Maatiaiskana Jussilan kanta

[Talbot]

Toisen tekstistä kun napsii irtolauseita ja alkaa niitä yhdistelemään omien mieltymysten mukaisten kommenttien pohjaksi, niin lopputuloshan mittaa ja kuvaa kommentoijan, ei alkuperäisen tekstin kirjoittajan mielipideilmastoa. Joten tyydyn vastaamaan lyhyesti, että nimimerkki Aberkyloksen heti ensimmäinen kommentti "muka" tekstini lainaukseen ei perustu tekstiini kuin enintään väärinymmärryksen tasolla. Meidän kuusi nuorta Jussilan kanaa muuten munivat viime viikolla 28 munaa eli mahtaako Munanetin rotuesittely olla luotettava lähde - ilmajokistenkaan osalta? Hämäläisten kansanluonteesta tekemäni havainnot taas perustuvat 55 vuoden kokemukseen Hämeestä ja hämäläisistä paljasjalkaisena asukkaana.

[HiltaHelikopteri]

Maattariesittelyjä on tehty vuosia sitten eli sen jälkeen on voinut muuttua esim. se kuinka säilyttäjät ovat vastailleet vuosiraportteihin. Jossain vaiheessa oli tarkoitus päivittää maatiaiskanaesittelyt, mutta mutta...jostain syystä lähdeaineiston luotettavuus koki kolauksia. Eli ei saa ottaa noita rotuesittelyjä liian tarkasti ja vakavasti.

[Aberkios]

Kuten aiemmassa kommentissani totesin, lainasin Talbokyloksen tekstiä siltä osin kun oli mielestäni tarpeen sitä kommentoida. Otin lainauksen pääosin siitä syystä, että alkuperäinen - kommentoimani - teksti oli topicin alussa, joten pelkästään siihen viittaaminen olisi tehnyt asian seuraamisen tarpeettoman vaikeaksi. Teksti oli kuitenkin niin pitkä, että sen täysmittainen lainaaminen olisi ollut tarpeetonta. Koskihan kommenttini vain niitä muutamaa kohtaa, joita sitten lainasin.

En ymmärrä, millä tavalla tämä "irtolauseiden napsiminen" olisi muuttanut asiaa. Enhän niitä yhdistellyt "omien mieltymysten mukaisesten kommenttien pohjaksi", vaan kommentoin kutakin väittämää tai oletusta sellaisenaan. Esimerkki: Jos ensin oletetaan, että suosio perustuu substanssiin, ja myöhemmin todetaankin, että suosion todellinen syy onkin jokin hegemonia, jota kuulemma toisilla on toisilla ei, niin totta kai tämä on huomionarvoinen asia.

Talbokylos ei ole tyytyväinen ensimmäisen lainauksen kommenttiini, koska se hänen mielestään "ei perustu tekstiini kuin enintään väärinymmärryksen tasolla". Tässä kyseinen kohta lainatusta tekstistä kokonaisuudessaan: "Sukusiitoksesta on myös taitettu peistä, mutta eiköhän sekin ongelma pysy kurissa kunhan ei sotketa toisiinsa sinänsä ymmärrettävää harraste-eläinten inhimillistämistä ja kasvatustoimintaa. Eli ei haudota Lempin ja Lyylin munia jos Lempi ja Lyyli eivät ole kaikin puolin terveitä ja elinvoimaisia, parvensa eliittiä". Käsitykseni tästä oli ja on, että olkoonkin parvensa eliittiä, mutta se ei vaikuta sukusiitosasteeseen, vaan näiden lempien ja lyylien tähänastinen sukusiitosaste, sukulaisuus pariutumiskumppaniensa kanssa sekä myöhempi samaan jalostusperiaatteeseen - lähisukulaisuuteen - perustuva jalostus. En ymmärrä, mitä tällä "väärinymmärryksellä" tarkoitettiin? Millä tavoin sen olisi pitänyt ymmärtää?

