Ankkojen hankinnasta??
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
Mimmi, kävin katsomassa ankkojen kuvia ja niiden huusholli-kuvia. Iiiik ku ihania!
Tuo märkätila härdelli kyllä vaikuttaa ongelmalliselta. Meillä olis kesäkanala, joka on vanha sauna, kyllä jonkinsortin viemärillä, mutta se on tasan keskellä tilaa.
Taitaa ainoaksi mahdolliseksi paikaksi jäädä navetta, jossa olis yks sopiva huone, siinä ku olis vieressä klosetti. Siinä on vaan sellainen mutka matkassa, että navetta, joka on aiemmin ollut myös toimisto käytössä, on miehen reviiriä
Siellä sillä on kaikki rojut levällään ja alueestaan se pitää mustasukkaisesti kiinni. Huoh. Aloitan painostuksen uudelleen ja kovemmilla vaatimuksilla.
Tuo märkätila härdelli kyllä vaikuttaa ongelmalliselta. Meillä olis kesäkanala, joka on vanha sauna, kyllä jonkinsortin viemärillä, mutta se on tasan keskellä tilaa.
Taitaa ainoaksi mahdolliseksi paikaksi jäädä navetta, jossa olis yks sopiva huone, siinä ku olis vieressä klosetti. Siinä on vaan sellainen mutka matkassa, että navetta, joka on aiemmin ollut myös toimisto käytössä, on miehen reviiriä

Ei ankoilla tarvitse olla sisällä kylpypaikkaa. Tai siis, onhan se ihan luksusta jos niillä on, ainakin tänä aikana kun niitä ei saa ulos päästää. Niillehän voi päästää normaalisti pihalle sen kylpyveden, jos haluaa kylvettää.
Meillä oli ankat väliaikaisesti syksyllä vanhempieni leikkimökissä, 2kpl, sellanen 3-4 neliötä on ehkä pinta-ala. Päivät olivat ulkona, ja yöt mökissä. eivät mun mielestä kauheasti sotkeneet, tosin keräsin joka päivä yön aikana tulleet kasat pois kun ne oli yhdessä paikassa kaikki. Pehkuna oli turpeen ja purun sekoitusta, jeinää siellä missä tykkäsivät nukkua (ja sngon vieressä, tykkäävät syödä kuivaheinääkin). Tietty ne juomasangostaankin läträsivät vettä, mutta turve imee sitä hyvin. Mä luulen että tuollainen leikkimökki olisi lämpieristettynä hyvä talvellakin, etenkin jos pääsevät ulos jaloittelemaan.
Meillä oli ankat väliaikaisesti syksyllä vanhempieni leikkimökissä, 2kpl, sellanen 3-4 neliötä on ehkä pinta-ala. Päivät olivat ulkona, ja yöt mökissä. eivät mun mielestä kauheasti sotkeneet, tosin keräsin joka päivä yön aikana tulleet kasat pois kun ne oli yhdessä paikassa kaikki. Pehkuna oli turpeen ja purun sekoitusta, jeinää siellä missä tykkäsivät nukkua (ja sngon vieressä, tykkäävät syödä kuivaheinääkin). Tietty ne juomasangostaankin läträsivät vettä, mutta turve imee sitä hyvin. Mä luulen että tuollainen leikkimökki olisi lämpieristettynä hyvä talvellakin, etenkin jos pääsevät ulos jaloittelemaan.
Ankkoja, kanoja ja lampaita.
Niin, siis mulla on sisällä kylpypaikka talvella + ulkonapitokiellon aikana. Paitsi heti, kun saan rakennettua niille ulkotarhan, laitan toki mieluummin kylvyt pihalle.tipsi kirjoitti:Ei ankoilla tarvitse olla sisällä kylpypaikkaa. Tai siis, onhan se ihan luksusta jos niillä on, ainakin tänä aikana kun niitä ei saa ulos päästää.
Minusta on huippu tarjota jonkinkaanmoinen kylpymahdollisuus sisäkaudellakin, mutta ei se tosiaan näytä esim. eläinsuojeluvaatimuksissa olevan kuin suositus.
Olen myös ymmärtänyt, että muutamaa astetta kovemmilla pakkasilla ankoilla paleltuisivat räpylät.. Liekö tämä totta, en nyt sitä tietoa löytänyt??
Olisko ne oikeasti niin herkkiä? Onhan noita pullasorsiakin ihan kovillakin pakkasilla hangella tepastelemassa enkä ole niiden huomannut varpaitaan palelluttavan.. Olisko kesyyntyminen heikentänyt kylmänkestoa niin paljon?Mimmi kirjoitti: Olen myös ymmärtänyt, että muutamaa astetta kovemmilla pakkasilla ankoilla paleltuisivat räpylät.. Liekö tämä totta, en nyt sitä tietoa löytänyt??
