Ankkani on sairas, apua apua apua

juttuja muista linnuista kuin kanoista

Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko

Avatar
tipsi
riikinkukko
Viestit: 1075
Liittynyt: 30 Touko 2007, 06:02
Paikkakunta: Jyväskylä

Ankkani on sairas, apua apua apua

Viesti Kirjoittaja tipsi »

Meidän Takku-ankka on saieas :smt010 Ollaan jo jonkin aikaa seurailtu sitä, kun se on ollut vaisun oloinen. Tajuttiin, että se ei pysty syömään kunnolla. Pystyy nielemään vain hienojakoista ruokaa, ja esim. lieroja se mukeltaa vaikka kuinka kauan ja tiputtelee välillä maahan ennen kuin se saa ne nieltyä. Ja sitten huomattiin, että se kompuroi ja tasapainossa on jotakin vikaa :smt010 :smt010 :smt010 Otin sen kiinni, ja tunnustelin rintalastaa, ja se tuntui aika laihalle. Takkuhan on koko ajan ollut pienempi kuin muut, en tiedä kuinka kauan se on ollut jo sairas. Toivottavasti saan äkkiä eläinlääkäriajan, mutta pahoin pelkään ettei ne osaa mitään Takulle tehdä. Minä olen taas vaihteeksi vollottanut eilen vaikka kuinka paljon, rakkaita kun ankkamme ovat meille. :smt010 :smt010

Osaako kukaan sanoa mitään mikä Takkua voisi vaivata? Ekaks mietimme että kurkkuun olisi juuttunut kalanruoto, ja siksi ankka ei pystyisi nielemään ja olisi heikko. Sitten mietin, olisiko se voinut saada haulin jostakin, kun vapaana järvellä kumminkin ovat, ja sillä olisi lyijymyrkytys. Mahdotonta sanoa..
Matti

Viesti Kirjoittaja Matti »

En osaa auttaa, mutta voimia ja toivottavasti kaveri paranee.
Avatar
tipsi
riikinkukko
Viestit: 1075
Liittynyt: 30 Touko 2007, 06:02
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja tipsi »

Käväsin eläinlääkärillä, ja hän sanoi että näyttää neurologiselta vaivalta. Toisaalta silmärefleksi ja joku muukin (uhkausrefleksi?) toimi. Kurkku oli punainen ja turvoksissa, ja nielurefleksikin toimi. Sai kipulääkepistoksen, ja antibioottikuurin. Loppuviikosta on puhelinaika, katsotaan miten Takku reagoi hoitoon.

Tosin aika huonolle näyttää, ankka oli eilisestä mennyt paljon huonompaan kuntoon. Ei meinaa pystyä kävelemään, ja muutenkin tasapainon pito on vaikeaa. Pitänee lopettaa/lopetuttaa se jos ei paremmaksi muutu.

Mietityttää vaan, että kannattaakohan sitä oikeasti ottaa eläimiä kun niihin noin kiintyy ja tuntuu pahalta niiden menettäminen. Tai jo sairastelu. Haaveena olisi pari lammasta/vuohta sitten joskus, mutta tuleeko se sitten olemaan liian vaikea paikka jos ne sairastelee/niistä pitää luopua :smt010
pippuri

Viesti Kirjoittaja pippuri »

Toivottavasti Takku paranee..

Kylläpä se vaan niin on, että kun eläimen ottaa, niin täytyy myös hyväksyä se, että siitä on joskus luovuttava.
Vaikka meilläkin on paljon eläimiä ollut, ei tuohon eläimen kuolemiseen totu. Aina se itkettää ja surettaa, mutta sellaistahan se elämä on..