Millä tavalla esimerkiksi se seikka, että Talbokyloksen väittämän mukaan hämäläiset ovat saamattomia, saisi toisen sisällön siitä, että olisin lainaukseeni sisältänyt hänen tekstissään olleen hehkutuksen, kuinka joillakin toisilla tätä "henkeä" on vaikka muille jakaa? Oma kokemukseni hämäläisestä kansanluonteesta on pidempi kuin Talbokyloksella, enkä voi yhtyä hänen mielipiteeseensä. Ehkä kyseinen arvio natsaa hyvinkin hänen oman seutukuntansa asukkaisiin, mutta ei hämäläiseen kansanluonteeseen yleensä. Usein agraariyhteisöissä seutukuntien asujaimisto muodostuu suvuista, joten vaihtelu eri alueiden välillä on hyvinkin suurta. Näissä talokunnissa kun oli naima-asioissa monasti periaate "mitä serkumpi, sen herkumpi"!

Toisen tekstistä kun napsii irtolauseita ja alkaa niitä yhdistelemään omien mieltymysten mukaisten kommenttien pohjaksi, niin lopputuloshan mittaa ja kuvaa kommentoijan, ei alkuperäisen tekstin kirjoittajan mielipideilmastoa. Joten tyydyn vastaamaan lyhyesti, että nimimerkki Aberkyloksen heti ensimmäinen kommentti "muka" tekstini lainaukseen ei perustu tekstiini kuin enintään väärinymmärryksen tasolla. Meidän kuusi nuorta Jussilan kanaa muuten munivat viime viikolla 28 munaa eli mahtaako Munanetin rotuesittely olla luotettava lähde - ilmajokistenkaan osalta? Hämäläisten kansanluonteesta tekemäni havainnot taas perustuvat 55 vuoden kokemukseen Hämeestä ja hämäläisistä paljasjalkaisena asukkaana.

[Talbot]

Aberkios: "Todettakoon, että sukusiitosasteeseen ei vaikuta se, kuinka hyviä ja terveitä siitokseen käytetyt eläimet ovat. Tämä kylläkin vaikuttaa siihen, kuinka terveenä ja vastustuskykyisenä tämä sukusiitetty kanta pysyy.
Talbot kirjoittaa; "ettei mikään eläinrotu harrastajilla yleisty ellei ole sisältöä, substanssia". Toisaalta Talbot toteaa, että tähän runsastumiseen ja suosioon olisi merkittävästi vaikuttamassa kotiseutuhenki, jota siis hämäläisillä ei ole!
Hiukan tästä substanssista. Tuolla kanarotujen esittely -palstalla todetaan hämäläisten, tyrnäväläisten ja alholaisten munintatiheydeksi kahdeksan munaa kymmenessä päivässä. Jussilan kannan munintatiheydeksi siellä muuten mainitaan muna joka toinen päivä. Ilmajoen kanta on tämän lähteen mukaan todellisia kanamaailman "downshiftaajia"; munivat vain joka toinen tai kolmas päivä, mistä saadaan munintatiheydeksi luokkaa 40 %. Tämän mukaan ilmajoen kannan suosio, jopa sen kasvu, ei selittyisi ainakaan sen munantuotannolla. Mikä muu substanssitekijä olisi syynä kannan suosioon? Olisiko syytä etsittävä enemmänkin juuri siitä kotiseutuhengestä, ei niinkään substanssista?
Muista lähteistä olen aikoinaan saanut tietoa, jonka mukaan esim. hämäläinen kanta olisi terve, vastustuskykyinen, pitkäikäinen ja pitkään muniva kanta, siis sen hyvän munantuotannon lisäksi. Ehkä hämäläisen kannan substanssiarvoaan alhaisempi suosio selittyykin sillä, että hämeessä kananpito painottuu tuotantokanaloihin, joissa pidetty kanakanta on valtaosaltaan tuotantohybridejä. Harrastekanojen pito on näin ollen harvinaisempaa kuin muilla alueilla.Aberkios
muna"

