Nyt on vähän harmi meidän eläinlääkärin kanssa: hän ei tunnu olevan kovin innokas hoitamaan Lakua paikanpäällä, antaa vain ohjeita puhelimessa
![:smt017](./images/smilies/017.gif)
Mukava hän on aina ollut muuten, nyt vain tuntuu, että kanalle ei riitä aika tms. Emme siis ole saaneet Lakua vielä eläinlääkärin käsiin. Saimme kyllä ohjeita hoitamiseen ja terveen jalan vahvistamiseen. Mutta vähän tuntuu siltä, että eläinlääkäristä kanaa ei niin kannat hoitaa vähänkin haastavammassa tapauksessa.
No, me yritämme nyt parhaamme ohjeilla ja omalla viisaudella. Olisi ollut hyvä saada ell edes tutkimaan jalkaa, että olisi häneltä tullut diagnoosi, mikä jalassa on. Mutta itse tutkimme sitä nyt tarkaan ja tulimme siihen tulokseen, että kaikki lumpiot ovat paikoillaan mutta jalan sääriluu on n. puolesta välistä poikki. Mitään haavaa ei siis ole, mutta tunnustelemalla tuntuu liikkuvat luun päät. You Tubessa näin linnun, jolla tuo jalan luu oli paikattu sellaisella rautaruuvihäkkyrällä siksi aikaa, kunnes se luutuu. Tuo kohta jalasta onkin vaikea lastoittaa, koska alapuolella tulee kainalo pian vastaan ja sidettä ei saa koko sääriluun mitalta ympäri. Me emme kotikonstein keksineet muuta, kuin lastoitimme päältä päin säären ja taitoimme jalan koukkuun kanan kylkeä vasten ja sidoimme jalan kokonaan kylkeen tuetuksi, siteet menevät siis koko kanan selän ja vatsan ympäri tukien jalan kroppaa vasten. Toivon mukaan luu pysyisi niin paikallaan, että se alkaisi luutua.
Selvisi, että joku muu kanalassa tekee niitä huonokuorisia munia, joten voipi olla, että Lakun kalkin saannissa ei olekaan vikaa. On vain kumma, miten sen jalka on noin päässyt menemään pahasti poikki. Onneksi se on pirteä ja yritti jo pomppia meillä sisällä yhdellä jalalla ja söi. Vähän kyllä tarvitsee syöttämistä, että syö ja pysyy kunnolla vahvana.
Enpä tiedä, pitäisikö Laku viedä jollekin pieneläinklinikalle vielä vai annetaanko nyt olla rauhassa tässä omatekoisessa paketissa.Ihan kauhealta tuntuisi, jos emme yhtään yrittäisi hoitaa sitä, kun syy nyt on kuitenkin aika selkeästi tuo murtuminen. Mutta sitten jos ei ala luu kiinnittyä, ei kyllä ole paljon tehtävissä
Kauheasti pelästyimme, kun tänään löytyi toinenkin kana vahingoittuneena, sillä oli paljon verta kyljessä! Onneksi putsaamisen ja tutkimisen jälkeen syy oli vain pieni haava siiven reunassa yhden siipisulan juurella, siitä veri oli kunnolla levinnyt. Vähän tietysti hämärää, mihin Tuhka-kana nyt sitten oli itsensä satuttanut, aloimme jo pelätä petoeläimen vierailua. Mutta jospa joku toisista kanoista oli vain nokkaissut sattumalta osuvaan paikkaan. Hoidimme siis keittiössä kahta kanaa, oli oikea kanaklinikka-päivä!