HAASTE, puhdasrotuisten kannattajat

[hups]

Tämä topikki on tarkoitettu vain puhdasrotuisten puolestapuhujille. Muita ei kuunnella. .
Kiinnostaisi kuulla teistä, kenellä on puhtaita rotuja, ja mitä, ja mikä on saanut päätymään siihen?

Itselläni on Hämeen mustaa kantaa valtaosa, monenikäisiä. Kauniita, hyviä munijoita ja hyviä hautojia ja varsinkin emoja.
Uskokaa tai älkää, meillä syö ensimmäiseksi herkut emokanan tipuset.

Meillä on myös brahmaa, lisää hautumassa. Kanojen aatelia.

[Annir85]

Tungen tähänkin ketjuun
Light sussexeihin päädyin hyvän muninnan+hyvän koon(paistitkukot) takia, rehun kulutus on myös yllättävän vähäistä! Ovat myös silmälle iloksi. Niin ja hirmu hyviä emoja. Ainoa miinus on se, ettei Suomesta tunnu löytyvän enää erisukuisia näille omille linnuilleni. Ulkomailta koitan löytää kasvattajaa joka viitsisi alkaa testailemaan lintujaan ja tarvittavaan paperisotaan...
Maransit on kauniin ruskeiden munien+hyvän kokoisten paistien takia ja onhan ne kauniitakin.
Faverollet tuli vähän vahingossa, mutta niiden kestävyys on plussaa ja koko on ok näilläkin.

Puhtaita maatiaisiakin on, mutta ei puhtaassa parvessa. Parempia tiloja odotellessa...

[hups]

Ihanaa, että joku uskalsi.
Kuinka mukavaa on lukea kokemuksia eri roduista

[rilla]

Pelottomasti minä myös kerron,että kääpiökotseja ja silkkejä meilläkin on omassa parvessaan.

Suloisia hautomakoneita.
Tarvittaessa kaivan puhtaat maransini naftaliinista,lue,siirrän omaksi porukaksi.
Nytten ne ovat osana minun noitamaista kanojen sekoitusparvea.

Kuitenkin tarviitaessa 5 minuutissa juoksen kiinni 3 upeaa marans-rouvaa ja heidän miehensä.

Brahmoja on ollu,ikävä kyllä enää on 1.
Brahmat tarvis isommat tilat.
On mulla moniakin erirotuisia kanoja. Mut vain 1 tai 2.
Paduaaneja on 5,mutta niiden mies kuoli.

[Titiuu]

Minulla puhtaina siitosporukoina: antwerpenin partakanoja (eri värisiä kylläkin sekaisin pienen kannan vuoksi), siebenburgereita, silkkejä, sebrightit, valkohunnut (sileä ja friseerattu eri värit) sekä appenzellerit.
Loput rodut on sitten enemmän tai vähemmän sekaisin, esim. silkkejä ja siebenburgereita tarkoituksella koska haluan koittaa saada showgirlejä sitä kautta. Sekamunijat on taas sekainen porukka pelkästään syöntimuna tarkoitukseen, ja näyttämään kivoilta!

[hups]

Nyt olkaa kuulostaan jo vähän valoisammalta, että näitä rotuja on kasvattajilla.
Onhan minullakin muutama tehotyttö ja yksi alho, kun toiset alhot lähti ja tällä oli poikaset alla.
Oli hienoa seurata vieroitus. Se vaan tapahtui niin, että kukko polki emoa, ja emo sanoi poikasilleen, että "nyt teillä on yhtä suuret silmät kuin minullakin. Pärjäätte itseksenne. " Ja siirtyi itse omanväriseen porukkaan.
Seuraavana päivänä emo muni ensimmäisen munan, eikä enää hoivannut yhtään poikasiaan.

Onhan minunkin kanat sekaisin silloin kun siitosmunista ei edes haaveilla.

[Maattari]

Täällä puhtaana maranseja. Kesällä sekaporukassa ja talvella erotetaan omaan loossiin hyvissä ajoin ennen siitosmunien keräämistä. Mukavia rauhallisia luonteeltaan. Hyviä ruoanetsijöitä. Terveitä ja hvin kasvavia, munintakin ok.Eivät kovin innokkaita hautojia. Ongelmana uuden veren saaminen tarpeeksi tummista munista. Koska ovat näin hyviä ovat myös mukana takapiha rotujalostuksessa

[piiparinen]

Pakko tuohon maranssiin kommentoida
myöskin että on todella hyvä rotu minustakin.
Meillä on marans kana Sohvi ja äärettömän
Viisas,kesy,vahva persoona,(käy fasaanikukon päälle surutta,reidet on kuin pikaluistelijalla)erittäin hyvä munija(suuria,tummia).
Ei ole emotyyppiä
Puhtaana löytyy myös faverolle,orpington,Alho, kiuruvetinen,
Kääpiökochin,hollantilainen kääpiövalkohuntu, kultabrahma.

[fasunen]

Itse kannatan ehdottomasti puhtaiden rotujen kasvatusta, koska Suomessa on muutenkin niin pienet kanapiirit, että varsinkin vähänkään harvinaisemmista roduista on kovin vaikea löytää uutta verta kasvatukseen. En halua toki sekarotuistenkaan kasvattajia mitenkään moralisoida tai sanoa että heidän tyylinsä olisi ehdottoman väärä. Monilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai halua (eikä pidäkkään olla) pitää useita parvia ja kuitenkin on mukava omistaa useita erilaisia kanoja. Puhtaille rotukanoille nyt vaan tarvittaisiin enemmän kasvattajia. Eniten ehkä ärsyttää jos pitää pelkkiä maatiaisia mutta sekoittaa eri kantoja keskenään.