En nyt tiedä miksi haluat alkaa saivarrella pienestä osasta vanhoja tekstejäni, mutta ihmettelin toki heti ensimmäistä lausettasi, joka alkaa: Todettakoon, että.... Se on klassisen saivartelijan vakiotekniikalla rakennettu; annat ymmärtää, että ikään kuin minä, Talbot olisin jossakin kirjoittanut, että sukusiitosasteeseen vaikuttaa se, kuinka hyviä ja terveitä siitokseen käytetyt eläimet ovat. Vaan kun en ole sellaista kirjoittanut. Tämän saman tekniikan vakioesimerkkihän on tarina toimittajasta joka kysyi julkisuuden henkilöltä, sanotaan nyt vaikka Pekalta, että löitkös Mattia? Pekka vastasi, että en, ja toimittaja kirjoitti otsikoksi: Pekka kiistää lyöneensä Mattia.
Munanetin rotuesittelyjen tietojen vanhentuneisuuden ja paikkansapitämättömyyden puolestaan vahvisti tuossa ylläpitäjä.
Eikä Hämeessä suinkaan ole kananpito painottuneempaa tuotantokanaloihin (kuin muualla Suomessa), eikä harrastekananpito harvinaisempaa (kuin muualla). Lähde: Yleisesti saatavilla olevat mataalouden tilastot ja MTT:n virallinen säilyttäjälista. Tuotantokananpito on häkkikieltojen myötä painottunut yhä vahvemmin pienelle maantieteelliselle alueella Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen, ja maatiaiskanaharrastajia on säilyttäjälistan mukaan Hämeessä itse asiassa aika paljon. Kun tämä keskustelu menee ohi topikin aiheen eli Jussilan kannan, jos haluat jatkaa, jatketaanko muualla, YV:nä tai omassa topikissa?

[Talbot]

Taitaa olla korkea aika palata pääasiaan toisarvoisilta sivupoluilta. Kevättalvella lupailin käyttää kesän kokemusten keräämiseen, ja onhan niitä kertynyt. Kirjoittelen niistä jahka räntää alkaa tulla vaakasuoraan. Kerrottakoon kuitenkin lyhyesti, että olen saattanut eteenpäin kolme ryhmää Jussilan kantaa, yhteensä neljä kukkoa ja kaksitoista kanaa. Oma vahvuus on tällä haavaa 7+8, joka saattaa vielä karsiutua 1-3 kukon verran. Maatiaiskanaseminaariin en kesällä päässyt, enkä valitettavasti pääse myöskään marraskuun koulutustilaisuuteen poikastuottajille. Poikastuottajan ehdot aion täyttää marraskuun loppuun mennessä. Meillä kävi myös MTT:n kaksikko ottamassa Jussilan kannan DNA-määritystä varten verinäytteet viidestä siivekkäästä. Asiallisia ihmisiä eikä mitään ilmestys-.. ei kun naamakirjan petoja. Jussilan kannan jämijärveläisestä haarasta on myös näytteitä otettu. Ja nyt yritän ilahduttaa siipikarjan ystäviä taas vaihteeksi kuvilla.

[Iloisten Munatalo]

Talbot, kuva ei näy, pitäisikös limkittää uudelleen välilyönnillä
NYT näkyy!

[Aberkios]

Ehdotat keskustelun jatkamista yv:nä tai omassa topicissa. Tällä foorumilla olet kuitenkin syyttänyt minua tekstiesi tarkoitushakuisesta käsittelystä ja siitä että saivartelen pienestä osasta vanhoja tekstejäsi. Siksi kommentoin tällä palstalla vielä kerran. Minusta se on tästä syystä ihan kohtuullista. Olenhan koko ajan pitäytynyt sinun tekstissäsi, ilman sivupolkuja. Jos tämä on mennyt ohi aiheen, niin tuskin on yksin minun vikani.

