Vähän samoilla linjoilla!!! Meidän edesmenneen isovillakoiran elämän missio oli "miten pääsen kanalaan"! Sen ansiosta kanalan ulkotarha on tehty kaksinkertaisesta betoniverkosta! Siitäkin verkosta se yritti läpi ensin hyppäämällä päin ja sitten pyllisteli alapuolella ja ihmetteli, kun ei verkko antanutkaan periksi! Olen varma, et jos se olis päässyt kanalaan, kanat olis ollu vainaita alta aika yksikön. No, ainakin meillä on nyt kanoilla ulkotarha, joka ei pienistä (tai isommistakaan) lumikuormista notkahda!Kotopullaki kirjoitti: Ohhoh! Suunnattomat ihailuni Gallian koirille! Kuulostaa ihan uskomattomalta. Ja ovat teijän koirut ihan kunnon koirien näkösiäkin vielä. Meinaan sitä vaan että mun höpönöpö-pikkusöpö-nallenassu-puudeleista luulis että NE ei tekis pahaa kanoilla, vaan niin ovat kuin piraijoja jos kana heidän lähelleen lehahtaa. No, ne nyt on sellasia ja sellasina pysyvät, vanhemmanpuoleisia jo, eli turha opettaaa vanhoille koirille uusia temppuja. Joten teen vain parhaani pitääkseni kanat niistä kaukana. Onkos nyt sitten niin että mitä hurjemman näköinen koira niin sitä lempeämpi se on kanojen kanssa? Maatiaiskukko, ÄLÄ OTA puudelia
Toisaalta ihka ensimmäinen puudelini (keskikokoinen sellainen) ei olis tehny pahaa kärpäsellekkään! Se istui sulavasti lintuparven keskellä ja teki tuttavuutta jopa serkkuni häkistään karanneen hamsterin kanssa. Hamsteri säilyi treffeistä ehjänä.
On villakoiria käytetty noutajina ja niillä tuo metsästysvietin taso vaihtelee aikalailla. Joillain on ihan järkyttävä ja toisilla ei lainkaan ja kaikkea siltä väliltä.