Itselläni on ollut suomalaisista maatiaisista piikkiöläisiä vuodesta -98 ja ne ovat kaikessa värikkyydessään ja luonteessaan ihmisiä kohtaan aivan ihania kanoja. Piikkiöläisten ehdoton ongelma kuitenkin on siinä että ovat toisiaan kohtaan melkoisia kiusaajia. Varsinkin kun on kyse uusien nuorikoiden lisäämisestä parveen. Kun parvi on saatu tasapainoon, ovat kuitenkin oikein mukavia ja samassa parvessa tulee lähes aina ongelmitta toimeen niin monta kukkoa, kun kanojen selkänahat suinkin kestävät. Uusina rotuina otin tänä vuonna faverolleja ja silkkejä. Nämä ovat luonteeltaan ja ulkonäöltään aivan ihania ja en malta odottaa ensi vuoden lisääntymiskautta ja siitosmuniakin on pakko päästä näistä roduista ensivuonna taas ostamaan, jotta saa parveen uutta verta ja parvet kasvamaan.

[Goodman]

Millä vuosikymmenellä noita harvinaisempia rotuja on suomeen tuotu ja kuinka hankalaa olisi nykyisessä sääntösuomessa tuoda niitä ulkomailta. Mittavasta paperisodasta tuossa jo mainittiinkin.

[Maattari]

Se hankaluus ei ole siinä tuonnissa itsessään,paperisodan saisi kyllä hoidettua. Vaikeus on löytää ulkomailta kasvattaja joka lähtisi ottattamaan verinäytteitä linnuistaan, ei auta vaikka tarjoutuu maksamaan näytteenoton. Kallista se tuonti kylläkin olisi.

[Hra Heinämäki]

Minulle rotujen pysyminen puhtaina on kaiken a ja o. Meiltä löytyy antwerpenin partakanoja väreinä musta sekä valkoinen, silkkikanoja, bantamia ja orpingtoneja.
Maatiaisila on oma suojeluohjelmansa. Miksi ei muitakin rotuja voisi pyrkiä säilyttämään puhtaina vaikka erillistä ohjelmaa ei olekaan.

[Titiuu]

Aivan järkky homma täällä on ainakin niiden harvinaisten rotujen löytämisessä, ja ei ole pahemmin taidettu viime vuosina mitään rotuja tuodakkaan, tai ainakaan rehellisesti en usko että kukaan on tuonut ihan pikku kummassa, muutaman vain tiedän.
Suomesta kuitenkin vielä löytyy paljon eri rotuja, mutta näissä harvinaisuuksissakin on se ikävä puoli että yleensä jollain on se satunnainen yksi kukko, mutta ei samanrotuista kanaa sille, ja kas kummaa taas se rotu sekoittuu muuhun kun ei vaan ole oman rotuistaan.

Minulla taas omat ulkomaankontaktit suostuisi testeihin ja kaikkeen vaadittavaan, mutta se tyssää omaan rahavarantoon se tuomisesta haaveilukin.

[monnilainen]

Meillä kaikki pidetään puhtaina ja erillään ympäri vuoden. Rotuina kiuruvetinen maatiainen säilytysohjelmassa, tämä on ensimmäinen kana"rotu" meillä. Marans kuparimusta, hopeamusta ja splash sekä sininen. Ovat muuten hyviä emoja meillä. Nytkin yksi rouva istuu kolmen munan päällä ja raivoaa kuin peijooni, jos lähelle menee. Yritin sanoa, että jos et syksyllä viitsisi, mutta se vaan sähisi. Yksi munii vaaleampia munia, mutten tiedä kuka se on. Muuten olisikin jo päätä lyhyempi. Maransit ovat samassa tarhassa kaikki, sillä nämä värit periytyvät mukavasti puhtaina tällä kokoonpanolla. Kolmantena luonnonvärinen araucana US-standard, siis se pyrstötön versio ja väritys voimakkaan punamusta. Komeat poskitupsut ja ja parta pitää kukkelilla olla, että saa meillä jatkaa sukua. kaikissa roduissa meillä a ja o pitää useita kukkoja, että geenipooli pysyy mahdollisimman laajana. Vieraan veren hankkiminen Suomessa on hankalaa, kun eräskin taannoin kovastikin erilaisia rotuja hankkinut sanoi, että häneltä löytyy maranseja. Menin sitten katsomaan josko uutta kukkoa löytyisi ja oli ihan pakko mainita, että näyttävät perin omituisilta. Vastaus oli, että sanovatkin maransiksi vaan, kun munien väri on kuitenkin aika tumma... Ne on niitä musta tuntuu rotuja.

[hups]

Titiuu

Voisko harkita kimppasijoitusta jonkun järkevän rodun tuontiin.?. Jos olisi jokunenkin sitoutunut kimpassa, niin kuluthan pienenisi varmaan mahdollisuuksiin.
Sinähän siinä joutuisit toimijaksi, kun yhteydet on sinun, mutta eikö se eniten siihen kalleuteen törmäisi muuten?