Väitit saivarteluksi tulkintaani sukusiitosasteesta. Kirjoitit (lainaus vielä kerran) "Sukusiitoksesta on taitettu peistä, mutta eiköhän sekin ongelma (kaiketi tarkoitetaan sukusiitosta, Aberkioksen kommentti) pysy kurissa, kunhan ei sotketa toisiinsa sinänsä ymmärrettävää harraste-eläinten inhimillistämistä ja kasvatustoimintaa. Eli ei haudota Lempin ja Lyylin munia jos Lempi ja Lyyli eivät ole kaikin puolin terveitä ja elinvoimaisia, parvensa eliittiä." Kysyin jo tuolla aiemmin, että millä tavalla tämä olisi pitänyt ymmärtää, jos ei siten, että sukusiitos mielestäsi pysyy kurissa kunhan käytetään "kaikin puolin terveitä ja elinvoimaisia" eläimiä, jotka ovat "parvensa eliittiä". Eläinten silmin todettavan terveyden ja "eliittiyden" pitäisi tämän mukaan olla tae siitä, että sukusiitos pysyy kurissa, eli nämä seikat vaikuttaisivat suoraan sukusiitosasteeseen. Kyseisen kohdan voi käsittääkseni ymmärtää vain yhdellä tavalla, eli siten kuin minä sen ymmärsin. Tarkistutin asian ystävälläni, joka on opettanut suomen kieltä lukiossa 22 vuotta. Hänen tulkintansa oli täysin sama kuin minun.

Et vaivautunut selittämään mitä oikeasti tarkoitit, vaan hyökkäsit ja syytit saivartelusta. Aika vahva reaktio asialliseen kysymykseen. Mahdoitko sittenkin tarkoittaa: ei haudota Lempin ja Lyylin munia, jos niillä, ja niiden parvella on korkea sukusiitosaste? Lausuma ei vaan mennyt "ihan putkeen"! Muuten; jos olisin oikeasti halunnut saivarrella, olisin kysynyt; miten inhimillistäminen vaikuttaa sukusiitosasteeseen!

En nyt tiedä miksi haluat alkaa saivarrella pienestä osasta vanhoja tekstejäni, mutta ihmettelin toki heti ensimmäistä lausettasi, joka alkaa: Todettakoon, että.... Se on klassisen saivartelijan vakiotekniikalla rakennettu; annat ymmärtää, että ikään kuin minä, Talbot olisin jossakin kirjoittanut, että sukusiitosasteeseen vaikuttaa se, kuinka hyviä ja terveitä siitokseen käytetyt eläimet ovat. Vaan kun en ole sellaista kirjoittanut.

Munanetin rotuesittelyjen tietojen vanhentuneisuuden ja paikkansapitämättömyyden puolestaan vahvisti tuossa ylläpitäjä.

Kun tämä keskustelu menee ohi topikin aiheen eli Jussilan kannan, jos haluat jatkaa, jatketaanko muualla, YV:nä tai omassa topikissa?

[Talbot]

Epäilemättä ilmaisuni sukusiitoksesta, Lempistä ja Lyylistä oli epäonnistunut kun fiksu, minua vanhempi kaveri ei asiaa ymmärtänyt siten kuin tarkoitin. Kun paljon kirjoittaa, joskus kirjoittaa huonosti. Pahoittelen. Olen kuitenkin otettu kun vanhojen tekstieni epämääräiset ilmaisut ovat kuitenkin siinä määrin kiintoisia, että niiden analysointiin ja tulkintaan pyydetään rautaisia ammattilaisia avuksi. Puhuttaisiinko nyt jo Jussilan kannasta?

