovenrakoon piuhalle reijän, ettei tarvitse piuhaa rikkoa oven väliin litistämällä.

Hain Harakan äsken sisälle ja suihkuttelin kylppärissä verisiä höyheniä. Vain osan verestä sain ensimmäisellä kierroksella pestyä. Kauhistus sitä veren määrää kyllä
Senverran nyt puhtaampi, että näen ettei ainakaan sen silmissä ole vikaa. Harjassa vain pieniä nokkaisujen jälkiä ja naama on ehjä.
Kaula ja niska on vielä pestävä paremmin, jos löytäisin haavan sieltä.
Harakka on ihan lyöty. Se kulkee pää maata viistäen, päätä sivulta toiselle käännellen ja kävelee enimmäkseen takaperin. Olisiko shokkia tai aivotärähdys...
Suihkussa elonmerkkejä alkoi löytyä. Vähän jaksoi laittaa hanttiin ja yritti karata suihkun alta pois. Päästin sen kulkemaan, kun hain sille pyyhettä, niin kyllä se silloin osasi kävellä jopa pää pystyssä ja ihan etuperin kulkien.
Kotkotustakin vähäsen irtosi. Nyt se rapistelee tuolla pahvilaatikossaan melko virkeänä.
Suihkuttelen sen vielä kerran, sitten se saa olla sisätiloissa, kunnes höyhenet kuivuvat.
Katsotaan jos löydän sen isoimman haavan, niin puhdistan sen. Sitten Harakka pääsee takaisin toipilaskotiinsa.

[suikku]

Huh-huh Harakkaa! Toivottavasti selviää! Musta ainakin tuntuis hurjalta etsiskellä haavoja verisestä kukosta, kun joskus noi mukulat telovat ja sekin on ihan tarpeeks hirveetä.