Outo puhelu
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
Meillä oli peltopyytarhalla kerran samanlainen tapaus. Yhdeltä pyykanalta puuttu tuo nokan yläpuoli kokonaan ja silloin sitä pohdittiin, että mitä mokomalle oli käynyt. Muuta ratkasua ei oikein keksitty kuin se, että tarhalla oli taas käynyt haukka, kettu, kissa tms ja saanut tiput paniikkiin. Tämä yksi oli sitten lentänyt niin pahasti verkkoseinää tai -kattoa päin, että sen nokka oli revennyt siinä rytäkässä. Ei tuotakaan otusta kärsitetty vaan päivänsä se päätti ja nopeasti. 

lopetus
Pikkulinnuille riittää, kun vähän päästä nykäisee, että niska murtuu, samantien kuolee eikä tule verta. Kyyhkyjä olen joskus jotutunut lopettamaan samalla keinolla, joka kerta se harmittaa
, mutta jos lintu kärsii, niin ei siinä muu auta
. Ja nyt Joutsenen kimppuun samalla tekniikalla.
Ei vaan.
Vois olla, että Joutsen heittäisi niskalenkillä meikäläisen aidan toiselle puolelle 





Viimeksi muokannut Pigeon, 04 Tammi 2009, 08:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ma oon ihan varma etta vahan saisin niskaa taivutettua ja sitten mulla menis pupu poksyyn. Aion pitaa Jampan K&K-keinoa paallimmaisena mielessani jos vastaava tilanne tulee eteen.
Tein muuten tanaan ruuaksi uunissa kokonaisen kanan. Siis kaupasta ostetun, ei mun omista. Oli pakkasesta ja viela vahan jaassa. Leikkasin sen sitten poikittain keskelta halki sellasella jatti-iso-terasella veittella, etta saisin sen ajoissa sulaksi ja kypsaksi. Heiluin keittiossa ku Hitchkokin Psyko-leffan paahenkilo siella kylpparissa ja ihmettelin miksen kykene karsivaa lintua tappamaan!!!
Pitanee mun paassa "niksahtaa" ajatukset kohalleen ennen ku moiseen kykenen. Ja toivotaan ettei "niksahda" liikaa!
Tein muuten tanaan ruuaksi uunissa kokonaisen kanan. Siis kaupasta ostetun, ei mun omista. Oli pakkasesta ja viela vahan jaassa. Leikkasin sen sitten poikittain keskelta halki sellasella jatti-iso-terasella veittella, etta saisin sen ajoissa sulaksi ja kypsaksi. Heiluin keittiossa ku Hitchkokin Psyko-leffan paahenkilo siella kylpparissa ja ihmettelin miksen kykene karsivaa lintua tappamaan!!!

Pitanee mun paassa "niksahtaa" ajatukset kohalleen ennen ku moiseen kykenen. Ja toivotaan ettei "niksahda" liikaa!

lopettaminen
Olin yli kymmenen vuotta syömättä mitään siipikarjaa. Tänä kesänä maistoin hornetteja ja aluksi maistui hyviltä, mutta sitten rupesi tökkimmään. Kokeilin myös koipipaloja. Lähes joka toisella oli luut poikki jaloista. Ja katkennut jossain vaiheessa prosessia. Siihen loppu meikäläisen syönti.
Saanko Pigeon udella mika sut sai lopettamaan siipikarjan syonnin??? Ja syotko mitaan lihaa? Ite en oo mikaan suuren suuri lihan ystava ja ton kanatarhan "mestariksi" tultuani mulla alko kanan syontikin tokkimaan, ja tuskailin etta nyt en kohta pysty syomaa ku kalaa - ja sitakin niin kauan ku meilla ei oo akvaariota!




Re: lopettaminen
Pigeon kirjoitti:Kokeilin myös koipipaloja. Lähes joka toisella oli luut poikki jaloista. Ja katkennut jossain vaiheessa prosessia.

Mun mies lopettaa kukot niskanykäisyllä, ja on opettanut sen työkaverilleenkin joka meiltä hakee kukkopojat paisteiksi. Itse olen välttänyt siipikarjan nykimisen hengiltä mutta se menee jotakuinkin niin että mennään kyykkyyn ja toisen polven alle tuetaan se kana, toinen käsi tukee vielä hartioista ja toisella sitten nykäistään päätä eteen-kiertoliikkeellä sivulle. Oisko se vähän samanlainen liike kuin jos perinteisellä korkkiruuvilla avaisi vastahakoisen viinipullon korkkia.
Se on jostain wanhasta kanakirjasta opittu ja sen mukaan veri valuu kaulan sisälle eli ei tarvitse pistää paisteja laskeakseen veret.
Musta tuntuu että jos on epävarma kannattaa ennemmin lopettaa halolla pätkien jos ei usko saavansa niskojen nykäisyyn tarvittavaa voimaa aikaiseksi. Jos on epävarma heiluttamaan kirvestä tai vesuria ja kukkokin sätkii niin miten jotenkin kuulostaa minusta että onnettomuuden aiheet on kasassa... halolla silmittömästi hakaten saa vaan sormensa mustiksi jos niikseen tulee

Kiitos hyvista ohjeista Muusa! Hyvin selitetty. Mutta olen satavarma etta kasin kaulan murtaminen EI onnistu multa oikeaoppisesti ja kertalaakista. Pupu menis poksyyn valittomasti ensimmaisen vaaran ja tehottoman vaannon jalkeen. Tulee mieleen marsuni joka kuoli suolitukokseen. Karsi kovasti ennen kuolemaansa ja mina yritin tappaa tuskasen elukan. Yritin tukehduttaa tyynylla kun olin sellasta jostain leffoista oppinut
! Ei siis marsu- vaan ihmisleffoista...
Yritin ja yritin, vaan en pystyny. Vaarin toimin, mutta en vaan kyenny!