[minnimanni]

Tässäpä tämä meidän Jussila-porukka:

Kävikö MTT ottamassa näistä nyt syksyllä ne geeni testit? Noilla valkopilkullisilla on Jussiloiksi aivan väärän väriset jalat, en jaksa kahlata koko ketjua läpi josko tästä on ollut jo puhetta. Joka tapauksessa Maatiaisilla kuuluu olla kovasimen harmaat jalat ja MTT teki suuren virheen katsoessaan sormien läpi kannoissa esiintyviä jalkojen sekä sulkapeitteiden värivirheitä.

[Iloisten Munatalo]

Tämä lause lainattu edellisestä minnimannin kirjoituksesta: Joka tapauksessa Maatiaisilla kuuluu olla kovasimen harmaat jalat
Tarkoittaako tämä jalkojen väri nyt pelkästään Jussiloita vaiko kaikkia maatiaisia? Annatko tarkennusta asiaan.

[minnimanni]

Alun alkujaan kuuluisi olla kaikilla maatiaisilla kovasimen harmaat jalat, näihän asiat ei enään ole. Ainakin monilla Tyrnäväläisillä ja Piikkiöläisillä on keltaiset jalat mitkä on tulleet valkoisen sulkavärin mukana. Noiden kantojen lisäksi minulla ei ole henk kohtaista kokemusta kuin kiuruvetisistä ja nyt Lindelleistä, näillä kahdella viimeksimainitulla ei tietääkseni ole valkoista väriä kannoissa joten ei myöskään keltaisia jalkoja. Korjatkoon joku jos olen väärässä Joka tapauksessa aikana ennen säilytys ohjelmaa ja Tuovista, ei maatiaisilla periaatteessa saanut olla muun värisiä koipia kuin kovasimen harmaita. Itse olen nyt hylännyt kaksi maatiaiskantaa juurikin valkoisenvärin ja keltaisten jalkojen takia. Olisihan se hienoa jos ihmiset heräisivät tämän säilytys hömpötyksen lisäksi vaalimaan niitä aitoja ja alkuperäisiä rotuominaisuuksia. Hömpötyksellä en tarkoita mitään pahaa, olen itsekkin säilyttäjä harvinaiselle Lindellin kannalle Joita pyrin lisäämään mahdollisimman paljon mutta luovutan niitä eteenpäin vain hyvin tarkan seulonnan kautta. Ja seulon siis ostajat en kanoja, mutta en aio säilyttää parvessani väärän värisillä jaloilla varusteltuja yksilöitä. Vaikka olenkin sitoutunut säilyttämään ilman valikointia niin väärien rotuominaisuuksien pois valikointi on ehdottoman tarkeää sen aidon ja alkuperäisen maatiaisen säilymiseksi.

[Iloisten Munatalo]

Kiitos vastauksesta. Iittiläisillä on ainakin melkoisen laaja värikirjo jalkojen suhteen, mutta täysin valkoista väriä ei höyhenpeitteessä esiinny muuten kuin satunnaisia siipien kärkiä tai mustilla kukoilla laulusulissa. Kerman vaaleaa pohjaväriä kylläkin kuten näet minun parista kukostani minun kuvagalleriassani.

[saralele]

Ei oo meiltä käyty ottamassa mitään testejä.
Tuo valkopilkullinen on kuitenkin lautapihtiltä meille tullut, ja on haudottu hopeapajulta tulleiden kanojen munista.

[hopeapaju]

Meillä käytiin myös ottamassa verinäytteet kanoista. Tutkijat sanoivat että meidän kanojen jalat ovat väriltään tummanvihreät.

[saralele]

Facebookin kautta kyselin tuosta keltajalkaisuudesta, niin sain vastauksen että Jussiloissa on myös keltajalkaisuutta jotenkin piilevänä, ja jos molemmilta vanhemmilta tulee se geeni niin sitten tulee keltajalkaisia. Eli voin olla huoleti, ihan puhtaita Jussiloita nuo mun kanat on!!