Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

juttuja muista linnuista kuin kanoista

Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko

Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Juu pitänee se sen verran päivittää tätäkin, että viiriäiset ovat häkissään olleet jo viikon. Tykkääväthän ne. Oli hauskoja ilmeitä, kun pahviloota avautui ja käkriäiset jähmettyivät tollottamaan: missä sitä ollaan?

Nuapurin kissa pannahinen kyttäilee siipiveikkojani, mutta eipä nuo onneksi sitä naytä tajuavan.

http://imageshack.us/content_round.php? ... ad&newlp=1

http://imageshack.us/content_round.php? ... ad&newlp=1

http://imageshack.us/content_round.php? ... ad&newlp=1

http://imageshack.us/content_round.php? ... ad&newlp=1

Pääkana pomppasi heti ottamaan tuttavuutta siskon kanssa :smt038

Joo ei se oo ku 98 % valmis, oven lukituksen vastakappale vielä ja parempi omamaja, nyt niillä on vaan ensisuojia kaksi. Olen varmaan ylihuolehtivainen, kun pelotti, että ne vilustuvat, kun eivät menneet suojaan sateella??? Kestävää tekoa nämä tuntuvat olevan. Kiitos kasvattajalle hyvistä linnuista. Yksi kukko muuten on padassa, mahassa ja tuolla jossain degeneroituneemmassa muodossaan? Ai, mitäkö, kysyy Henna Alikoskelta. No, siellä oli 4 kukkoa ja 8 kanaa, joten kovaäänisin päätyi kylmästi lämpimälle paistinpannulle. Mureaa, vähärasvaista, mutta kaipasi marinoimista ehkä savustustakin...

edit: eli nyt se on the dirty elva :DDD
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Mitäpäs tässä, kiinnostaneeko tuo ees ketään, mutta siinä ne päivät etenee - keskikesä on laskeutunut kuin emo poikasiensa ylle. Ensimmäiset mustikat ovat jo pakkasessa. Tänään yritin kalaakin, mutta pieniä ovat viiden sentin ahvenet savukaloiksi :smt025 Merelle pitäisi päästä!

Eikä se ole niin kivaa yksin - lähteä minnekään. Sitten sitä tokottaa hölmönä koneen ääressä ja mitä elämää se se on? Hankala on kolmekutosena löytää kavereita, jotka ei haluaisi vaan juomaan...

Joo, piruako viisastelet viiruosiossasi? No sen verran, että keräsin kalamatkalla kiviä ja asettelin ne nätisti juomakipon reunoille ja otin karkeampaakin hiekkaa messiin löytämältäni sorikselta. Hiekkapuhallushiekka on liian hienoa sokeria näiden vatsaan. Ja oikeassa olit sinä Muniksen mimmi joka epäilit viirujen satuttavan itsensä näin korkeassa häkissä. Nokat ovat verinaarmuilla ja siivissäkin näkyy punaista :smt011 Niin päin seiniä nämä vaan lentelevät. Ei aina muista elellä hidastetusti ja toisaalta osa luottaa suojaväriinsä loppuun asti, ennen kuin lehahtaa verkkoihin.

Munien tulo on vähentynyt siitä, kun sain karjan pihalle, mutta riittää mulle. K.a noin 5 munaa/dag. :smt001

Lähden ti kotiopäin itä-Suomeen ja tullessa kaappaan Tampesterin seudulta mukavalta mieheltä muutaman viirun mukaan. Veret sekaisin ja hautomisen suunnittelemista. Syksyksi tahtoisin lihaakin pöytään! Taidan kokeilla rakennella omatekoista konetta. Joku täällä olikin näppärä tyttö ja tekaissut oman - ja toimivan! Pojot Sulle :smt023
Hansu

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Hansu »

Meillä tuli keväisestä haudonnasta 17 tipusta 9 kukkoa ja 8 kanaa. Noista meinaan nuo kukot laitella syksyllä pataan... Kunhan ensin saan joltain opetusta miten se tapahtuu :smt003 . Hengiltä kyllä saan siististi, mutta se lihan käsittely on ihan hakusessa...

Meilläkin viiriäiset ovat sisätiloissa ihan normi huonekorkeudessa, mutta eivät ne siellä hirveästi ''hypi seinille''. Sen sijaan, kun laitoin ulos ''normi'' häkkikorkeuteen, niin johan alkoi räpistely... Nyt kun siellä häkissä on kokonainen kuusi+muuta suojaa, niin eivät pahemmin säiky...vaikka alkuperäisessäkin häkissä suojia oli. Lienee mikä tahansa muutos aika stressaava noille pienille...
Nro123456789

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Nro123456789 »

Moro Hansu!

Munimisen aloitettuaan omat alkoivat seikkailla seiniä päin. Just vein niille muurahaisia. Mukava oli katsella kun nokkivat niitä parempiin kupuihinsa.

Viiriäisen käsittely: minä käsitän, että samalla tavalla kuin jänis ym. sorsat/kanalinnut. Peräaukon yläpuolelta karvaa irti, viilto ja sormea sisään ja sisuskaluja pihalle onkimaan. Kaikki vek ruokatorvea ja munuaisia myöten. Nahkat revitään iti. Lihakirveellä pätkisin linnun neljään osaan: rinta keskeltä halki ja koivet erilleen. On muitakin keinoja, mutta tuota olen itse aina käyttänyt. Eiköhän täältä Muniksesta löydy asiantynkää.

Yhden kukon nitistin ja laitoin saman tien pannulle. Jäi tällä tavalla mauttomaksi.
Hansu

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Hansu »

Mäkin jo mietin tota maustamista... Tarvii varmaan jonkunlaista lisuketta että uppoaa meidän muuhun porukkaan... VInkkejä otetaan vastaan :smt003
Lipton

Re: Likainen tusinani (kirjoitelmia viiriäisistä)

Viesti Kirjoittaja Lipton »

Vitsit kun on hieno häkki viiruillasi! Ihanasti tilaa. Meillä on viiruhankinta tulossa kohta ajankohtaiseksi, ja ulkohäkinkin suunnittelu menossa. Meinaa vaan vielä tuo oman talon tekeminen mennä eläintilojen tekemisen edelle :smt012 .

Mitähän verkkoa olet käyttänyt tuohon omaasi? Meinaatko jättää verkkokaton talveksi paikoilleen? Niin, ja lentävätkö viirut vain kattoverkkoon itseään satuttaen vai myös sivuverkkoihin? Ajattelin, että uskaltaako seiniä tehdä kokonaan verkosta, jos niitäkin päin paukutellaan ja veri lentää..?
Vastaa Viestiin