Itse olen sitä mieltä tuosta eläimen lopettamisesta, että mieluummin pikkusen liian aikaisin kuin myöhään.. Se on meidän velvollisuus osata päästää toinen tuskistaan, kun sen aika on.
Pootsi

Viesti Kirjoittaja Pootsi »

Prikulleen samaa mieltä Pippurin kanssa. Eläimen menettäminen on ihan kauheaa, joka kerta, mutta ei se suru silti voita sitä iloa, jonka eläimestä on saanut.
Toivottavasti hoito auttaa Takulle. Ei ankoilla vois marekkia olla?
maunu_muori

Viesti Kirjoittaja maunu_muori »

Kyllä niillä ankoillakinkin voi olla marek.. mutta mulla ei oo täällä nyt yli vuoteen ollut yhtään tapausta(silloin oli se yks helvatan roki) ja toi kurkkutulehdus viittaa johonkin muuhun.. kait

Nää on kuitenkin konehaudottuja ja olleet ihan eri tiloissa kuin ykskään marek koko sinä aikana, kun niitä lintuja mulla on ollut ja olivat vain 5 pv iässä, kun meiltä lähtivät..ennemmin veikkaisin vaan johonkin kehityshäiriöön, joita joskus sattuu...tai sitten vaan sattui huono tuuri perinnölliseten piilevien juttujen kanssa... Mää tuun Tipsi hakeen vaikka perjantain elikon, ettei sun sitä tarvii miettiä..tai vaikka het' huomenna jos siltä näyttää.. elämä vaan on sellaista että joskus sattuu..Kyllä määkin oon vollannut silmät punaiseksi tapetuista fasunpojista ja hyvä etten nelijalkaisista oo seonnut, kun on ollut joku kremppa.. mutta meneehän niitä ihmisvauvojakin, vaikka on kuinka äiteen tarkkailussa, ja neuvolatoiminta viimoisen päälle... elämä on iloja ja suruja, nousu ja laskuja... siksi siinä avioliittolupauksessakin puhutaan myötä ja vastamäestä...

Siinä karsinassa, jossa tirpat oli noin vuorokauden oli viimeksi ollut kääpiövuohityttö..ennen ankanpoikia(tosin toinen konehaudottu sakki oli ennen sitä), nyt siellä on pupuja...

Ite oon nyt niistä noin kolmesta kymmenestä ankasta, jotka keväällä haudoin lopettanut yhden, jota ei olis pitänyt auttaa munasta ulos.. se ei yleensä koskaan kannata.. mutkun, mutkun oli kirjava...Kanaemolla oli jotain ongelmaa.. mulla on itellä kaikki muut hengissä ja voimissaan.. noista jotka meni ylemmäksi rannikolle, en oo kuullut juuta enkä jaata... pitääpäs kysästä.. onks siellä ollut jotain..tietäis vähän..

Tulee itellekin niin kurja olo, etten taida enää yhtään elikkoa kenellekään myydä tai lahjoittaa.. elävänä..
Avatar
tipsi
riikinkukko
Viestit: 1075
Liittynyt: 30 Touko 2007, 06:02
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja tipsi »

Äläs nyt Muori, mukava vaan kun sinulta olen vaakut saanut. Enkä minä missään tapauksessa sinua syytä! Eikä sinun siitä pidä missään tapauksessa syitä kontollisi ottaa! Emmie taida antaa Takkua muiden käsiin, jos ei toivu niin on parempi että on omat ihmiset lopussa lähellä. Eikös niin? Ja tosiaan, kun eläimen ottaa niin siitä kannetaan ITSE huoli loppuun. Eikä vastuuta sysätä muille.

Niinhän se tietty on, että enemmän iloa niistä saa kun surua. Sitä itse asiassa olen miespuoleiselleni ja etenkin vanhemmilleni sanonut. Vanhempani kun eivät tajua ollenkaan että miksi vollotan ankan perään. "Etkös sinä ole jo aikuinen , ja noin reagoit"(parin kuukauden päästä 30v) ja "ethän sinä aikoinaan tainnut vollottaa (vollotinpas!) kun kettu vei ankkasi"-tyyliä. Aivan kun ei voisi tuntea eläintä (tai jotain muutakin kohti) niin voimakkaita tunteita, ja aivan kuin surua ei saisi tuoda esiin. "Emme olisi antaneet sinulle lupaa ottaa vaakkuja jos olisimme tienneet kuinka paljon niistä on vaivaa" (vaakut ovat siis vanhempieni kesämökillä)

Mutta on se silti niin surullista. Ja elämäänhän se kuuluu. Nykyihminen on kuitenkin irtautunut jotenkin elämiseen kuuluvista kuolema- ja sairausjutuista liikaa. Ja jos miettii lihansyöntiä, niin jokaisen lihansyöjän pitäisi jollakin tavalla kohdata esim. lihan alkuperä, että mistä se tulee ja mitä niille elikoille tapahtuu (itsekin olen lihansyöjä). Mutta emmä taida silti pystymään lopettaa ellei ole aivan pakko (=kärsii liikaa). Voi olla että eläinlääkärin piikki on silti armeliaampaa kuin että minä osaamattomana yrittäisin sen teurastaa.

