Taavetti on ihan hauska, kun se on edestä päin katsottuna vihreä ja takaa katsottuna violetti, kameleonttiväri!! Mutta on se niiiiin ihana.. Kilinä taas on ihanan keltainen noihin muihin verrattuna ja Leilalla on kyllä makeat nuo mustat efektit! Nuo nuoremmat kanat on vähän arempia, ei niiden kanssa ole tietty sillä tavalla ehtinyt ollakaan kuin noiden isompien. Taavettihan oli jo tullessaan ylisosiaalinen ja tietysti isommat kanat siinä samalla tutustui enemmän ihmiseen.
Taavetti näyttää jo ihan mahtavan komeelta kukolta! Hieno homma, jos se vielä pysyykin yhtä kesynä ja säyseenä koko elämänsä ajan! se olis sitte semmonen oikee unelma kukko! Joulupaistista tulee mieleen Tuure2, mut on siinä tota valkosta kuitenki enämpi.. Jaksamisia muuten munien odotteluun!
Pitää syötellä niille herkkuja ahkerasti, niin jospas Taavetilla säilyis hyvä suhde ihmiseen! Muuten tulipa mieleen, että mitähän matoja ja mönkiäisiä kanoille löytyisikään eläinkaupasta.... Kesällä ainakin katosi kaikki mahdolliset sittisontiaiset ja sudenkorennotkin näiden puuhastellessa onnellisena saaliiden kimpussa!
Minusta voi yhdistää vaikka heti jos muu lauma on kilttiä.
Meillä ei edes kalkkunat noki tipuja.
Pari vanhaa kanaa tukistaa jos tulevat liian lähelle ja tällä hetkellä kolme kukkoakin on seassa ja tipuilla ei ole mitään hätää.
Mutta tilannetta pitää siis tarkkailla alussa.
Oi voi, toinen pikkutipu löytyi päivällä kuolleena keskeltä häkkiä. Aamulla vielä olivat ihan täpäköinä ruoka-astialle tunkemassa, kun kävin ne ruokkimassa. Oliskohan tukehtunut makkaran palaseen.. Heppamakkara tuppaa olemaan vähän sitkeämpää tavaraa, kuin normaali ja Kilinälle laitoin hevosmakkaraa aamulla tarjolle, kun se on aika perso makkaralle. Muuta syytä en keksi, koska oli tosi hyväkuntoinen ja eloisa vielä aamulla. Vesikuppikin oli tapahtumapaikasta kohtuu kaukana. Tää menetetty tapaus oli kakkosena kuoriutunut ja himpun vaisumpi ykköstipua, joten onneksi tuo sitkeämpi nyt on kuitenkin vielä elossa!
Näkyy olevan aika paljon ihmisen perään tämä meidän esikoistipu. Yhdistin ne äitikanansa kanssa muuhun laumaan viikko sitten ja kana ei enää niin tiiviisti tipuansa hoida. Se raukkaparka sitten tunkee syliin syömään ja nukkumaan huomionkaipuissaan.. Tirppana viettää päivistä aika pitkät pätkät heinäpaalun ja seinän välissä, kun pelkää muuta laumaa (nokkivat..). Kai siinä alkaa ihminen tuntua sielunkumppanilta, kun hoitaa aj ruokkii ja pääsee lämpimään syliin nukkumaan.....
Mutta on se niiiiin ihana.. 
Kilinä taas on ihanan keltainen noihin muihin verrattuna ja Leilalla on kyllä makeat nuo mustat efektit! Nuo nuoremmat kanat on vähän arempia, ei niiden kanssa ole tietty sillä tavalla ehtinyt ollakaan kuin noiden isompien. Taavettihan oli jo tullessaan ylisosiaalinen ja tietysti isommat kanat siinä samalla tutustui enemmän ihmiseen.
Joulupaistista tulee mieleen Tuure2, mut on siinä tota valkosta kuitenki enämpi.. Jaksamisia muuten munien odotteluun! 
Kesällä ainakin katosi kaikki mahdolliset sittisontiaiset ja sudenkorennotkin näiden puuhastellessa onnellisena saaliiden kimpussa!
Aamulla vielä olivat ihan täpäköinä ruoka-astialle tunkemassa, kun kävin ne ruokkimassa. Oliskohan tukehtunut makkaran palaseen.. Heppamakkara tuppaa olemaan vähän sitkeämpää tavaraa, kuin normaali ja Kilinälle laitoin hevosmakkaraa aamulla tarjolle, kun se on aika perso makkaralle. Muuta syytä en keksi, koska oli tosi hyväkuntoinen ja eloisa vielä aamulla. Vesikuppikin oli tapahtumapaikasta kohtuu kaukana. Tää menetetty tapaus oli kakkosena kuoriutunut ja himpun vaisumpi ykköstipua, joten onneksi tuo sitkeämpi nyt on kuitenkin vielä elossa!
Kyllä siitä ykköstipusta kuitenkin ihan kunnon 'kansalainen' tulee, vaikkei olekaan sisarusta kasvukaverina.
Tirppana viettää päivistä aika pitkät pätkät heinäpaalun ja seinän välissä, kun pelkää muuta laumaa (nokkivat..). Kai siinä alkaa ihminen tuntua sielunkumppanilta, kun hoitaa aj ruokkii ja pääsee lämpimään syliin nukkumaan..... 