Mä luulen että se on tottumiskysymys. Siis että jos ankat tottuu pikkuhiljaa säiden kylmetessä olemaan pihalla, niin räpsätkin kestää ihan hyvin. Jostakin luin, että ulkotarhassa olisi syytä olla talvella pehkua, eli se pitää räpsät lämpiminä.
itselläni kun oli teininä ankkoja ja niitä ulkoilutettiin pikaisesti kylpyä tai alustanvaihtoa varten, niin vähänkin kovemmalla pakkasella (en muista paljon, ehkä 10 astetta) ankat menivat makaamaan kyljelleen maahan ja nostivat toisen räpsän höyhenten joukkoon suojaan. Eli ilmiselvästi niitä ainakin paleli.
itselläni kun oli teininä ankkoja ja niitä ulkoilutettiin pikaisesti kylpyä tai alustanvaihtoa varten, niin vähänkin kovemmalla pakkasella (en muista paljon, ehkä 10 astetta) ankat menivat makaamaan kyljelleen maahan ja nostivat toisen räpsän höyhenten joukkoon suojaan. Eli ilmiselvästi niitä ainakin paleli.
Ankkoja, kanoja ja lampaita.
ja kun allekirjoittanu ei kyllä yhdy noihin palelu hommiin! keskisuomalaisessa oli joskus tässä kirjoitus tourujoen sorsista.siinä oli joku yliopiston hemmo joka on perehtyny lintuihin selvitti tuosta sorsan räpylän verenkierrosta jne. ankoilla ja muilla vesilinnuilla lienee sama systeemi räpylöissään.kyl se tietty on sillei et sisä linnut vaatii totuttelun .estettä ei ole pitää talvella ulkona vaikka yötä päivää. jä mä en kyllä oo nähny kyljellään kuin nisäkkäitä nelijalkaisia ja kaksijalkaisia(eri syistä tietty).
Mä löysin sen ohjeen, mistä tuo on mulle jäänyt päähän: se on sellainen julkaisu kuin Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa/Ankka. Lainaus:
"Suojasäällä ankat voivat ulkoilla myös talviaikaan, mutta niiden räpylät ovat arkoja pakkaselle."
Mutta en toki tiedä koko totuutta asiassa, varmaan totuttamisella on osansa asiassa. Sorsiin suora vertaaminen on siinä mielessä erikoista, että nehän voivat halutessaan nousta lentoon, jolloin räpylät painuvat sulkien suojaan kroppaa vasten ja pysyvät varmasti lämpiminä. Kyllähän joutsenetkin joskus jopa jäätyvät kiinni johonkin vesistöön, mutta ei ohje silti mene, että saman suvun lintuja voi kasvattaa jäissä.
Ja jos kerran tipsi on nähnyt ankan kääntyvän kyljelleen, niin on se tapahtunut: ei se pekkiskään ole sitten kaikkea ehtinyt elämässään vielä nähdä.
"Suojasäällä ankat voivat ulkoilla myös talviaikaan, mutta niiden räpylät ovat arkoja pakkaselle."
Mutta en toki tiedä koko totuutta asiassa, varmaan totuttamisella on osansa asiassa. Sorsiin suora vertaaminen on siinä mielessä erikoista, että nehän voivat halutessaan nousta lentoon, jolloin räpylät painuvat sulkien suojaan kroppaa vasten ja pysyvät varmasti lämpiminä. Kyllähän joutsenetkin joskus jopa jäätyvät kiinni johonkin vesistöön, mutta ei ohje silti mene, että saman suvun lintuja voi kasvattaa jäissä.
Ja jos kerran tipsi on nähnyt ankan kääntyvän kyljelleen, niin on se tapahtunut: ei se pekkiskään ole sitten kaikkea ehtinyt elämässään vielä nähdä.
Maaseutuopistolla Hyvinkäällä aikanaan katseltiin, kun ankat menivät kyljelleen jäälle ja ottivat räpylän kynsillä vauhtia jäänpinnasta ja kelkkailivat vauhdilla kohti sulaa. Uinnin jälkeen sama köllähdys ja vauhdilla kelkaten syömään ja oljille köllimään. En olisi uskonut, jos en olisi niin usein nähnyt 

No tietenkin ankka, jota on pidetty lämpimässä on eri asemassa kuin syksystä saakka ulkona ilmojen armoilla vähitellen pakkaseen tottunut villi sukulaisensa. Eli tottuminen on varmasti avainasemassa. En minäkään laittaisi kesyankkaa yhtäkkiä paukkupakkaseen, jos se on ollut lämpimässä koko syksyn ja talven. Mutta uskon silti, että ankkakin voi tottua kylmään eikä kärsi mistään paleltumavammoista.
