Tuo munien lahjoittaminen tulevale säilyttäjälle on enemmänkin mielestäni kiertävä tapa, kuin sääntö, mutta erittäin hyvä sellainen ! itse olen saanut munat ilmaiseksi Kanamummolta, ja jatkanut perinnettä jo osaltani eteenpäin. Minulla on koko ajan siitosmunia, ja kukkopoikia Ilmajokisesta maatiaisesta tarjolla. Mielelläni niitä jaan eteenpäin tuleville säilyttäjille !!
Ilmajokinen maatiainen on kokemukseni mukaan suhteellisen terve, karaistunut kanta. Se on hyvä munija, ja erinomainen hautoja ja poikasten hoitaja silloin, kun hautoo. Kaikki kanani eivät ole hautoneet lainkaan, ja jotkut hautoisivat jatkuvasti. Poikasistaan ovat todella huolehtivaisia ja mustasukkaisia. Minun ilmajokiseni eivät ole sairastaneet. Yksi kana on kuollut ilman näkyvää syytä, epäilensen saaneen sydänkohtauksen tms, kun oli vain ryyskähtänyt paikalleen ja siihen nukkunut. Ilmajokiset ovat hyvin talvenkestäviä, itse pidän niitä n. +5 asteessa talvella, mutta menisivät kylmemmässäkin. Minulla on muitakin rotuja samassa kanalassa niin lämpöä on pakko olla hieman enemmän.
Minulla ei ole onnistunut pitää useampaa kukkoa samassa tilassa. Nyt ensi talvena taas kokeilen sitä, koska kukkoja nyt on, ja ovat niin komeita että en raski niitä hävittääkkään. Nyt kesän ne ovat oleet samassa ulkohäkissä, mutta epäilen miten käy kun laitan ne sisätiloihin. Aika näyttää. Viime talvena pari kukkoa tappeli niin kovin, että ne oli pakko erottaa. Tämä siitäkin huolimatta, että olivat tipusta asti ollet yhdessä. Nyt kukoilla on ikäeroa, se voi olla hyvä tai huono asia.
Ilmajokinen on kaikkiruokainen. Minulla ei ole ollut minänlaisia ruokintaongelmia noiden kanssa, eikä vatsavaivojakaan. Kanani syövät iän mukaan joko pikku-kasvatus tai balanspunahelttaa. Lisäksi ne saavat automatista rehun mukana ohraa ja kauraa sekä kanakalkkia. Joka aamu vien niille sankollisen kostutettua vaaleaa leipää, keitettyä makaronia tai kaurahiutaleita. Lisäksi ne saavat horsmia ja heinää nyt syksyllä kun ovat jo laitumensa kalunneet ihan mullalle.
Ilmajokinen on luonteeltaan erittäin rohkea ja utelias. Jos menet tarhaan mikä tahansa kuppi kädessä, niin saat huomata kohta käsivarsillasi istuvan pari kanaa, ja loppujen hyppivän jalkojasi vasten. Ja turha koittaa kävellä eteenpäin, maa on niin tiiviinä kanoista että hankalaa on askelten ottaminen. Kanat ovat niin innokkaina ruoalle että saat kiireesti lappaa ruokakuppeihin herkut, tai koko lauma istuu muuten päälläsi. Näin käy joka aamu, vaikkei kanoilla varmasti nälkä ole, eikä puutetta ruoasta. Joka horsmanvarsi tai voikukanlehti revitään kädestä silmät palaen, ja sitä esitellään poikasille kovan kaakatuksen kanssa. Kukot ilmoittavat kaikki leivänmurut kanoilleen, ja samoin kirkuvat varoituksen, jos jokin isompi lintu lentää lähistöllä.
Pesässä minulla on kuivaa heinää, ja kuivikkeena sisätiloissa on puru ja turve n. 70/30 suhteessa.
Kaikenkaikkiaan Ilmajokinen maatiainen on helppohoitoinen, kiitollinen hoidettava, ja ah, niin IHANA katsella!
). Nyt siis 16 kanaa ja 8 munaa haudonnassa, kohta siis toivottavasti ne 20 kpl täynnä, mitä säilytykseen tarvitaan 
.
.
Alkoi oikeesti nakottaa nekin 
Toi isännyys ei vielä isommasta laajennuksesta oikein innostunut 
Nyt niitä on kyllä enemmän jo... Ja hautomakonekin huutelee kutsuvasti kaapista. 
. Mitä rotua ne moniväriset Kalevala-aiheiset kukkopojat olivatkaan? 
. Mutta ei muuta kun sitten ilmoittautumaan joukon jatkoksi 
.