Numida meleagris, eng. Helmeted Guineafowl
Helmikana on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa luonnonvaraisena elävä fasaanilintu. Istutusten myötä laji on levinnyt myös Intiaan, Keski-Amerikkaan ja osaan Eurooppaa. Suomessa helmikana on harvinaisemmanpuoleinen tarhalintu. Sitä kasvatetaan lähinnä lihan, mutta myös koristeellisuutensa vuoksi. Sulat ovat haluttua perhonsidontamateriaalia.
Suomenkielisen nimensä helmikana on saanut mustassa sulkapeitteessään olevasta pilkkukuvioinnista, englanninkielinen nimi taas on tullut päälaella sijaitsevasta luisesta nystyrästä, "kypärästä". Muodoltaan linnut ovat pyymäisen pyöreitä ja pienipäisiä. Kukot erotetaan kanoista sarven muodon ja ääntelyn perusteella.
Lisääntymisaikeissa oleva helmikananaaras voi munia jopa kaksikymmentä munaa pesään ennen kuin aloittaa hautomisen. Tiput kuoriutuvat 26-28 vuorokauden kuluttua haudonnan alkamisesta. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana poikaset kasvavat hitaasti, kasvuspurtti on 5-7 kuukauden iässä. Sen jälkeen linnut ovat teuraskypsiä. Täysikasvuinen helmikana painaa 1,3-2kg.
Helmikanaa hoidetaan pitkälti samoin kuin kalkkunoita. Luonnossa lintujen ruokavalio koostuu lähinnä hyönteisistä, hedelmistä ja nurmesta, tarhaoloissa rehustus voi sisältää mm. teollisia rehuja, viljaa, vihanneksia, hedelmiä ja laidunta.
Tarhan pitää olla katettu, sillä helmikana on jo nuorena hyvä lentäjä. Yönsä linnut viettävät mielellään orrella. Luonnossa parveen voi kuulua satoja yksilöitä, tarhaoloissa riittänee, jos eläimiä pidetään vähintään parittain. Suositus siitosryhmistä kehottaa pitämään parvessa vähintään yhtä kukkoa kuutta kanaa kohti.