Ja sorsa ei muuten ihan taatusti lähde lentoon lämmitelläkseen, kyllä ne pakkasilla aika pitkälle pyrkii vaan säästämään energiaa. Kyllähän ne makailevat jäälläkin ja vetävät räpylät alleen ja jos vain on sulaa vettä, lämmittelevät vedessä.
Joutsen ei muuten käsittääkseni varsinaisesti palellu kuoliaaksi, jos se jää jäihin, vaan nääntyy vähitellen yrittäessään päästä irti. Ne pärjäävät kylmässä vallan mainiosti, jos vain on sulaa vettä eivätkä jäädy kiinni höyhenistään. Eli kyllä voisin vallan hyvin pitää joutsenia talvella pakkasessa, ei se että niitä joskus kuolee jäihin tarkoita, etteivät ne kestäisi kylmää.
Ja sorsa ei muuten ihan taatusti lähde lentoon lämmitelläkseen, kyllä ne pakkasilla aika pitkälle pyrkii vaan säästämään energiaa. Kyllähän ne makailevat jäälläkin ja vetävät räpylät alleen ja jos vain on sulaa vettä, lämmittelevät vedessä.
Joutsen ei muuten käsittääkseni varsinaisesti palellu kuoliaaksi, jos se jää jäihin, vaan nääntyy vähitellen yrittäessään päästä irti. Ne pärjäävät kylmässä vallan mainiosti, jos vain on sulaa vettä eivätkä jäädy kiinni höyhenistään. Eli kyllä voisin vallan hyvin pitää joutsenia talvella pakkasessa, ei se että niitä joskus kuolee jäihin tarkoita, etteivät ne kestäisi kylmää.
Joo, en mä tuota tarkoittanut. Huono vertaus oli mulla. Sorry. Tarkoitin sitä, että vaikka eläin esim. satunnaisesti "kestäisi" tai "pärjäisi" jossain oloissa, ei se aina tarkoita sitä, että se on sitten hyvä ratkaisu ja hyvät elinolot. Että jos vaikka kissa pärjää kovallakin pakkasella, ei se tarkoita sitä, että kissaa voisi pitää aina pakkasessa. Tai että vaikka laama (en tiedä laamasta mitään) pärjää vaikka saisi vettä vain kerran viikossa, niin ei se tarkoita, että normaalioloissa laama juotettaisiin kerran viikossa.
Ymmärrän silti tämän ankkakeskustelun pointin ja olen aivan samaa mieltä, että pikkuhiljaa totutettuna ankka varmaan pärjää pitkälle talveen ulkona. Mulla oli viime syksynä ankat ekaa syksyä ja olin varmaan turhan kiireinen sisälle ottamisessa. Ensi syksynä pidempään. (Mutta varmaan parempi olla aluksi liian varovainen, kuin palelluttaa joku elukka pihalle, vai mitä?)
Ymmärrän silti tämän ankkakeskustelun pointin ja olen aivan samaa mieltä, että pikkuhiljaa totutettuna ankka varmaan pärjää pitkälle talveen ulkona. Mulla oli viime syksynä ankat ekaa syksyä ja olin varmaan turhan kiireinen sisälle ottamisessa. Ensi syksynä pidempään. (Mutta varmaan parempi olla aluksi liian varovainen, kuin palelluttaa joku elukka pihalle, vai mitä?)
nii en oo varmaan kaikkee nähny siinä ootte oikeessa ,ankan oon kyllä nähny sellällään(avuton yksilö).mut tuo räpylä juttu ,se hemmo oli tutkinu ja se oli lehdessäkin.se tutkimus kosketti nimen omaan vesilintuja jotka omistavat räpylät.siinä oli verenkierrosta ja tuntoelimistä räpylöissä jne. jos epäilee niin soittakoon ken haluaa yliopistolle tai keskisuomalaiseen ja kollatkoon arkistot.tuon kyseisen kirjoituksen lähtökuopat ovat lähtöisin tourujon sorsien talvi syötön lopettamisesta jne.siihen vastasi yliopistolta joku en muista nimeä.kirjoitukseen palaan vielä et siinä räpylässä ei ole saman moista tuntoa ja verenkiertoa kuin ihmisen raajoissa eli ei voi missään nimessä verrata toisiinsa.on jokunen vuosi ollu ankkoja eikä oo talvella ollu vällyjen välissä,yhtään en oo sen takia kuolleena nähny.yleinen syy on lajitoveri tai joku muu lintu,nisäkäs.(ei pakkanen!)terveempiä ne on tuolla keinoin.miksi muuten rakennetaan pihattoja eikö niiden sorkat jäädy miettikääs sitä.