Mutta kiitos kaikille joka tapauksessa tsempintoivotuksista, jospa sattuisi ihme ja Takku toipuisi.
Kieku

Viesti Kirjoittaja Kieku »

Toivon Takulle ihmeparantumista.
dripple

Viesti Kirjoittaja dripple »

:smt010 Voi kurjuus... tuli minullekin tippa silmään kun tiedän miten ankoistasi välität. Sairastumiset ja kuolemat ovat kamalia... ei ollut minustakaan taluttamaan entistä 25 vuotiasta hevostani teurasautoon :smt089 Vannoin etten eläimiä enää koskaa ota mutta kummasti vaan ilmestyi koira.

Toivotaan Takulle paranemisia. Voihan se olla joku luonnonlinnuista tullut sairaus... ehkä antibiootti toimii siihen.
Fiinus

Viesti Kirjoittaja Fiinus »

Voi pientä vaakkua, mikähän vointi siellä on tänään? :smt009 Toivottavasti Takku paranee pian :smt049
Avatar
tipsi
riikinkukko
Viestit: 1075
Liittynyt: 30 Touko 2007, 06:02
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja tipsi »

Hmm.. soittelin mökille, ja kyselin Takun kuulumisia. Ilmeisesti ei ainakaan ole mennyt pahempaan suuntaan. Soittelevat uudestaan kun saavat lääkkeet annettua. Hitsi kun en ole vieläkään kesälomalla, muuten olisin itse vaakkuani hoivaamassa.

Eikös tuohon marekiin kuulu siipien roikottaminen? Mun vaakku ei roikota siipiä, ainoa vaan että hoipertelee ja päätäkään ei oikein hallitse. Mutta pidetään yhä peukkua..

Driple: .. ja onhan sinulla viiriäiset koiran lisäksi :smt002 kuinkas ne muuten jakselee?
dripple

Viesti Kirjoittaja dripple »

tipsi kirjoitti: Driple: .. ja onhan sinulla viiriäiset koiran lisäksi :smt002 kuinkas ne muuten jakselee?
Niin no enemmän ne taitavat olla vanhempien lintuja kun siellä asustavat. Ja niihin ei niin kiinny kuin isompiin eläjiin. Viirut voivat oikein hyvin: nyt on 10 kanaa ja kukko ulkohäkissä ja munia tulee 8-10 päivässä. Kovasti tekisi mieli hautoa lisää omista munista kun noissa on lintuja kahdesta eri suvusta... ja kiinnostaisi tietää millaisia värejä tulee kun noita erilaisia risteyttää.

Pidähän meidän tilanteen tasalla Takun suhteen :smt001
Avatar
tipsi
riikinkukko
Viestit: 1075
Liittynyt: 30 Touko 2007, 06:02
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja tipsi »

Soitin mökille, ja sanoivat että hoippuminen oli eilen vähäisempää kuin toissapäivänä, mutta tänään se oli taas lisääntynyt :smt010 Ankan ääni on kylläkin mennyt parempaan suuntaan, kun aikaisemmin tuli vain kähinää. En tiedä kannattaisiko vielä kokeilla kortisonia, kun tuolla kanojen sairaudet-osiossa hoippuville kanoille se oli joskus auttanut. Huomenna mulla on soittoaika eläinlääkärille. Pitää kysyä hänen mielipidettään. Pitänee selvityttää sairauden syy jos ankka joudutaan lopettamaan. :smt010
helvi

Viesti Kirjoittaja helvi »

Voimia sinne! Toivottavasti Takku voi huomenna jo paremmin!
Kieku

Viesti Kirjoittaja Kieku »

Takulle voimia!
Sekä myös kotiväelle.
Vastaa Viestiin